Alaselän kipu voi iskeä metsätöissä tai metsäradiota kuunnellessa
Selkävaivat ovat hyvin tavallisia. Ihmistä, jolla ei ole koskaan elämänsä aikana ollut minkäänlaista selän kipua, täytyy pitää poikkeuksellisen onnekkaana. Suurin osa selkävaivoista on onneksi lyhytkestoisia ja asettuu nopeasti ilman erityisiä hoitotoimenpiteitä. Toisaalta pieni osa selkävaivoista on hyvin hankalia ja saattaa aiheuttaa alenevaa toimintakykyä ja pitkiä sairaslomia.
Lanneranka on teknisesti epätyydyttävä ratkaisu. Valitettavasti sillä ei ole palautus- tai vaihto- oikeutta, vaan oman rangan kanssa joudutaan tulemaan toimeen koko loppuelämä. Rangan luiset osat eli nikamat sijaitsevat päällekkäin muodostaen s-muotoisen luisen selkärangan. Se jaotellaan kaula-, rinta- ja lannerankaan. Rangan alin osuus koostuu risti- ja häntäluusta. Nikamat kiinnittyvät toisiinsa nivelsiteillä.
Nikamien etupuolisten runko-osien väleissä on joustavat välilevyt. Nikamien takaosat muodostavat kaaren jonka sisällä kulkee selkäydin. Nikamien takaosat liittyvät niin sanottujen fasettinivelten avulla naapurinikamiin. Nämä osaltaan rajoittavat rangan mahdollisia liikkumissuuntia eri alueilla. Lihakset kiinnittyvät nikamien takaosiin. Nikamien välisistä juuriaukoista kulkevat hermot ytimestä muualle elimistöön.
Useimmiten luisten nikamien välissä olevat joustavammat välilevyt ja niiden rappeutuma ovat selkäkivun perussyy. Ne muodostuvat sisemmästä pehmeämmästä, hyytelömäisesta osasta, nimeltään nucleus pulposus, ja ulommasta kiinteämmästä, säikeisestä, rengastyyppisestä, suojelevasta muodostelmasta. Sisin osa ei ole herkkä kivulle mutta ulomassa osassa on hermopäätteitä. Nikamien runko-osat ja niihin kiinnittyvät nivelsiteet voivat myös olla kivun lähteinä. Samoin selkäydinkanavassa ja juuriaukoissa olevat hermorakenteet pystyvät ärsyyntyessään aikaansaamaan kipua.
Rappeutuman riskitekijöinä ovat tupakan poltto, raskas ruumiillinen työ ja ylipaino. Kun välilevyt rappeutuvat iän mukana alenee niiden nestepitoisuus ja ulompaan osaan voi helposti syntyä repeämiä. Tällöin keskiosan koostumukseltaan löysemmästä osasta repeämään voi purskahtaa hapanta ja ärsyttävää massaa.
Kun repeämä on välilevyn sisäinen, syntyy noidannuolityyppinen oirekuva. Jos massaa pääsee leviämään välilevyn ulkopuolelle, se voi painaa jalkaan kulkevia hermojuuria. Tämän seurauksena ilmaantuu alaselän kivun lisäksi säteilyoireita jalkaan.
Iän mukana myös muut selän rakenteet rappeutuvat. Jos välilevy rappeutuu edelleen, tulee siitä aina ohuempi ja vähemmän joustava. Nikamien välinen etäisyys pienenee ja rangan tukevuus vähenee. Elimistö yrittää tukevoittaa tilannetta kasvattamalla lisää luuta yliliikkuvalle alueelle luupiikkien muodossa. Nämä voivat kaventaa ydinkanavaa ja juuriaukkoja ja jos niistä tulee riittävän suuria, voivat ne painaa selkäydintä tai hermojuuria.
Noidannuoli asettuu nopeasti
Tavallisin lyhytaikaisen selkäkivun syy on noidannuoli eli lumbago. Taudille on tyypillistä paikallinen kipu kyljessä tai alaselässä ilman kipusäteilyä jalkoihin. Kivun syntymistä on saattanut edeltää selän voimakkaampi rasitus, huono asento tai kylmettyminen. Oire asettuu yleensä muutamassa päivässä levolla ja kipulääkityksellä.
Levolla tarkoitetaan raskaimpien toimien välttämistä. Vuodelepoa pitäisi välttää, mutta normaaleja kotiaskareita on hyvä tehdä minkä kivuilta kohtuudella pystyy. Kipuun voi kokeilla myös hautomista kylmällä hautomista tai vaihtoehtoisesti lämpötyynyä, jos kylmä ei tunnu miellyttävältä.
Iskias eli välilevytyrä antaa yleensä kipusäteilyä jalkaan
Jos voimakkaaseen selkäkipuun yhdistyy kipusäteily jompaan kumpaan jalkaan, kyseessä saattaa kyseessä olla iskias eli välilevytyrän aiheuttama hermojuuriärsytys. Jos tällaiseen tilanteeseen yhdistyy jalan etenevä halvausoireisto tai ulosteen pidätyksen vaikeuksia, välttämätöntä on heti ottaa yhteyttä lääkäriin, koska leikkaus saattaa olla päivystysluonteisesti tarpeen. Tällaiset tilanteet ovat onneksi hyvin harvinaisia.
Tärkeintä tuoreen iskiaksen hoidossa on lepuutus. Tukiliivillä voidaan luoda ulkoista tukea. Usein sen avulla toimintakykyä saatetaan pitää kohtuullisena varsinkin tilanteissa, joissa on välttämättä tehtävä joitain asioita kivusta huolimatta. Iskiaksen lääkehoidossa saatetaan joutua käyttämään voimakkaitakin kipulääkkeitä. Tuoreessakin iskiasvaivassa voidaan harkita selän venytyshoitoa. Tavallinen selkävoimistelu ei ole järkevää pahimmassa vaiheessa.
Suurin osa iskiasvaivoista rauhoittuu viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa. Jos vaiva jatkuu yli kahden kuukauden ajan, leikkaushoidon tarvetta mietitään myös usein. Sillä voidaan poistaa välilevyn hermojuurta painava osa. Tällöin jalkaan säteilevä kipu yleensä asettuu.
Jos etsitään välilevytyrää tai selkäydinkanavan ahtautumaa iskiasoireiden syynä, voidaan käyttää tietokonetomografia eli viipalekuvausta tai varjoainetutkimusta eli myelografiaa. Hermojen puristusoiretta selvitetään hermoratatutkimuksella eli EMG:llä. MRI eli magneettitutkimus on nykyisin eniten käytössä oleva lisätutkimus selkävaivoissa. Sillä pystytään kuvantamaan välilevyjen rappeutumamuutokset, välilevytyrät sekä hermojuurten ja selkäytimen mahdolliset puristustilat.
Pitkittyneet selkävaivat ilman iskiasoiretta ovat joskus hankalahoitoisia
Ensimmäisen selkäkipujakson jälkeen uusiintumisriski on suuri. Noin puolella vaiva uusiintuu seuraavan vuoden sisällä. Ensimmäisen kipujakson asianmukainen hoito on tärkeää toistuvan ongelman ehkäisyssä. Riittämättömästi hoidettu tilanne voi jättää hermostoon muistijäljen, joka voi tehdä ihmisen herkemmäksi seuraaville kipujaksoille. Näin voi syntyä helpommin myös selkäkipujen pitkäaikainenkin kierre.
Pitkittyneissä ja uusiintuvissa alaselän kivuissa, joissa ei ole todettu leikkausta vaativaa hermopuristusta, voi oireitten takana olla alimpien välilevyjen tai muun rangan rappeutumamuutokset, mahdollisesti toistuvat sisäiset repeämät, nikamankaaren höltymä, nikamien välinen siirtymä, ylimääräinen liikkuvuus tai pienemmät pullistumat välilevyissä.
Pitkittynyt tai usein toistuva selkäsärky kannattaa aina selvittää kerran riittävän perinpohjaisesti. Tavallisesti aloitetaan röntgentutkimuksesta. Siinä näkyvät rangan luuosat. Välilevyjen tilaa voidaan arvioida epäsuorasti. Lisätutkimuksina voidaan käyttää tietokonetomografiaa, magneettitutkimusta ja hermoratatutkimusta.
Pitkäkestoisten selkävaivojen hoito saattaa olla vaikeaa. Pitkällä tähtäimellä on tärkeää huolehtia selän toimintakyvystä harjoittamalla selkä liikkuvaksi sekä lihasvoimaltaan ja kestävyydeltään hyväksi. Tämä voi vaatia erityisesti suunniteltua selän kuntoutusjaksoa jossain alan laitoksessa.
Valitettavasti tarjolla ei ole sellaista hoitoa, jolla rangan rappeutumamuutoksia pystyttäisiin parantamaan tai estämään. Ennalta ehkäisevästi voidaan pitää huolta yleiskunnosta. Myös tupakanpolton lopettaminen vähentää usein selkäsairauksien riskiä. Haittaa ei myöskään ole sopivasta painosta ja mukavasti rasittavasta työstä. Selän vammautumisia ja tärinää kannattaa välttää.
