Silmäkipu

Sisällysluettelo tälle sivulle:
Kuivasilmäisyys | Silmän sidekalvotulehdus | Silmän värikalvotulehdus | Näköhermotulehdus | Roska silmässä | Sarveiskalvon haavauma | Akuutti ahdaskulmaglaukooma | Silmän seudun vyöruusu | Verkkokalvoperäinen migreeni ja muut silmäkivut | Milloin päivystykseen | Itsehoito | Lisätietoa silmäkivuista |

Silmäkivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Kivun syy	Yleisyys	Huomioitavaa
Kuivasilmäisyys	Yleinen	Usein krooninen vaiva, pahenee kuivassa ilmassa ja näytön ääressä
Silmän sidekalvotulehdus	Yleinen	Useimmiten ohimenevä, tarttuva bakteeri- ja virusmuodoissa
Silmän värikalvotulehdus (iriitti)	Melko harvinainen	Vaatii silmälääkärin hoitoa
Näköhermotulehdus (optikusneuriitti)	Harvinainen	Tarvitsee neurologin tutkimuksen
Roska silmässä	Tavallinen	Yleensä poistuu itsestään tai huuhtelulla
Sarveiskalvon haavauma	Harvinainen	Vaatii nopean hoidon
Akuutti ahdaskulmaglaukooma	Harvinainen	Silmätautien päivystys
Silmän seudun vyöruusu	Harvinaisempi	Tarvitsee viruslääkityksen
Verkkokalvoperäinen migreeni ja muut silmäkivut	Melko harvinainen	Usein nuorilla, yhteydessä migreeniin

Kuivasilmäisyys

Kuivasilmäisyys lienee yleisin silmäsairaus. Vaivan takana on joko kyynelnesteen erityksen riittämättömyys tai sen liiallinen haihtuminen. Haihtuminen on yleisin syy. Kumpikin aiheuttaa kyynelnesteen koostumuksen vahventumisen mistä seuraa silmän pinnan tulehdusärsytystä.

Riskitekijöinä on ikääntyminen, naissukupuoli, ulkoiset tekijät, kuten ilmastointi ja kuiva sisäilma sekä näyttöpäätetyö. Jotkut yleis- ja silmäsairaudet sekä lääkkeet lisäävät myös riskiä tähän vaivaan.

Oireina on silmien kirvely ja tunne niiden kuivuudesta tai roskasta silmässä. Ajoittain voi olla silmien vetistämistä, silmät voivat väsyä helposti ja näöntarkkuus voi tuntua vaihtelevan ja silmät voivat olla valonarat.

Hoitona käytetään kosteuttavia silmätippoja, joskus geeliä tsilmäluomen reunan rauhaset ovat tukkeutuneet, on hyvä aloittaa luomen reunan haudutteluhoito.

Itsehoitona ja ehkäisynä voi välttää kuivaa huoneilmaa, pitää taukoja ruudun ääressä ja käyttää tarvittaessa kostutustippoja säännöllisesti.

Silmän sidekalvotulehdus (konjunktiviitti)

Tavallisimpia silmän kipuja aiheuttavia syitä ovat erilaiset tulehdukset. Nuhakuumeisiin liittyy usein silmän sidekalvon tulehdusoireita. Tällöin silmässä on ärsytyksen tunnetta ja sidekalvossa todetaan punerrusta.

Sidekalvo on normaalisti läpinäkyvä, silmämunan peittävä pinnallisin kalvo. Sen tulehdukset voivat olla allergisia ja virusten tai bakteerien aiheuttamia.

Bakteeritulehdukset alkavat usein toisesta silmästä ja siirtyvät sitten myös toiseen silmään. Niihin liittyy monasti silmän rähmimistä ja punerrusta. Jos bakteeritulehdusta ei todeta, hoitona riittävät oireita lievittävät, limakalvoja supistavat silmätipat. Paikallisesti annettu antibioottihoito tehoaa tavallisesti bakteeritulehduksen.