Selän kipua ja särkyä voidaan lievittää tulehduskipulääkkeillä. Myös lämmöllä, sähköhoidolla ja hieronnalla kipuja voidaan yrittää vähentää. Usein niitä tarvitaan venytys ja itsevenytyshoidon esihoidoiksi.
Nikamankäsittelyhoidoilla saadaan joitain kipuoireita lievenemään. Jos selkäkipuun liittyy säteilyoiretta polven alapuolelle asti, yleensä ei ole suositeltavaa käyttää näitä hoitomenetelmiä. Parhaiten on nikamankäsittelyhoitojen teho näytetty 2-4 viikkoa kestäneissä selkäkivuissa. Myös akupunktiohoitoja käytetään pitkittyneissä selkävaivoissa kohtalaisin tuloksin.
Leikkaushoitoa puolestaan käytetään suhteellisen harvoin muissa tilanteissa kuin iskiaksessa ja selkäydinkanavan ahtautumassa. Hermorakenteita painavassa iskiastilanteessa voidaan tehdä välilevyn hermoa painavan osan, tyrän eli prolapsin poisto. Jos ydinkanava on ahtautunut niin, että selkäydin on puristuksessa, tehdään sille tilaa avarrusleikkauksella. Luudutusleikkausta voidaan harkita alaselän mm. kivuliaissa rappeutumissa, hankalissa ryhtivirheissä tai nikamankaaren siirtymässä.
Proteesi- eli keinovälilevyleikkaukset kuuluvat nykyiseen hoitoarsenaaliin tilanteissa missä kivun uskotaan tulevan vain yhdestä vaurioituneesta välilevystä. Niiden asema on vielä vakiintumaton koska pitkäaikaistuloksista ja mahdollisista haitoista on toistaiseksi kertynyt niukasti tietoa.
Kipeälle selälle pitäisi luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet sen jälkeen kun liikkuvuus ja lihaskunto on korjattu. Mahdollisen jalkojen pituuseron voi korjata pohjallisella tai kantalapulla koron alle.
Työn vaatimusten pitäisi olla sopusoinnussa selän toimintakyvyn kanssa. Selkävaivojen takia voidaan joskus joutua vaihtamaan ammattiakin. Tämä voi olla aluksi vaikea ajatus useille ihmisille, mutta koska KELA:lta tai työeläkeyhtiöiltä on mahdollista saada tukea tähän, se on myös poikkeuksellinen tilaisuus aloittaa uusi ura.
Jos ammattia joutuu vaihtamaan, tärkeää on, että uusi työ olisi mieleinen. Kokemuksen mukaan huonolla selällä jaksaa tehdä mielenkiintoisia töitä paremmin kuin tylsiä. Työasentoihin kannattaa aina kiinnittää huomiota, vaikkei ammattia vaihtaisikaan. Selkä kipeytyy erityisen helposti töissä, joissa on etukumaratyöskentelyä, raskaita nostoja, kantamisia tai runsaasti tärinää.
Myöskään istumatyö, jossa ei pysty päivän mittaan lainkaan nousemaan ylös, ei ole paras mahdollinen toimenkuva selkävaivaiselle. Tuskin missään työssä on tarjolla ihanteellisia työasentoja, vaan kompromisseja joudutaan tekemään.
Selkä on nykyihmisen heikkoja paikkoja. Kansanperimän mukaan selkä voi mennä raskaissa metsätöissä tai sitten makuulla metsäradiota kuunnellessa. Sopiva kohtuullinen rasitus on hyväksi. Liiallinen tai liian vähäinen on haitallista.
Selkävaivojen kanssa ei kannata jäädä yksin. Selkäsärkyjä kuunnellessa niillä on taipumusta lisääntyä. Jos vaivan ei anna haitata liikaa elämää, puolet taudista on jo voitettu.
Itsehoitona voidaan käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyinä kuureina tarvittaessa. Jos kipu tuntuu pinnallisena lihaksissa, niin myös salvoja voidaan hieroa kipualueelle. Kylmähoito useamman kerran päivässä annettuna on usein tehokasta. Voimakkaammassa kipuvaiheessa voi selkää lepuuttaa makaamalla selällään ja nostamalla jalat seinää vasten tai tyynyjen päälle polvet koukkuun.
Välilevyyn kohdistuu eniten rasitusta istuma- asennossa, joten pitkään istumista kannattaa välttää. Kipuvaiheessa etukumaratyöskentely, raskaammat nostot - ja varsinkin selän kierto taakkaa kannatellen ovat sopimattomia.
Vuodelepoa pitäisi välttää. Normaalia monipuolista puuhailua kannattaa jatkaa. Kipuvaiheessa voi tukiliiviä käyttää toimintakyvyn parantamiseksi. Se ei lyhytaikaisessa käytössä heikennä selkälihaksia. Selkää voi taivutella taakse päin. Muuta voimistelua ei pidä alkuvaiheessa tehdä.
Jos selkä on kipeämpi yön jälkeen, sänkyasiat on hyvä miettiä. Selän asento pitäisi tarkistaa nukkuma- asennossa. Tavoite on se, ettei selkään tulisi suurempi vinouksia maatessa. Painon mukaan oikein mitoitettu vaahtomuovipatja laverilla on hyvä vaihtoehto.
Useat potilaat ovat kertoneet selkävaivojensa lievittyneen vesisängyssä. Ne eivät tosin ole enää muodissa. Ilmeisesti kivun helpotukseen vaikuttaa vesipatjan lämpö, jonka seurauksena voivat selkälihakset pysyä rentona. Pienellä osalla selkäpotilaista vaivat voivat vesisängyssä pahentuakin, joten se kannattaa hankkia palautusmahdollisuudella jos sellaista jostain vielä löytää. On myös muunlaisia sänkyrakenteita, joilla turvataan selän hyvä asento nukkumisen aikana. Patja voidaan valmistaa jopa mittatilauksena tietokonepohjaisen analyysin perusteella.
Työssä ja autolla ajaessa pitäisi istuimen tukea riittävästi alaselkää. Käsinojien täytyy olla sellaisella korkeudella mikä turvaa sen, ettei selkä joudu olemaan vinossa sivulle. Jos tuolia on mahdollista kallistaa taakse päin, tällä keinoin voi keventää välilevyjen rasitusta. Kun vielä nostaa jalat pöydälle silloin tällöin niin selkä rentoutuu ja mielikin lepää. Tätä sivua voi näyttää esimiehelle jos syntyy epäilyjä laiskuudesta.
Pahimpien kipuoireiden asetuttua selkää voi alkaa käyttää enemmän. Kävellessä on hyvä liioitella lantion normaaleja liikkeitä. Näin puristellaan kevyesti alimpia välilevyjä. Uimisen voi aloittaa heti kun se kohtuudella sujuu.
Paranemisvaiheessa voi yleensä vähitellen aloittaa selän liikunnallisen harjoittelun. Se on parasta tehdä fysioterapeutin ohjauksessa. Pidemmällä tähtäimellä kuntosalityyppisellä harjoittelulla on helpointa vahvistaa selän, vatsan ja alaraajojen lihaksia suunnitelmallisesti.
Yleiskunnosta kannattaa huolehtia. Viikoittain pitäisi kolmasti harrastaa pulssia kohottavaa liikuntaa ainakin 20 minuuttia kerrallaan. Lanneselän verenkierto pysyy näin kunnossa. Tupakan poltto kannattaa lopettaa. Se on riskitekijä selkäkivuille, ilmeisesti koska heikentää selän alueen verenkiertoa.
Selkäydinkanavan ahtautuma voi antaa jalkaoireita kävellessä
Selkäydinkanavan ahtautuma voi syntyä liittyneenä nikaman siirtymään, selän synnynnäisiin poikkeavuuksiin tai rappeutumamuutoksiin. Tästä ns. spinaalistenoosista saattaa seurata varsinkin kävellessä ilmenevää alaraajojen kipua ja heikkousoiretta. Tämä voi helpottaa etukumara- asennossa.
Diagnoosia voidaan epäillä röntgenkuvan perusteella. Se varmistuu tietokone- tai magneettikuvauksessa. Hermoratatutkimusta käytetään joskus vaivan selvittelyssä.
Yleensä tämä on iäkkäämpien ihmisten vaiva. Hoitona on liikkuminen voinnin mukaan. Kalsitosiinilla voi vähentää alaraajaoireita noin kahdella kolmesta potilaasta. Muita lääkehoitoja kipulääkityksen lisäksi ei ole tarjolla. Puudutushoitoja on käytetty. Kävelymatkan lyhennyttyä tai kipujen yllyttyä kohtuuttomiksi leikkauksella voidaan vapauttaa hermojuuria ja saada täten tilannetta rauhoittumaan. Yleensä selkä ei tämänkään jälkeen kestä voimakkaampia rasituksia.
Spondylolyysi ja spondylolisteesi
Spondylolyysiä eli nikamankaaren höltymää pidetään eräänlaisena rasitusmurtumana. Se muodostaa valenivelen nikaman takakaaressa. Syntymäsyy on kuitenkin epävarma. Arvellaan kasvuiän voimistelun ja muun selkärasituksen, erityisesti yliojennuksen suuntaan, saattavan olla tekijänä muutoksen synnyssä.
Kun muutos on molemmanpuolinen, se tekee alueen yliliikkuvaksi ja johtaa usein spondylolisteesiin eli nikamansiirtymään. Nikaman liukuminen tapahtuu yleensä eteenpäin. Höltymä ilmenee valtaosassa alimmassa lannenikamassa ja siirtymä kehittyy näistä noin puoleen. Nopean kasvuvaiheen jakso on otollisin aika siirtymän kehittymiselle. Jos se on suuri, voi seurauksena syntyä hermorakenteiden puristusta juuriaukoissa tai ydinkanavassa.
Spondylolyysi voi olla oireeton pitkään tai koko elämän ajan. Joskus se löytyy kuvantamisessa sattumalöydöksenä. Vaivat, jos ovat yleensä alkaakseen, ilmenevät yleensä teini-iässä. Niinä voi olla ajoittaista tai jatkuvaa lievää kipua alaselässä ja kireyttä takareisilihaksissa. Suuremmassa siirtymässä on todettavissa ryhtimuutosta ja selän jäykkyyttä. Jos siirtymä puristaa hermoja tai kaventaa selkäydinkanavaa voi oireina olla myös säteilykipua alaraajoihin ja kävelyvaikeuksia vaikeimmissa tilanteissa.
Diagnoosi voidaan varmistaa ja röntgenkuvauksella. Se antaa enemmän tietoa jos se otetaan pystyasennossa. Tietokone- tai magneettikuvauksella voidaan tarvittaessa sulkea pois muut mahdolliset oireiden syyt. Usein tilanne selässä tukevoituu ilman mitään toimenpiteitä.
Hoitona on kipuvaiheessa lepo, kipulääkitys ja ainakin kivun rauhoituttua harjoittelu jonka tavoitteena on rakentaa voimakas lihaskorsetti selän tukevuuden ja toimintakyvyn parantamiseksi. Se useimmiten onnistuu, varsinkin kun hoito aloitetaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Joskus leikkaushoitoa tarvitaan tukevoittamaan rankaa, estämään uhkaava lisääntyvä siirtymä tai vapauttamaan hermorakenteita puristuksesta.
Selkärankareuma voi antaa kipuja makuullakin
Nuorella ihmisellä voi pitkittyneen alaselän kivun takana olla selkärankareuma. Sitä kutsutaan myös Bechterewin taudiksi ja ankylosoivaksi spondyliitiksi. Ennen sitä pidettiin lähes yksinomaan miesten vaivana, mutta tämä on osoittautunut vääräksi luuloksi. Kuitenkin miesten sairaus on usein vaikeampi kuin naisten.
Se kuuluu tulehduksellisten reumatautien ryhmään ja on nivelreuman jälkeen seuraavaksi yleisin reumasairaus. Taudin syytä ei tunneta. Taudin syntymiseen on perimällä suuri merkitys. Sairastuneilla on useimmiten löydettävissä verikokeessa HLA-B27 antigeeni, mitä pidetään riskitekijänä. Niveltulehduksia on selkärangassa, ristiluun ja lantion välisissä nivelissä ja myös alaraajoissa. Jänteiden kiinnittymiskohdissa voi olla ärsytystiloja. Sydän ja verisuonimuutoksia esiintyy, mutta harvoin. Silmän värikalvontulehdus ilmaantuu noin joka kolmannelle jossain vaiheessa.
Mahdollinen selkärankareuma täytyy pitää mielessä, jos alle neljänkymmenen ikää vähitellen alkanut, mahdollisesti paikkaa vaihtava selkäkipu on jatkunut yli kolme kuukautta, aamulla on yli tunnin ajan jäykkyyttä selässä ja paikallaan olo pahentaa kipua. Kipusäteilyä alaraajoihin iskiastyyppisesti polvitaipeen alapuolelle ei taudinkuvaan kuulu. Tavallisena oireena on selkäkipu ja kankeus nukkumisen tai pitkän istumisen jälkeen. Selkärankareumassa nämä tyypillisesti poistuvat kevyellä jumpalla. Aluksi selän liikkuvuus on hyvä mutta taudin hitaasti edetessä voi ranka jäykistyä liikkumattomaksi ja asento muuttua etukumaraksi.
Selkärankareumassa voi ristiluun ja lantion luiden välisissä risti-suoliluunivelissä, eli niin sanotuissa SI- tai sakroiliakaali-nivelissä, olla tyypillisiä tulehduksen merkkejä kuvantamistutkimuksissa. Nämä varmistavat diagnoosin. Muutokset tulevat kuitenkin hitaasti useiden vuosien kuluessa. Ne voivat näkyä röntgenkuvassa ja jo aiemmin tietokone- tai magneettikuvauksessa. Pidemmällä edetessään sairaudessa syntyy luusiltoja nikamien välille ja lopuksi röntgenkuvassa voi näkyä bambua muistuttava täysin luutunut ns. bamburanka.
Joskus myös tavallisimmat laboratoriokokeet on syytä katsoa. Selkärankareumassa voivat tulehduskokeet kuten esim. lasko ja CRP olla koholla. Ne voivat olla kuitenkin myös täysin normaalit.
Tautiin ei tunnetta parantavaa hoitoa tai ennaltaehkäisyä. Oireita voidaan lievittää lääkkeillä ja fysioterapialla. Oma aktiivisuus ja harjoittelu mahdollistavat useimmiten toimintakyvyn pitämisen kohtuullisen hyvänä sairaudesta huolimatta. . Kun sairaus pyrkii jäykistämään selkärankaa etukumaraan, niin ryhdin ja liikkuvuuden, varsinkin rangan ojennuksen harjoituksilla on olennainen merkitys.
Piriformis syndroomaa nähdään harvoin leikkauksessa
Hyvin harvoin saattaa hermo jäädä puristukseen pakaran piriformislihaksen kahden osan väliin, jolloin oireina esiintyy iskiastyyppisiä kipuja. Hermopuristusta lanneselän alueella ja pakaralihaksessa voi yrittää erottaa toisistaan hermoratatutkimuksella.
Fysikaalisella hoidolla pyritään piriformilihaksen rentouttamiseen. Kortisonipistoksia voidaan kokeilla ja yksittäistapauksissa on hermon kirurgista vapauttamista käytetty.
Lihasten heikkous on korjattava vika
Jos selkä- ja vatsalihakset ovat kovin heikot, siitä voi aiheutua oireita. Vaivat eivät välttämättä tunnu keskellä selkää vaan kipu kyljessä voi olla pahin vaiva. Lihasperäiset vaivat voivat tulla helpommin esiin pitkäkasvuisilla. Lihasvoimia voi testata fysioterapeutin vastaanotolla.
Hoitotoimenpiteenä on luonnollisesti lihasvoimien vahvistaminen. Mikäli voimat ja liikelaajuudet on testattu, on helpompi laatia ohjelma, jonka avulla pyritään parantamaan heikoimman osan suorituskykyä. Jos aletaan harjoitella ilman tutkimuksia, voi käydä niin, että heikoimman osan harjoittaminen jää vähäisemmäksi, koska sen käyttö sujuu huonoiten.
Etäispesäkkeet, syövän jälkeen herkemmin tutkimuksiin
Joskus lannerankaan, kuten muuallekin rangan alueelle, voi tulla syövän etäispesäkkeitä. Tavallisimmin niitä lähettävät eturauhasen ja rinnan kasvaimet. Oireena on paikallinen kipu.
Diagnoosi selviää yleensä röntgenkuvauksessa. Jos ihmisellä on hoidettu jokin pahanlaatuinen kasvain, rangan kiputilat kannattaa tutkia tavallista nopeammin.
Selkäkivun takana on yleensä jokin muu syy kuin kasvain. Tietysti jos syövän ajatus kaivaa mieltä pitkäaikaisessa selkäkivussa, niin lääkärin kanssa kannattaa keskustella kuvantamisen järkevyydestä jotta mieltä painavasta asiasta olisi mahdollista päästä eroon.
Välilevyn tulehdus syntyy useimmiten leikkauksen jälkeen
Joskus välilevy voi tulehtua. Aiheuttajana on yleensä bakteeri. Aikuisilla tulehdus alkaa useimmiten leikkauksen tai muun välilevyyn kohdistuneen toimenpiteen jälkeen.
Oireina ovat yleiset tulehdusoireet kuten lämmön nousu, kipu ja yleiskunnon huononeminen. Joskus kipu selässä ei ole erityisen voimakasta ja varsinkin lapsilla voi oirekuva olla epämääräinen.
Diagnoosi varmistuu laboratoriotutkimuksin ja magneettikuvauksella. Hoitona käytetään antibioottihoitoa.
Osteoporoosi on kipeä vasta, kun murtuu
Kalkkikato ei yleensä aiheuta oireita ennen kuin ranka on niin heikko, että nikamat murtuvat pienessäkin vammassa tai kokonaan ilman vammaa. Tällöin selkä kipeytyy voimakkaasti ja myös rangan ryhtivirhettä voi ilmaantua.
Osteoporoosin riskiryhmään kuuluvat naiset, joiden kuukautiset ovat jääneet aikaisin pois eikä heille ei ole aloitettu hormonikorvaushoitoa. Riski on myöskin henkilöillä, joiden lähisukulaisilla on ollut murtumia osteoporoosin vuoksi, alipainoiset, runsaasti alkoholi ja tupakkaa käyttävät, maitotuotteita käyttämättömät, reumaatikot ja kortisonihoitoa saavat.