Myös luomissa esiintyy usein tulehduksia. Punerruksena esiintyvä luomen reunan tulehdus on helposti huomattavissa. Henkilön on itse vaikeampi havaita muutoksia luomen alla. Vaivat rauhoittuvat yleensä silmän hoitoon tarkoitetulla antibioottisalvalla.

Itsehoitona silmän sidekalvon tulehduksissa voi käyttää ärsytystä vähentäviä silmätippoja. Kuivia silmiä varten reseptivapaasti saa silmien kostuttamiseen tarkoitettuja valmisteita.

Ärtyneitä silmiä voi hautoa kastamalla pehmeä kangaspala lämpimään veteen ja asettamalla se suljettujen silmien päälle noin kymmeneksi minuutiksi 3-4 kertaa päivässä.

Rähmä on hyvä puhdistaa ulkoisesti luomesta, alueen ihosta ja silmäripsistä vedellä tai hyvin mietoon shampooliuokseen ja veteen kostutetulla pumpulitukolla.

Silmämeikkejä ei kannata käyttää liian pitkään, koska ne voivat toimia bakteerien kasvualustana. Silmätulehduksen puhjettua pitää vaihtaa kaikki silmän kanssa kosketuksiin joutuneet aineet ja välineet.

Tupakan savua, käryjä ja muita ärsyttäviä aineita on syytä välttää. Tuulisella ilmalla on hyvä käyttää laseja ja uidessa suojalaseja.

Silmän värikalvotulehdus (iriitti, anteriorinen uveiitti tai silmän etuosauveiitti)

Iriitti eli värikalvotulehdus on silmän sisäisen rakenteen, värikalvon, tulehdus.  Värikalvo on silmän värillinen osa. Värikalvo säätelee silmän sisään pääsevän valon määrää kameran himmentimen tapaan. Pimeässä mustuaisaukko laajenee, valoisassa pienenee värikalvon ansiosta. 

Värikalvotulehdus esiintyy tavallisesti 20-50 vuotiailla. Usein syy jää tuntemattomaksi, mutta se voi liittyä autoimmuunitauteihin (esim. selkärankareuma, psoriaasi), joihinkin pitkäaikaisiin tulehduksiin, HLA-B27-tekijään tai silmävammoihin. Elimistön vastustuskyky on jostain syystä alentunut värikalvontulehduksen aikana.

Oireina on äkillinen silmäkipu ja punoitus ja valonarkuus. Kirkkaat valot voivat aiheuttaa kipua, kun tulehtuneeseen värikalvoon tulee liikettä. Mustuainen voi olla pienempi kuin oireettomassa silmässä. Näöntarkkuus usein alenee väliaikaisesti.

Taudin diagnoosi vaatii silmälääkärin tutkimusta. Mikroskoopissa kirkkaassa valossa nähdään silmän etukammiossa lumihiutaleita muistuttavia tulehdussoluja. Tutkimuksessa voidaan samalla arvioida tulehduksen vaikeusastetta ja sitä miten syvälle silmään tulehdus ulottuu.

Hoitona on lääkärin määräämät tulehdusta hillitsevät kortisoni silmätipat pitkänä kuurina. Hoitoa on jatkettava riittävä aika, jotta estetään uusiintuminen. Alkuvaiheessa annetaan myös laajentavia tippoja.

Itsehoitoa ei käytännössä ole. Oireiden ilmaantuessa tulee hakeutua silmälääkärille nopeasti. Uusiintuvan vaivan yhteydessä, kun oireet ovat tutut, joskus annetaan varalle kortisonitippoja, jotka voi itse aloittaa oireiden ilmaantuessa.

Näköhermotulehdus (optikusneuriitti)

Näköhermotulehdus on sairaus, joka voi sumentaa näkökykyä vähitellen päivien ja viikkojen kuluessa. Immunologiset tekijät aiheuttavat tulehdusreaktion, joka saa aikaan näköhermon myeliinirakenteiden vaurion.

Yleisimmin tautia esiintyy nuorilla naisilla. Syntymekanismi on samantapainen kuin MS-taudissa. Siksi sen mahdollisuutta tutkitaan herkästi näköhermotulehduksen ilmaantuessa. Näköhermotulehdukseen voi kuitenkin sairastua ilman sitäkin.

MS-tautia sairastavalla on suurempi riski saada myös näköhermotulehdus. Lapsuudessa sairastetut tulehdukset, pitkäaikainen poskiontelotulehdus, silmän sisäiset tulehdukset samoin kuin jotkut krooniset sairaudet ja borrelioosi voivat altistaa näköhermotulehdukselle. Neljäsosalla tauti uusiutuu. Silmä voi olla myös toinen.

Oireina on nopeasti kehittyvä näön heikkeneminen toisessa silmässä. Värinäkö voi heikentyä joksikin aikaa ja värien näkeminen on usein poikkeavaa. Sitä voi testata katsomalla hyvässä valaistuksessa punaista vertaillen silmiä.

Kipu voi tuntua silmän takana, erityisesti liikuttaessa. Tauti voi olla myös kivuton. Fyysinen rasitus pahentaa oireita.

Näköhermotulehduksella on hyvä taipumus parantua ilman hoitoa 3-6 kuukauden kuluessa.
Kortisonihoitoa voidaan harkita näön palautumisen nopeuttamiseksi.

Itsehoitoa ei ole. Ehkäisyä ei tunneta,. Hoidon alkuvaiheessa on hyvä välttää suurempia henkisiä ja ruumiillisia rasituksia. Myös saunominen on hyvä aluksi jättää väliin koska kuumuus voi  pahentaa oireita.

Roska silmässä on harvoin vaarallinen

Silmään voi mennä vierasesine. Jos se ei itsestään poistu kyynelnesteen mukana, se voi aiheuttaa kipuoiretta. Tavallisesti ihminen huomaa, jos silmään menee jotain. Hän itse tai joku paikallaolija voi tarkastella silmää diagnoosin varmistamiseksi. Aina vierasesine ei kuitenkaan näy paljaalla silmällä.

Roskaa voi koettaa huuhdella pois räpyttelemällä silmää veden alla. Joskus se on niin tiukassa, ettei se poistu ilman lääkärin apua. Tällöin voi lääkäri ottaa vierasesineen pois puudutuksen jälkeen. Luomen alle taipunut ripsi saattaa irrota, kun ihminen nostaa ripsistä kiinni pitäen yläluomen irti silmämunasta ja räpyttelee silmää.

Sarveiskalvon haavauma

Sarveiskalvo on silmän uloin läpinäkyvä osa. Haavauma siinä on hyvin tavallinen vaiva, joka aiheutuu usein jonkin vamman yhteydessä tulleesta silmän pinnan vauriosta.

Vaivalle altistavat esim. palloilulajit ja ilman suojalaseja työskentely tehtävissä missä voi olla vaarana silmään lentävät hiukkaset tms. Myös piilolasien käyttö voi altistaa haavauman syntymiselle.

Oireena on kipu, arkuus räpyttelyssä, kyynelvuoto ja silmän valonarkuus.

Joskus herpestulehdus voi muistuttaa oirekuvaltaan haavaumaa. Lääkäri voi todeta haavauman värjäyksellä, jolla on mahdollista erottaa vammakohta terveestä sarveiskalvosta. Samoin herpeksen erottaminen haavaumasta voi onnistua. Ilman värjäystä se on vaikeaa

Silmälääkärin määräämät antibiootti- tai viruslääkkeet toimivat hoitona. Aluksi voidaan käyttää lyhytaikaisesti silmää peittävää sidosta. Hoidon aikana kannattaa välttää saunomista, silmän hieromista ja pölyisissä tiloissa oleskelua.