Murtuman diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella. Hoidossa yleensä murtuma luutuu itsestään. Liikkua voi kivun rajoissa. Kalkkikato voidaan todeta ennen murtumien syntymistä luuston tiheysmittauksilla. Osteoporoosiin kannattaa etsiä sopiva ehkäisevä lääkehoito mieluummin jo ennen murtuman ilmaantumista.
Häntäluun kipu on joskus hankala hoidettava
Joskus häntäluu kipeytyy voimakkaasti vamman seurauksena. Tätä esiintyy jostain syytä enemmän naisilla. Kun aluetta tutkitaan ja kuvataan, niin poikkeavaa ei yleensä löydy kipua lukuun ottamatta.
Vaiva on kiusallinen, koska se voi olla joskus pitkäkestoinen. Hyviä hoitokeinoja ei ole tarjolla. Syvälämpöhoitoja voi kokeilla. Kiputulehduslääkkeitä tai kortisonipistoksia voi käyttää.
Rötgenkuvissa näkyvät selän rappeutumamuutokset ja luonnon valuviat, kulumaa tulee kaikille
Usein selän röntgenkuvauksessa nähdään eriasteisia rappeutumamuutoksia ja erilaisia poikkeavuuksia. Ihmisellä voi olla neljä tai kuusi lannenikamaa tavallisen viiden asemasta. Alin nikama voi olla poikkihaarakkeista kasvanut kiinni lantioon, nikamien takakaari voi olla jäänyt avoimeksi jne.
Näillä ei useimmiten ole suurempaa merkitystä selkävaivojen synnyssä. Tällaisia muutoksia löytyy runsaasti myös ihmisiltä, joilla ei ikinä ole ollut selkävaivoja. Nikaman kaaren höltymä ja siirtymä on merkittävä muutos selkäkivun kannalta, muiden merkitys on epäselvempi.
Rangan röntgenkuvissa näkyvät rappeutumamuutokset ovat ikään liittyvä ilmiö, joita voi tulla kaikille iän mukana. Niilläkään ei välttämättä ole mitään tekemistä sen hetkisen kiputilan kanssa. Runsaammat rappeutumamuutokset jäykistävät iän mukana rankaa.
Munuaistaudit ja selkäkipu
Selkäkipu ei ole munuaissairauden tyypillinen oire. Suuri osa munuaistaudeista ei anna kipuja ja selkäkipu johtuu useimmiten muista kuin munuaisen ongelmista. Virtsakivitauti voi aiheuttaa äkillisiä voimakkaita, toistuvia kipukohtauksia kun virtsakivi jumiutuu virtsajohtimeen. Kipu voi tuntua selässä, kyljessä ja alavatsalla. Se voi säteillä niin että tarkkaa kipualuetta on hankala sanoa. Jos virtsakivi on kiilautunut, niin yleensä virtsassa on löydettävissä verta ainakin laboratoriossa.
Peräpukamat leikkauksella viimeistään kuntoon
Peräaukon kipujen tavallisin aiheuttaja ovat peräpukamat. Myös peräaukon halkeama, tulehdukset, peräsuolen esiinluiskahdus ja kasvaimet voivat aiheuttaa kipuoiretta. Diagnoosi perustuu lääkärin tutkimukseen ja tähystykseen sekä tarvittaessa varjoainekuvaukseen.
Peräpukamia voi hautoa istumakylvyssä useamman kerran päivässä. Jos istuminen on kivuliasta voi käyttää lasten uimarengasta osittain täytettynä istumisen apuna. Reseptivapaita peräpukamasalvoja ja peräpuikkoja voi käyttää lyhytaikaisesti.Peräpukamista kärsivän kannattaa pitää uloste pehmeänä ja pyyhkimisessä noudattaa varovaisuutta. Paperin voi kostuttaa ennen pyyhkimistä ja käyttää mahdollisimman pehmeää paperia. Tarvittaessa voi käyttää paperia, johon on laitettu esimerkiksi perusrasvaa. Kivuliasta aluetta ei saa raapia.
Selkäkipu, mahdollisen vaaran merkkejä
Selkäkipu, johon liittyy alaraajan etenevä halvausoire, virtsan tai ulosteen pidätysvaikeutta.
Selkäkipu, johon liittyy poikkeuksellinen istuma-alueen tunnon heikkeneminen.
Selkäkipu, johon liittyy molempien alaraajojen heikkous tai halvausoire.
Leikkauksen jälkeen selkäkivun paheneminen ja lämmön nousu.
Selkä- ja vatsakipu missä vatsassa poikkeuksellista sykkimisen tunnetta.
Voimakas selkäkipu kaatumisen tai muun suoran selkävamman jälkeen.
Lääkärissä käynti tarpeen
Selkäkipu, johon liittyy jalkaan säteilevää kipuoiretta.
Pitkittynyt selkäkipu, johon liittyy kävelykyvyn huononemista.
Selkäkipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.
Selkäkipu, johon liittyy lämpöilyä.
Selkäkipu, joka liittyy vatsakipuun.
Selkäkipu, joka ei vähene levon myötä.
Selkäkipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.
Pitkittynyt selkäkipu nuorella ihmisellä.
Selkäkipu, johon eivät käsikauppalääkket auta riittävästi.
Selkäkipu, joka ei anna nukkua.
Yleensä voi hoitaa itse
Lyhyet ohimenevät selkäkivut.
Selän väliaikainen kipeytyminen poikkeuksellisen rasituksen jälkeen.
Selän heikkous.
Lisätietoa selkäkivuista:
Jumppavideoita selkävaivoissa, Kunto.net.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli selkäkivusta.
Käypähoito suositus alaselän sairauksista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli liikunnasta alaselän vaivoissa.
Wikipedian artikkeli noidannuolesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli iskiaksesta.
Wikipedian englanninkielinen artikkeli välilevytyrästä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli ydinkanavan ahtaudesta.
Mikä nukkuma-asento olisi paras niska- ja selkävaivojen kannalta.
About.comin englanninkieliset sivut selkäleikkausten tyypeistä.
Understandspinesurgery.comin englanninkieliset sivut. Kolmiulotteisia esityksiä selkävaivoista ja rangan leikkauksista.
Emedicinen englanninkielinen esitys piriformis syndroomasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli selän ryhtivioista.
Wikipedian englanninkielinen artikkeli välilevyn tulehduksesta.
Osteoporoosiliiton sivut osteoporoosista.
Emedicinen englanninkielinen esitys selän etäispesäkkeistä.
Cleveland Clinicin englanninkieliset sivut häntäluun kiputilasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli peräpukamista.
Wikipedian artikkeli magneettikuvauksesta.
SELKÄKIVUT Osa 1.
VastaaPoistaKommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)
Nimimerkki: 1970
HEI !
Olen saanut matkaani vuoden vaihtuessa 1997/1998 , töissä pikaisen kääntymisen johdosta mielettömän selkäkivun , joaka alkoi silloin kuin olisi puukolla isketty . Aikaa sai viettä alkuun sairaslomalla liki 5 viikkoa ja siitähän tilanne hiukan helpottikin , mut aina aika ajoin säännöllisesti laittoi sairaslomalle kun kivut paheni aika ajalta vaan . Pitkä taipaleen / anelun kautta lopulta päädyttiin kuvaamaan selkäni (tosin yksityislääkärin lähetteellä) ja kuvia/tulosta odelteltiin taasen kuukauden päivät.Lopulta aikaa oli kulunutkin liki puolivuotta ja sain kutsun kirurgianpolille . jossa vastaan otto oli todella joustavaa(ei mitää mainittavaa vikaa),todella pettyyhän siinä kuka tahansa kun yöt valvoo kipujen kanssa ja lopulta pääset vastaanotolle joka on täällä nykyään meillä päin todella kiventakana(?)mut vastaan otto on lämmintä kättä sisään mennessä ja samoin ulos:).
Taistelin sinnikkäästi kuitenkin vielä töissä välillä sairaslomalla lyhyempään ja välillä pidempään , kunnen taasen aikaa oli kierinyt liki 4 kukautta , jolloin alkoi mittari olemaan täynnä kipua ja jostakin kumman syystä oivalsin suoraan hakeutua "yksityis sekstorille"(liekö edellinen kerta mielessä vielä) jossa oman alueemme kirurgi tuumasi samoja ct-kuvia lukien et eihän voi muuta tehdä kuin LEIKATA -KOOKAS PROLAPSI L4-5-hiukan se laittoi miettimään kuin voi olla mahdollista vai olisiko pitänyt aiemmin olla tavuviivat kuvia tulkitessa apuna?
Vuosi alkoi tulla kipua täyteen ja matkalla oltiin jo pitkään menty sillä periaatteella et syö näitä /koita pärjätä.Työ elämä koitui ongekmaksi selvitä työpäivistä ja seurauksena tulikin sairasloma jossa yhteydessä sitten päädyttiin leikkuuseen ja yritetään poistaa Prolapria joka kompensoi selvästi L5-hermojuureen ja olikin siitä apua noin 4-5 viikkoa jona aikana ennätti kavereille kertoa kuinka hienolta tuntuu elämä kun eipä koske selkään saati jalan säteilyä ei ole.