Itsehoitona ja ehkäisynä toimii suojalasien käyttö tarvittaessa ja piilolinssien huolellinen hygienia

Akuutti ahdaskulmaglaukooma

Akuutti ahdaskulmaglaukooma on silmänpainetauti, jossa silmän nesteen kierto tukkeutuu äkillisesti ja sen seurauksena silmänpaine nousee vaarallisen korkeaksi. Sarveiskalvo turpoaa ja himmenee, minkä johdosta näkö heikkenee.

Tärkein syy on silmän anatominen rakenne, joka altistaa kammiokulman sulkeutumiselle. Mustuaista laajentavat lääkkeet tai kirkas valo voivat laukaista tilanteen, jos ihmisellä on vaivaan herkkyyttä.

Oireina on äkillinen silmäkipu tai päänsärky, pahoinvointi ja oksentelu. Silmä punoittaa ja on toista kovempi koskettaessa. Valon ympärillä voi näkyä värillisiä renkaita. Näkö heikkenee nopeasti, sarveiskalvo on himmeä ja mustuainen on laaja ja reagoi heikosti valoon. Mitattaessa silmänpaine on kohonnut.

Hoitona on välitön silmälääkärin hoito. Lääkehoidolla pyritään silmänpainetta alentamaan.

Ei itsehoitoa. Riskiryhmien silmätarkastukset ovat tärkeitä. Silmänpaineet pitäisi 40 ikävuoden jälkeen kontrolloida säännöllisesti, sillä silmänpaine voi kohota aiheuttamatta mitään oireita.

Silmän seudun vyöruusu (Herpes zoster ophthalmicus)

Noin joka kolmas sairastuu elinaikanaan vyöruusuun ja isolla osalla tauti ilmenee silmän alueella. Silmän seudun vyöruusu (Herpes zoster ophthalmicus) on vyöruusun muoto, joka vaikuttaa silmään ja sen ympäristöön. Silmän osista sarveiskalvossa olevat muutokset ovat eniten näköön vaikuttavia.

Aiheuttaja on Varicella zoster -virus (vesirokkovirus), joka on aiempaa sairautta seuranneen lepotilan jälkeen aktivoitunut uudelleen hermostossa. Silmän jokainen osa voi tulehtua. Sarveiskalvon arpeutumisen seurauksena osalla näöntarkkuus huononee merkittävästi ja pysyvästi.

Vyöruusu ilmenee vain toisella puolella kasvoja, joten toisen puolen silmä ei sairastu.

Oireet alkavat usein ihon kihelmöintinä, päänsärkynä tai silmä seudun kipuna. Muutaman päivän kuluttua ilmaantuu rakkuloita otsalle, silmän ja nenän seutuun. Ne erittävät yleensä ainakin muutaman päivän ajan. Erite voi tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sitä aiemmin sairastanut. Iho on tänä aikana kivulias. Rakkuloiden kuivumisen jälkeen noin joka kolmannelle kehittyy jälkioireena kivulias, kutiseva ja poltteleva hermosärky samalle alueelle.

Sairauden aikana silmä voi punoittaa ja vuotaa, luomi voi turvota. Näkö voi heikentyä, silmä voi olla kipeä liikutellessa ja voi esiintyä kaksoiskuvia sekä valonarkuutta.

Viruslääkitys suun kautta pyritään aloittamaan nopeasti). Silmälääkärin tutkimus on tarpeen, koska tauti voi vaurioittaa silmää pysyvästi.

Vyöruusurokote voi ehkäistä taudin. Itsehoitoon kuuluu kivun lievitys lääkkeillä lääkärin ohjeen mukaan.

Verkkokalvoperäinen migreeni (retinaalinen migreeni, silmämigreeni)

Verkkokalvoperäinen migreeni aiheuttaa tilapäisiä näköhäiriöitä yhdessä silmässä ja joskus päänsärkyä.