SELKÄKIVUT Osa 2. Jatkoa edelliseen kommenttiin
VastaaPoistaKommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)
Nimimerkki: 1970
Mut koitti kauhea hetki kivuttoman ajan jälkeen kun kipuni palasikin takaisin ja alkoi yhtämittaisena olemaan seurassa 24h/vuorokaudessa:(=> VALITUSKIN TULI LAITETTUA ED:MAINITTUUN HOITOVIRHEESTÄ JOTA KEHOITETTIIN JOPA ISOMMALTA TAHOLTA TEKEMÄÄN , MUT TILANTEESSANIHAN ON TIETENKIN TOIMITTU TÄYSIN OIKEIN JA ANNETTU PROLAPSIN PAINAA JUURTA EIKÄ TARVITSE HOITOA/OPERAATIOTA????
Lyhentääkseni tässä tätä kertomustani / NARINAANI NIIN MATKALLA SAIKIN JUOSTA LIKIMMÄSSÄ YLIOPISTOLLISEESSA SAIRAALASSA JOSSA TEETETTIIN HERMORATA TUTKIMUKSET (3-LEIKKAUSTA)YRITYSTÄ AVARTAA HERMOJUURIKÄYTÄVÄÄ + MUUT PAKOLLISET JA TULOSTA HIUKAN SUORAAN SANOTTUNA EI PALJASTETTU JA KAIKKEA HIUKAN VÄHEKSYTTIIN , LOPPUJEN LOPUKSI "PÄÄSTÄ LÖYTYY VIKA" JA SEN PUOLEN LÄÄKITYKSELLÄ SAADAAN KIPUNI HOITOON.KÄDET/RUKKASET TULI PÖYTÄÄN JA EI VOIDA AUTTAA(SELVÄSTI REILU TURHAUTUMINEN TIETYLTÄ TAHOLTA).
Kuitenkin kiitos omalle hoitavalle lääkärilleni samaisesta talosta jolla oli kuitenkin vielä asiasta varmaan toisenlainen näkemyt "hermopuolelle täysin viittaavat oli oireeni"ja hänen toimestaan kokeiltiin KIPUKUNTOUTUSTA huonolla tuloksella kylläkin josta taasen jatkettiin "EUROOPAN PARHAAKSI MAINITTUUN SAIRAALAAN(?)" jatko kutoutuskartoitukseen + suunnitelmien tekoon.
Siellä sitä nyt toteutettu muutama operaatio odotellaan jo kaikkiaaan 9:tä operaatiota(kaikkiaan) MEDULASTIMULAATTORIN laittoa (toisen mallisen elktrodin sijoittamista)jos sellainen toisi lievitystä edes hiukan enemmän kipuun kuin tämä nykyinen elektrodi??Kokeilu kertoo sit sen.....?
Olaankin tultu jo tässä vuoteen 2002 ja yöni valvon taistellen kipuni kanssa / Elimistöni täysin immuuni(lääkitys puolelle) ei ole oikeaa lääkitystä olemassa (tehoavaa)kaikki olemme saaneen monelta taholta testata niin sanotusti a-ö:hön ja onhan mainittukin ettei välttämättä HERMOKIPUUN ole lääkitystä, näen vain et todellakin on kehittymisen vara todella suuri lääketeollisuudessakin toivoen tietenkin ettei tälläisiä tarvitsisi lääkkein hoitaa ja meekaanisin laittein elimistöön.Eikä mielestäni ketään ole luotu tälläisen kivun kanssa elämään . Mut JOSPA joskus 10-20 vuoden päästä keksitään parantava keino korjaamaan--- 100 %: NEN HERMOJUURIVAURIO L5 / S1 HERMOISSA
SELKÄKIVUT
VastaaPoistaKommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)
Nimimerkki: minna
Olen 25-vuotias kahden lapsen äiti.
Toista lasta odottessani -97 ,alkoi ristiselkääni särkeä,tuntui sellaista ärsyttävää jomotusta.
Nyt vuonna 2000 menin lääkärin puheille,tuli lähete yksityiselle ortopedille,kipu piste löytyi vasemmasta si-nivelestä.Röntgen kuvassa ei näkynyt mitään ihmeellistä,ortopedi suositteli "viipalekuvaa"en muista laitteen nimeä.Mutta lähetettä ei voinut antaa koska terveyskeskuslääkäri pyysi lausuntoa.Noh,sain ajan fysiatrille,siellä väänneltii ja paineltii ja kehuttiin kuinka notkea olen.Labrakokeet otettiin reuman pois sulkemiseksi,ne olivat ok.
Lopputulos oli se,että sain Burana 600mg reseptin mukaani tulehduslääkkeeksi,varmaa tietoa ei saatu mikä selkää on jo 3-vuotta vaivannut."viipalekuvaukseenkaan" en päässyt,pyydettiin vain tulemaan takaisin jos jalkaterä rupeaa roikkumaan.
Olen vähän pettynyt siihen että lääkärit eivät ruvenneet tutkimaan selkääni tarkemmin.
Nyt kipu on jo levinnyt oikeallekkin puolelle,selkä jäykistyy välillä,kauppareissun jälkeen selkä ja lonkat "tulessa" menee ohitse parin tunnin levolla.Jotkut liikkeet lyövät "piikin" selästä jalkaan,niin että tuntuu jalka lähtevän alta.
Mitä tästä tulee, jos syön Burana 600mg 3-5 päivään aamuin illoin ?Suvullani on selvä rasite välilevytyrään.En kyllä usko vielä itselläni sitä olevan.Kommentoikaa.
Välimerkin jälkeen tulee välilyönti. Kas näin.
PoistaSELKÄKIVUT
VastaaPoistaKommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)
Nimimerkki: Anne
Minä itse sairastuin selästäni hoitovirheen takia.Kipu jäi krooniseksi ja olen ollut monta vuotta poissa työstä.Apua olen hakenut jo vaikka mistä ja tuloksetta.Minusta tuntuu, että jouduin yhteiskunnan rattaissa heittopussiksi.
Kirjoitin kirjan Ihmeellisten Oireitten Nainen 2001 ja sen on julkaisuut Myllylahti Oy.Sitä saa myös suoraan kustantajalta tilata.Kirja auttoi pään kestämään nöyryytyksen keskellä, johon lääketiede minut ajoi ! Kirja edelleen tekee työtään.Antaa lohtua saman kokeneille ja palautuu minulle takaisin suurina kiitoksina lukijoilta.Eli Kiitos !Se ei vie kipuja, mutta avaa silmät, että en ole yksin..meitä on monta !Kivuttomampaa aikaa kaikille.
Kommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)Osa 1.
VastaaPoistaNimimerkki: Iita-Amalia
Aloittamien on aina vaikeaa, niin myös tässä tarinassa.
Olen selkäpotilas, 33-vuotias, korkeasti (ja kalliisti) koulutettu ja eläkeläinen.
Selässäni todettiin jo 15-vuotiaana rakennemuutos, joka ärsyyntyi metsänistutustöissä. Olen lähtöisin maalaistalosta ja tottunut tekemään raskaitakin töitä, joten löydös oli yllätys. Harrastin aktiivisesti urheilua, hyppäsin pituutta ja juoksin satasta, mutta jouduin harrastuksistani luopumaan. Hoidolla ja lääkityksellä (Indometin) oireet saatiin kuriin ja normaali elämä pääsi jatkumaan yhden hyvin tuskallisen kesä jälkeen.
Olin päättänyt 10-vuotiaana ammattini, joka tulisi olemaan rekkakuski. Ei niin hyvä päätös selän kannalta, mutta sielu paloi tielle. Pääsin ammattikouluun, valmistuin ja pääsin töihin ajamaan. Työskentelin 3,5 vuotta samassa yrityksessä, enkä koko aikana ollut selkäongelmien takia sairaslomalla. Kun yritys vaihtoi toimialaa, siirryin ajamaan mootorikelkkaa. Kolmena talvena olin varmistamassa hiihtäjille mahdollisimman hyvät harrastusolosuhteet. Työ oli rankkaa, mutta keväällä ei tarvinnut huolehtia onko rantakunnossa vai ei.
Opiskelemaan lähdin lääkärin ohjeistuksesta, hänen mielestään selkä ei olisi kestänyt yhtä rankkoja ammatteja enää kauaa, vaan tulevaisuus oli turvattava toisella tavalla. Opiskeluaikoina selkä 'kramppasi' vain muutaman kerran, joista selvisi hyvin lääkkeillä ja levolla. Kesätöinä ajelin isompia ja pienempiä autoja, sekä kahtena viimeisnä kesänä toimin koulutusta vastaavissa tehtävissä. Harrastin palveluskoiratoimintaa, joten liikuntakin hoidossa. Opinnot sujuivat hyvin ja päätin vielä insinööriopintojen jälkeen lähteä ulkomaille suorittamaan jatko-opintoja.