Uskotaan että vaivassa on sama mekanismi kuin migreenissä: aivoverisuonten epänormaali supistuminen ja laajentuminen sekä näköaistimukseen vaikuttavien hermoimpulssien toiminnan väliaikainen häiriö.

Riskitekijöitä sairaudelle ovat naissukupuoli ja nuori aikuisikä. Migreeni suvussa lisää myös riskiä verkkokalvoperäiseen migreeniin.

Laukaisevia tekijöitä voivat olla stressi, suuret säämuutokset, kirkkaat valot, kuukautiskierron vaiheet ja raskaus sekä tietyt ruoat, kuten suklaa ja juusto.

Oireina on tilapäisiä näköhäiriöitä yhdessä silmässä. Ne voivat olla sahalaitakuvioita, väriseviä alueita, näkökenttäpuutoksia, välkkyviä kuvioita tai tähtiä. Näköhäiriöt kestävät yleensä alle tunnin. Samalla saattaa olla päänsärkyä.

Hoitona käytetään migreenilääkkeitä tarvittaessa, muuten oireet menevät yleensä ohi itsestään.

Itsehoitona ja ehkäisynä kannattaa välttää omia laukaisutekijöitä kuten esim. valvomista, stressiä, ja kohtauksia aiheuttavia ruoka-aineita. Säännöllinen unirytmi ja riittävä unen määrä voi myös auttaa oireettoman pysymisessä.

Säteilykivut silmässä, perussyy voi olla niskassa

Joskus yläkaularangan ongelmat voivat antaa silmän alueelle kipua ja särkyä. Useimmiten tämä ilmenee tuntuvana kipuna silmän takana, jolloin myös niskassa on yleensä vaivoja. Kipujen paheneminen liittyy silmäoireisiin. Hoito täytyy suunnata perussyyhyn.

Silmävammat

Lievässä silmänympärysruhjevammassa (mustelmassa silmän ympärillä) voit käyttää kylmäpakkausta 15–20 minuuttia kerrallaan, 1–2 tunnin välein ensimmäisen vuorokauden aikana. Älä laita jäätä suoraan iholle, vaan ohuen pyyhkeen läpi. Jos näkö sumentuu, silmässä näkyy verta tai silmää on vaikea liikuttaa – hakeudu heti lääkärin arvioon.

Näärännäppy

Näärännäppyyn (hordeolum) on ylä- tai alaluomen talirauhasen tulehdus. Luomeen tai sen reunaan ilmaantuu turvonnut kohta, joka punoittaa ja siitä voi myös valua märkää.

Siihen voi auttaa lämmin, kostea pyyhe suljettujen luomien päällä 5–10 minuuttia kerrallaan, 3–4 kertaa päivässä noin viikon ajan. Älä meikkaa tai käytä piilolinssejä oireen aikana, äläkä yritä puristaa rakkulaa itse. Jos kyhmy kasvaa, on hyvin kivulias tai ei helpotu viikossa, hakeudu arvioon.

Milloin päivystykseen

Hakeudu päivystykseen jos silmäkivussa on seuraavia oireita:

Kaikki äkillisesti alkaneet voimakkaammat kipuoireet silmässä, varsinkin jos niihin liittyy näön huononeminen tai pahoinvointia.

Äkillinen näönmenetys tai selvä huononeminen.

Silmän voimakas punoitus ja kipu.

Silmän valonarkuus ja kipu.

Silmään kohdistunut isku tai kiinni jäänyt vierasesine silmässä.

Kemiallista ainetta silmässä.

Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.

Milloin lääkäriin

Hakeudu lääkärille jos silmäkivussa on seuraavia oireita:

Pitkittyneet silmän punoitus ilman kipua, mikä ei kotihoidolla asetu.

Silmätulehdus missä on rähmimistä.

Silmäluomen turvotus.