Kaikki meni hienosti syksyyn -98 saakka. Päättötyö oli hyvässä vauhdissa, muutama kuukausi oli sitä jo kasaan raapustettu ja pari kuukautta oli vielä jäljellä. Asuin noin kolmen kilometrin päässä yliopistolta. Päivittäin kävelyä tuli siis 6 kilometriä tai jos kotona kävi syömässä, niin 12 kilometriä. Selkä kipeytyi, mutta kuvittelin sen johtuvan rakenneviasta ja että kyllä se siitä. Lopulta käveleminen (ja oleminen) oli puhdasta tuskaa, askelmitta oli 20 senttimetriä ja selkä oli niin koukussa kuin vain pystyi pitämään. Tällaisessa kunnossa myös saavuin Suomeen.
Lepo oli auttanut ennekin ja niin se auttoi nytkin, paitsi, että sängystä ei voinut nousta ollenkaan pois. Vatsa oli erittäin hellä ja oksentelin helposti, mihinkään ei voinut liikkua, rakon tai suolen täyttyminen tiesi kipujen lisääntymistä. Lopulta sukulaiset (ärsytyskynnys täyttyi) patistivat lääkäriin. Sain vatsaan Somac-kuurin, jolla oksentelu loppuikin, mutta alkoi taas uudellen kuurin päättyessä. Sain vielä pitemmän kuurin ja lähetteen fysiatrian poliklinikalle. Hoitavan lääkärin asiantuntemus mykisti minut, milloin selässä oli pullistuma, milloin koko välilevy oli romahtanut ja milloin siellä ei ollut mitään vikaa. Diagnoosi vaihteli jokaisella kerralla kun sinne soitti tai siellä kävi. Tässä välissä kävin uudelleen terveyskeskuksessa, jossa lääkäri totesi vatsaoireiden johtuvan syömästäni särkylääkkeestä, joten lääkkeen vaihto oli edessä. Eri lääkekokeilujen jälkeen päädyimme Panacodiin.
Kommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)Osa 2.
VastaaPoistaNimimerkki: Iita-Amalia
Selän osalta kokeiltiin venytyksiä, joka loppivat alkuunsa kivun yltyessä tajuntaa vieväksi, sekä sähköhoitoja, joiden apu loppui virtojen sammuttamiseen. Helpotus löytyi kortisoni-puudute piikeistä, jotka laitettiin suoraan selkäydinkanavan kuoreen. Apu vain kesti muutaman viikon ja taas olin 'linkussa' mielettömien tuskien kera. Koska tässä vaiheessa olin isomman auton ratissa, tilanne oli kaoottinen. Lopulta huhtikuun lopussa, taistelun jälkeen, fysiatrian lääkäri lähtti paperit kirurgille. Selkä leikattiin ensimmäisen kerran heinäkuussa -99. Oireet helpottuivat ja kolme kuukautta elin taivaassa, ilman minkäänlaista kipua.
Sitten se alkoi taas, pistävä, polttava kipu. Isänmaan pinta tuli tutuksi, kun siihen kaatuili jalan pettäessä alta. Selkä leikattiin uudelleen 3/00, pieni pullistuma ja arpikudosta. Helpotusta kesti viikon. Kortisonipistoksiin piti palata jälleen.
12/01 asenettiin neurostimulaattori, josta on ollutkin suuri apu jalan oireisiin, mutta valitettavasti ei ristiselkään.
Helmikuussa muutin ja lääkärirumba alkoi uudelleen. Sain loistavan omalääkärin terveyskeskukseta, joka lähetteli papereita eteenpäin ja olen päässyt hyvin hoitoon. Kela sen sijaan on osoittanut minulle paikkani ja se on hyvin, hyvin matalalla. Kaikki tieto on ollut ongittava ja etsittävä, mikä ei ainakaan ole kohottanut mielialaa, taistelutahto kun on jo vuosien kuluessa kulunut loppuun.
Lääkeitä on kokeiltu jos jonkinmoisia (Indometin, Nimed, Ketorin, Tramal, Tramadin, sekä Neurontin ja Triptyl), tällä hetkellä käytössä on hyväksi havaittu yhdistelmä Burana 600mg X 4 ja Panacod X 8 päivässä, sekä Oxanest 20mg tarvittaessa.
Lääkkeet eivät poista kipuja kokonaan, mutta niiden kanssa pystyy kuitenkin elämään. Toiset päivät ovat helpompia kuin toiset.
Alan pikku hiljaa ymmärtää niitä ihmisiä, jotka yrittävät mitä ihmeellisimpiä hoitoja - minäkin alan olla valmis vaikka mihin. En enää muista miltä tuntuu nukkua koko yö ilman heräämisiä, tai millaista oli normaali elämä, tai yleensä millaista oli kun ei koskenut koko ajan. Olisin valmis kokeilemaan mitä tahansa - kunhan se ei maksaisi mitään, sillä tietysti sen lisäksi, että elämä on fyysisesti taistelua se on sitä myös taloudellisesti. Opinnot eivät kartuta eläkettä, eikä kansaneläkeellä erikoishoitoja osteta.
Tarina ei ole hyvä, ellei siinä ole opetusta. Tämän kertomuksen opetus on se, että on olemassa vain kahta erilaista tuuria; huonoa ja vielä huonompaa.
Kommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)
VastaaPoistaNimimerkki: Kivusta kärsivä
kysymys: Kirjoitin tasan kolme vuotta sitten tämän palstan avajaisiksi hirvittävien tuskien vuosista.
Palaan nyt monin kerroin viisaampana antaen palautetta nykytilanteestani. Leikkauksissa olen viimekertaisen kirjoitukseni jälkeen käynyt neljä kertaa, ja viidettä leikkausta mietitään.
Tähän saakka leikkauksia on takanapäin kaiken kaikkiaan 25.
Olen päässyt sairauteni hallintaan ”ehtymättömällä” tiedon janolla, ennakkoluulottomalla uteliaisuudellani kaikkeen taivaan ja maan välillä oleviin mahdollisuuksiin, josta syntyi minun ”RAVINTOTERAPIANI”, jota Suomessa ei liiemmin arvosteta, mutta joka minun sairaudessani saa ihmeitä aikaan. Se on saanut niin valtavia muutoksia elämässäni aikaan että olen palannut takaisin työelämän ”sarviin”. En tietenkään terveen veroisena, mutta voimieni mukaan ja se tuntuu todella mahtavalle kuin olisin lottovoiton saanut.
Mutta pienikin lamaantuminen ”ravintoterapiassani” saan maistaa jälleen tuota ankaraa, hirvittävän kivuliasta ja uuvuttavaa lääketieteellisesti ylivoimaista sairaustilaani, kuin orja isäntänsä ruoskasta.
Mutta nyt minulla on toinen vaikea kipuongelma, jota syöpäklinikallanikin pohditaan. Syöpäleikkausteni johdosta vartaloni eri puoliskojen painoero on suuri, ja tämä on vääntänyt ”rankani” monelle mutkalle, kieroon, väärään ja vintturaan yms. Nikamat, kymmenet nikamat ovat yhtä aikaa jumissa, ja kipu on hirvittävä, kunnes saan käsittelijän joka avaa nikamat lukosta. Ongelma on edennyt siihen pisteeseen, että pahimmoillaan ehdin nikamakäsittelijältä kotiin, kun nikamat ovat uudelleen jumissa. Nikamakäsittelijöitä ei istu joka oksalla, jolta homma hoituisi pehmeästi ja turvallisesti ottaen huomioon nivelreuman aiheuttamat muutokset. Se, jolta homma sujuu, se hirvittävä kipu loppuu kuin veitsellä leikaten, ja kun ne taas parhaimmillaan kahden tunnin päästä ovat uudelleen ”solmussa”, kipu oksettaa, huimaa ja lamaannuttaa, ja kun toistakymmentä nikamaa on ”vintturallaan” toistensa lomassa jumissa, henkikin salpaantuu mielettömästä kivusta, kuin olisi sydänkohtauksesta kyse. Kaular!
ankaan, takaraivoon sattuu, kuin leikkuuveitsellä tökkisi, kun yrittää päätä vähän kääntää. Kun päätä kumartaa, tuntuu lapaluissa saakka, kuin päällä olisi juuret puoliselässä.
Jokaisen leikkauksen jälkeen päätän, etten enää leikkauksiin mene, mutta kun kipu, tuska, jäsenten toiminta tyrehtyy, olen taas valmis kuin peipponen ”lahtarin penkille”, kunhan vain helpotusta tilanteeseen jotenkin saisi. Mutta jospa se tuleva, mahdollinen leikkaus voisi tasata tätä vartalon epätasapainoa, ja tämä vaikeaksi muodostunut nikamangelma herkeäisi asemiinsa, ja elämä joskus minullekkin niitä ONNEN OMENIA poikisi!!!!!
Kommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)
VastaaPoistaNimimerkki: Leijona -67
Tervehdys Teille kaikille kipujen kanssa päivittäin taisteleville. Surffailin netissä löytääkseni jostain edes hieman tietoa ja apua omiin särkyihini. Olen sairastanut n.5v MS-tautia, lisäksi minulla on astma ja autoimmuuni urticaria elikkäs testeissä todettiin minun olevan allerginen oman vereni seerumille!??? Lääkärikään ei osannut selittää sitä minulle vaan määräsi Ataraxia jota olen syönyt päivittäin viimeiset 2 vuotta. MS-tautiin käytän Atarinia ja Baclonia, astmaan pulmicorttia.