Hidas näön heikkeneminen.

Silmien väsyminen ja kuivuminen.

Ajoittaiset valonvälähdykset ilman muita oireita.

Jos olet verenohennuslääkityksellä ja silmässä on sidekalvon alainen verenvuoto. 

Toistuvat silmien tulehdus- ja ärtyneisyysoireet tai silmäsärky.

Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.

Yleensä voi hoitaa itse

Lievät silmäoireet virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.
Lievät silmien ärtymiset esim. kloorivedessä uimisen jälkeen.

Lievä silmän punoitus ilman kipua.

Vähäinen rähmiminen.

Yleensä silmäkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.

Itsehoito

Silmäkipu voi johtua monista syistä, kuten kuivasilmäisyydestä, ärsytyksestä, roskaantumisesta, silmän pinnan tulehduksesta, näön kuormittumisesta, allergiasta tai silmäluomen toimintahäiriöstä. Alla olevat itsehoitokeinot sopivat erityisesti lieviin, ärsytyksen tai kuivasilmäisyyden tyyppisiin oireisiin.

Jos kipu on voimakas, uusi, toispuoleinen, siihen liittyy näköhäiriöitä, punoitus lisääntyy nopeasti, valoarkuutta on paljon tai sinulla on silmävamman mahdollisuus, noudata “Milloin päivystykseen” ja “Milloin lääkäriin” -kohtien ohjeita.

Allerginen silmäoire

Allergisissa silmäoireissa voi helpottaa oirekautena siitepölyn välttely (esimerkiksi aurinkolasit ulkona, ikkunoiden pitäminen kiinni pahimpina aikoina) ja apteekista saatavat kostutustipat. Lievissä oireissa voi käyttää myös ilman reseptiä saatavia allergiasilmätippoja, jos lääkäri tai farmaseutti on ne sopiviksi arvioinut.

1. Tauota katselua ja rasituksen vähentäminen

– Pidä näyttöpäätetyössä 20–20–20-sääntöä: 20 minuutin välein 20 sekunnin tauko, katso 20 jalan (6 m) päähän.
– Vältä pitkää tuijottamista ilman räpsyttelyä.
– Pudota näyttöjen kirkkaus ja varmista häikäisyn esto.

– Jos luet paljon paperilta näytön ääressä, voit käyttää dokumenttitukea. Aseta se niin, ettei katse ja niska joudu jatkuvasti liikkumaan ylös–alas – näin vähennät sekä silmien rasitusta että niskan kuormitusta.

Kenelle sopii: Näön rasituksesta, kuivuudesta tai näyttötyöstä johtuva silmäkipu.
Perustuu: Kansainväliset optometrian suositukset (EN).

2. Kostutustipat eli “keinokyyneleet”

– Apteekista saatavat säilöntäaineettomat kostutustipat voivat helpottaa kuivuutta ja pientä ärsytystä.
– Käytä 1–4 kertaa päivässä tarpeen mukaan.

Kenelle sopii: Kuivasilmäisyys, kevyt ärsytys, ilmastoinnin kuivattavuus.
Perustuu: Silmätautien ja optometrian ohjeistuksiin (Suomi + EN).

3. Lämmin silmähaude (luomien reunan hoitoon)

– Kostuta puhdas pyyhe lämpimällä (ei kuumalla) vedellä ja aseta silmäluomille 5–10 minuutiksi.
– Voidaan toistaa 1–2 kertaa päivässä.

Kenelle sopii: Luomirauhasen toimintahäiriö, luomien reunan tulehtuneisuus (blefariitti), kuivuus.
Perustuu: Silmälääkäreiden yleisohje (EN).

4. Silmäluomien puhdistus

– Puhdista luomien reunat hellävaraisesti lämpimällä vedellä tai apteekin puhdistuspyyhkeillä.
– Vältä hankaamista.

Kenelle sopii: Blefariitti, luomien ärsytys.
Perustuu: Ammattilaisohje.