Minulla on viimeisen vuoden aikana ollut melkoisia särkyjä alaselässä. Fysioterapiassa olen käynyt kerran viikossa ja siellä on venytelty ja annettu kylmähoitoja. Niistä ei kuitenkaan ole ollut mitään apua. Vähitellen kivut ovat edenneet molempiin jalkoihin. Tarkemmin polviin ja säären ulkosyrjää nilkkoihin. TK-lääkärissä olen hypännyt verikokeissa, lannerangankuvauksessa. Jalkoja ei kuitenkaan ole koskaan kuvattu. Verikokeissa on reuma-arvoni ollut normaalin rajoissa, mutta vasta-aineet olleet reilusti (25600) koholla jo toista vuotta. Reumalääkärille en ole saanut lähetettä, kun kaikki vaivani on päätetty pistää MS:n piikkiin. Itse en usko että nämä järjettömät kivut johtuisivat pelkästään siitä. Polveni ovat välillä turvoksissa ja niistä kuuluu "narinaa" taitettaessa, samoin nilkoista.
Nyt olen siinä tilanteessa että Tramal ja Abalgin joita olen syönyt kuin leipää, eivät auta kuin pari tuntia. Lääkäri määräsi nyt uusia kipulääkkeitä!!! Temgesic ja Neurontin-nimisiä.
Epäillyttää aloittaa näitä lääkkeitä, kun neurontinista saattaa saada ihooireita (mystinen urticariani?) ja liikeiden jäykistyminen on mahdollista. Olen pärjäillyt MS:n kanssa melko hyvin, eli liikkunut yhdellä kyynärsauvalla. Nyt tilanteeni on kipujen myötä huonontunut ja joudun käyttämään pyörätuolia päivittäin. VITSIT ALKAVAT OLLA VÄHISSÄ!!!
Ei kai sitä auta kuin mennä yksityiselle vastaanotolle ja maksaa kalliisti. Pienillä tuloilla ja suurilla lääkemenoilla siihen tarvii ensin säästää ja yrittää vain kestää tämä tuska.
Joka ilta nukkumaan mennessä sitä toivoo ja rukoilee että huomenna olis terve, tai että olis edes vähemmän kipuja kuin nyt. Toivotan kaikille "kohtalotovereille" kuitenkin lämmintä kesää ja pidetään mieli virkeänä. Toivoa paranemisesta ei saa menettää, sen kun muistaa niin on jo voiton puolella!
Tähä jos sais selkoa : Olin tuossa matkalla koulun ruokalaan ja matkalla kaaduin rappusissa ja satutin ilkeasti selkäni... nyt on jo 5 päivä samoilla oireilla joita on on : Uupumus näkösumea pistelevää kipua selässä etenkin selkärangan kohdalla
VastaaPoistaHei !
VastaaPoistaAinakin jo kaatuessa löit selkäsi tai pääsi niin on hyvä käydä lääkärillä tilannetta näyttäessä koska suorassa iskussa rankaan murtuma ei ole mahdoton ajatus. Ja jos näköhäiriöitä ja uupumusta päävamman jälkeen niin samoin hyvä tarkistuksessa käydä.
Jos sen sijaan tälläinen selän nytkähdys tai revähdystyyppinen tilanne niin murtuman todennäköisyys tietysti vähäisempi. Voimakas kipu voi uupumustakin antaa jos yöunet jäävät vähäiseksi.
Yleisesti ensiapuna näissä tilanteessa voi käyttää reseptivapaita kipulääkkeitä muutaman päivän. Kylmäpakkauksella tai jääpussilla hautominen esim. pyyheliinan läpi 15 minuuttia kerralla suoraan selän kipualueella useasti päivässä voi myös helpottaa. Pieni liike yleensä on vain hyväksi selälle.
Jos kipulääkkeet eivät yhtään tilannetta helpota tai se ei esim. viikonlopun aikana rauhoitu selvästi niin ainakin viikon alusta lääkäriin. Ei tietysti estettä näyttää jo tälläkin viikolla.
Itse kokeilin koviin niska- ja hartia/selkäkipuihin erilaisia hoitoja, lääkkeitä ja vaikka mitä. Oli todella ihme huomata, että parhaiten auttoivat luontaishoidot! Kokeilin erilaisia luontaishoitoja; vyöhyketerapiaa, hermoratahierontaa, energiahoitoa, akupunktiota, jäsenkorjausta... Oli ihmeellistä huomata, miten energiahoito rentoutti koko kehon ja kivut kuin katosivat!! Olo oli todella rentona hoidon jälkeen eikä mielikään jaksanut huolestua mistään. Oli todella vaivan väärti löytää näin loistava hoitomuoto. Suosittelen todella energiahoitoa kaikille! Varsinkin reconnective healing -energiahoito tuntui kehossa vahvasti ja poisti kiputiloja, aivan eri tavoin kuin mikään kokeilemani särkylääke!
VastaaPoistaSelkäsärystä kärsinyt vuosia , mutta sitten tuli apu enkä olisi voinut uskoa että tämä auttaa.
VastaaPoistahttp://selkalauta.tripod.com/index.html
<Olen 11 vuotias tyttö ja alaselkäni on usein kipeä. En tiedä mitä tekisin joten aion kertoa koulussa opettajalle. En tiedä autttaako se yhtään (tuskin) mutta tuleepahan kerrottua.
VastaaPoistaOlen jo kauan yrittänyt hakea neuvoja netistä, mutta en ole löytänyt sopivaa. Koulussa on hankalaa istua ja liikkua liikkatunnilla kun selkään sattuu. Huomenna liikunnassa on uintia joka ainakin isäni selkäkipua vain pahensi. En tajua miksi en ole kertonut kenellekkään mutta en ole viitsinyt. Se harmittaa ainakin nyt kun miettii.
Tosi ikävää. Omista asioista ja vaivoista kertominen on usein vähän epämukavaa kelle vain, vaikka ikää olisi enemmänkin. Nämä ovat henkilökohtaisia asioita, jotka eivät muille edes kuulu.
VastaaPoistaUiminen on yleensä sopivaa selkävaivoissa joten ei kannata etukäteen pelätä. Sitä usein käytetään jopa kuntoutuskeinona selkäkivuissa. Uidessa selkä ei joudu suuremmalle rasitukselle, joten ainakaan pidempiaikaista haittaa sillä on vaikea saada aikaan.
Jos koulussasi on terveydenhoitaja, niin hänen vastaanotolleen voisit hyvin mennä kertomaan tilanteesta. Hänen kanssaan voitte sitten yhdessä miettiä mitä pitäisi tehdä, kannattaisiko käydä lääkärillä vai mitä. Jos koulussa ei ole terveydenhoitajaa, niin terveyskeskuksesta voisit myös vaikkapa yhdessä vanhempiesi kanssa, tiedustella vastaanottoa. Terveydenhuollon ihmiset osaavat pitää salaisuuksia ja eivät saa niitä levitellä minnekään. Toki mukavalle opettajalle voi asian kertoa kahden kesken, jos niin haluaa.
Älä huolehdi. Kyllä apua löytyy.
olen 17-vuotias ja olen kärsinyt kovista selkäkivuista melkein puolitoista vuotta. Ensimmäiset oireet alkoivat ensimmäisessä työharjoittelussa missä piti seista koko päivä ja sen jälkeen en ole pystynyt uimaankaan, koska uimassa tuntuu kuin olisi puukkoja selkä täynnä. Selkäni on niin kova että hyvä jos erottaa luut lihaksista, selän rentoutuminen on mahdotonta edes lepoasennossa. Koulukin on saanut kärsiä selän takia, koska yöunet eivät ole mitään hyviä selkäkivun takia.
VastaaPoistaOlen pitkin vuotta yrittänyt käydä lääkärissä selvittämässä selkävaivaani, mutta turhaan.. lääkärit määräävät vain buranaa ja sanovat, että huono peti on.
Viimeisimpänä hakeuduin lääkäriin uudelleen kun työharjoittelussa selkä meni vain pahempaan suuntaan elikkä en pystynyt seisomaan suorassa ellen painanut keskiselän kohdasta selkärangan vierestä ja työpäivän jälkeen kävelemisestä oli turha edes haaveilla kun kivut olivat niin kovat, että kaikissa asennoissa oli mahdotonta olla.
Lääkäri määräsi minut röntgenkuvauksiin ja ultraäänitutkimukseen, kummastakaa ei mitään löytynyt. Olen kokeillut nyt erilaisia kipulääkkeitä ja tulehduslääkkeitä mutta niistäkään ei ole ollut apua. Mielestäni kukaan lääkäri ei ole oikein ottanut asiaa vakavasti, viimeisimpänä minulle sanottiin, että mitään ei ole enää tehtävissä että kuvista eioo näkyny mitään, että pitää vaa yrittää elää tämän kanssa ja käydä tyyliin fysioterapeutilla säännöllisesti ja hieronnassa. Fysioterapeutilla olen käynyt vuosi sitten jotain 3kk ja jatkanut ohjeita tähän asti, mutta sekään ei ole auttanut muuhun kuin venymiseen. Hieronnasta olen saanut jo kammon, koska se oli niin kivuliasta ja tuntui kuin hieroja olisi irrottanut kaikki raajat toisistaan.