5. Kylmähaude ärsytyksen tai allergian yhteydessä

– Kylmä kostea pyyhe silmille 2–5 minuutiksi voi lievittää kutinaa ja punoitusta.
– Vältä voimakasta painetta.

Kenelle sopii: Allerginen silmäoire, ärsytys, lievä punoitus.
Perustuu: Allergiaohjeet (EN).

6. Lääkkeetön oireenlievitys

– Vältä piilolinssien käyttöä oireiden aikana.
– Huolehdi käsihygieniasta silmiä kosketellessa.

Kenelle sopii: Lievät, ärsytykseen liittyvät oireet.

Lisätietoa silmäkivuista

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kuivasilmäisyys.
Duodecimin lehden artikkeli kuivasilmäisyys - lisääntyvä vaiva.
Wikipedian artikkeli sidekalvon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sidekalvon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sarveiskalvon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli rikasta silmässä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli värikalvon tulehduksesta.
Iriitti eli värikalvotulehdus. Terveystalon sivu.
Uveiitti. Apollo Hospitals sivulla kerrotaan tyypit ja oireet.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli poskiontelotulehduksista.
Poskiontelotulehduksen käypä hoito suositus.
Potilaan lääkärilehti retinaalisesta migreenistä.
Glaukooma – oireet ja hoito. Terveystalon sivu.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli silmänpainetaudista.
Näköhermotulehdus (optikusneuroniitti). Terveyskirjaston potilasversio oireista ja paranemismahdollisuuksia.
Silmänpohjan ikärappeuma. Terveyskirjaston artikkeli muodoista ja hoidosta.
Diabeettinen retinopatia. Käypähoito katsaus.
Suomen migreeniyhdistyksen sivujen artikkeli kolmoishermosärystä.
Näärännäppy. Terveyskirjasto.
Silmänpohjan ikärappeuma. Terveyskirjaston artikkeli muodoista ja hoidosta.

Lisätietoa silmäkivuista englanniksi

Kuivat silmät. Mayo Clinic oireista ja syistä.
Äkillinen silmänpainekohtaus (akuutti sulkukulmaglaukooma). Cleveland Clinicin sivu. Käsittelee oireita ja hoitovaihtoehtoja.
Uveitis. Mayo Clinic oireista ja siitä, että tulehdus voi nopeasti johtaa näköhäiriöön ilman hoitoa.
Iritis (Anterior Uveitis). Mayo Clinicin sivu iriitistä ja kiireellisen hoidon tärkeydestä.
Optic Neuritis. Mayo Clinic opticusneuriitin oireista ja hoidosta.
Wikipedian englanninkielinen artikkeli poskionteloiden tulehduksista.
Teachmeanatomy.info englanninkielinen esitys poskionteloiden anatomiasta.
Silmämigreeni (Retinal/ocular migraine). NHS kuvaa silmämigreeniä (retinal migraine) näön oireina yhdessä silmässä ja korostaa, että uusia tai poikkeavia näköhäiriöitä tulee arvioida nopeasti.
Ocular migraine. Patient.info sivu, missä mainitaan myös ocular migraine sivun loppupuolella. On migreenin muoto, jossa oireet esiintyvät yhdessä silmässä ja voivat ilmetä ilman päänsärkyä. Muistutetaan lääkärin arvioinnin tärkeydestä, jos näkömuutokset ovat odottamattomia.
Northwest Eye Clinic Silmävyöruusu. Herpes zoster ophthalmicus
Moorfields Eye Hospital (NHS) sivut. Herpes Zoster Ophthalmicus.
Age-related macular degeneration. NHS katsaus silmänpohjan ikärappeumaan, oireisiin ja hoitokäytännöihin.
Diabetic retinopathy. NHS katsaus diabeettiseen retinopatiaan.

Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.

➤ Siirry Kasvokipu - sivulle

▲