Joitakin kolmiolääkkeitäkin on tullut kokeiltua, mutta ainakaan niistä joita kokeilin ei ollut myöskään apua. Onneksi kova selkäkipu ei kuitenkaan ole päivittäistä, mutta ammatissani ei voi istua päivässä muutoinkuin vain taukojen ajan joten ei mitään tietoa mitä tekisin asian kanssa kun pakkohan se on töissä käydä jossain vaiheessa jos meinas elääkki ja pakkoha sitä rahaa on jostai repii..
Onpa inhottava tilanne. Ei sinun iässäsi pitäisi näin joutua kärsimään. Voi tietysti olla niin, että tilanne on se, että tähän joutuu tyytymään mutta en vielä haluaisi nostaa käsiä pystyyn.
VastaaPoistaKertomasi perusteella en pysty antamaan neuvoja mahdollisen diagnoosin tai lääketieteellisen suunnitelman suhteen mutta kyllä tilanne olisi hyvä selvittää ainakin niin, että itse saisit sellaisen arvion ongelmastasi johon voisit tyytyä. Kolmiolääkkeiden linjalle en kyllä lähtisi helposti.
Erikoislääkäreistä fysiatri voisi olla sopivin tähän tilanteeseen. Yksityispuolella vastaanotolle pääsee yleensä helposti mutta kustannuksia syntyy. Julkiselle puolelle vaatii lähetteen yleislääkäriltä ja alueesta riippuen joutuu odottamaan. Myös lähettävä lääkäri täytyy tällöin saada vakuuttuneeksi lähettämisen tarpeesta. Yleislääkäri, jolla on kiinnostusta selkävaivoihin, voisi olla toinen vaihtoehto mikäli esimerkiksi vanhemmilla tai tuttavilla olisi hyvää henkilöä suositella.
Jouduin auto-onnettomuuteen,kylkiluut murtui sekä ranne,selästä jollekin välilevylle kävi jotain(tk-lääkäri kyllä selitti,mutta en muista tarkalleen kun olin niin romuna vielä)Tästä on nyt kohta kuusi viikkoa ja yhtään yötä en ole nukkunut kunnolla,tämä alkaa vaikuttaa jo elämän laatuun!Kummini(joka tietää selkäkivuista)auttaa minua rahallisesti ja näyttää siltä että yksityislääkäriin mennään.Mitä asioita minun pitää muistaa selvittää yksityislääkärille nyt kun menen poistattamaan kipsiä keskussairaalaan.RTG-kuvat,fysioterapia?,lähetteitä?asiallinen epikriisi mahd.vakuutusyhtiötä varten(olin autossa matkustajana kun onnettomuus tapahtui),vieläkö jotain?haluan hoitaa asian huolella kuntoon,ettei sit pahene vanhemmiten.M35
VastaaPoistaMurtumien luutuminen kestää aikansa ja sitä ei lääkäri pysty nopeuttamaan. Murtuma-alueen luiden pitäisi olla tänä aikana paikalla tuettu, jotta luutumisprosessi pystyisi tapahtumaan normaaliin tapaan. Kaikkinainen liike murtuma-alueella tätä haittaa ja aiheuttaa lisäksi kipua. Kipulääkkeitä voi käyttää kipua lievittämään. Jos reseptivapaat eivät riitä, niin lääkäreiltä saa vahvempia.
VastaaPoistaMurtumat yleensä paranevat hyvin ja aiheuttavat harvoin suurempia jälkivaivoja. Kylkiluumurtumissa on ongelmana se että ei oikein ole hyvää keinoa pitää kylkiluita liikkumattomana kun hengittämistä ei voi viikoiksi lopettaa. Liimaside on yleisimmin käytetty keino. Se vähän tukee murtuma-aluetta ja voi sitä kautta kipua lieventää. Vamman jälkeiset selkäongelmat ovat joskus vaikeampia arvioida ja vakuutusmielessä haastavampia.
Jos kyseessä on liikennetapaturma niin onnettomuuden ja vakuutuksen tiedot kannattaa ottaa mukaan, jotta lääkäri voi tarvittavat lausunnot lähettää oikeaan paikkaan. Kun olet menossa keskussairaalaan kipsin poistoon, niin siellä kannattaa jutella lääkärin kanssa siitä mikä huolestuttaa ja kysyä suoraan epäselvät asiat. Keskussairaalan lääkärit hoitavat paljon tapaturmia ja ovat siinä ammattimiehiä ja -naisia. Tosin ajoittain voi olla kiirus. Kun kiireisenkin lääkärin hihassa asiallisesti roikkuu, niin yleensä asiat selkenevät.
Kukahan pitää yllä näitä sivuja?
VastaaPoistaMikä on ongelma? Yhteyttä voi ottaa esim. lisätietoa linkkien jälkeisen "Ota yhteyttä" kaavakkeen avulla.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMoi. Olen25v nainen ja ulkomaalane anteeksi kirjoitusvirheistä. Noin 2 kk takasin alkoi kipu alaselässä mikä säteli jalkaan.Kokoajan tuntu pohkessa semmosta hermonkipu. Kipulääkeitä en halua syötä kauhesti. Lääkeri määräs fysiöteraapia, olen 7 kertä käytyt ja noutaan jumppa ohjeita, mutta kiou ei ole häipynyt. Mitä suositelette tehtää? Kivun kuvaus. Joka päivä astella 5 jalkaan saaka. Nukkua saan OK. Istuessa ja seisoskelussa pahene sillon rasituu joutun ottan kipulääketää. Olen nuori haluan perhelisöystä, mutta mahtotonta kun jalka ja selkä kipeet.
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaPienet kirjoitusvirheet eivät haittaa. Tilanne on ikävä mutta ei suinkaan toivoton.
Todennäköisesti kyseessä on välilevyn pullistuma lannerangan alueella mikä ärsyttää tai painaa jalkaa hermottavia hermorakenteita. Useimmiten ajan kuluessa tämä pullistuma kuivuu ja pienenee. Toivon mukaan tällöin myös kipusäteily alkaa asettua.
Ikävää on se, että usein tämä kestää muutaman kuukauden ja aina ei vaiva asetu itsestään. Kipulääkkeitä on hyvä syödä pahemmassa kivussa säännöllisestikin, tarvittaessa esimerkiksi muutaman päivän kuureina. Ei siis ole paranemisen kannalta tarpeen yrittää välttää kipulääkkeitä vaikka niiden syömisestä ei pitäisikään. Jos raskaus on suunnitteilla niin lääkärin kanssa kannattaa keskustella kipulääkityksestä ennen sitä.
Jos säteilykipu ei ala pikkuhiljaa asettua, niin uudelleen vain rohkeasti lääkärin näyttämään. Uskon että vaiva helpottuu ajan mittaan itsestään tai hoidon avulla ja pääsette perheenlisäystä hankkimaan paremmassa kunnossa. Yleensä ei jatkossa estä tai haittaa raskautta.
Mikähän ihme vaiva tämä on, kun yläselkä on ihan keskeltä, rangasta, tosi kipeä. Ei auta särkylääkkeet, kokeilin Motifene Dualiakin kuurina. Olen 50 v nainen. Asiakaspalvelutyössä kaupassa. Ei auttanut joulun 4 päivän lepokaan. Hartiakipu nyt on meidän alalla ihan normaali juttu, siitä ei viitsi edes mainita, mutta tästä en oikeasti keksi, mikä mättää. Ranka on ihan kosketusarka. Sattuu myös pään kääntäminen sivuille. Kai siellä jotain lihasvaivaakin sitten on, tosi jumissa? Kaikki omat konstit on nyt käytetty. Arvostaisin vinkkiä, mitä seuraavaksi, tai mihin tämä viittaisi. Etupuolella kaikki ok ja refluksi on hoidossa. Toistaiseksi olen pystynyt vielä käymään töissä. Kivaa ei ole, kun sattuu koko ajan. Kiitos!
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaIlmeisesti tarkoitat lapojen välissä olevan seudun kipuja. Nämä rintarangan kiputilat voivat joskus olla kiusallisia. Eivät kuitenkaan yleensä ole vaarallisia ja niihin harvoin liittyy hermorakenteiden puristusta.
Syyksi voisi arvella esimerkiksi välilevyperäistä tai rangan pikkunivelten jumiutumisesta/ärsyyntymisestä johtuvaa kiputilaa. Kävisin vaikkapa tukielinvaivoista kiinnostuneen yleislääkärin vastaanotolla. Joskus on ranka tarpeen kuvata, läheskään aina se ei ole tarpeen. Tietyissä kiputiloissa nikamankäsittelytyyppisellä hoidolla joskus saadaan hyviä tuloksia. Toisinaan taas on parasta rauhoitella rankaa lähellä keskiasentoa jonkun aikaa.
Olen vuosia kärsinyt alaselkäkivusta ja juossut lääkärissä sekä syönyt vahvoja särkylääkkeitä
VastaaPoistaapu ja kivut hävisivät kun kokeilin Selkälauta tripod.com ja hankin kyseisen laudan , ei ole ollut enää
aikoihin mitään särkyä eikä ongelmaa selän kanssa. Suosittelen lämpimästi kyseistä tuotetta