Niskakipu on päätetyöläisten tauti
Niskavaivat ovat nykyajan kansantauti, varsinkin toimistotyöntekijöillä. Jos päätteen ääressä ahertavilta kysytään, on sellainen ihminen poikkeus, jonka niskoissa ei ikinä ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Sitä useammmin niskan kipua tuntuu olevan, mitä kiireisempi ja stressaavampi työ on.
Niskalihakset on alunperin suunniteltu töihin, missä lihakset supistuvat ja sitten rentoutuvat. Tällaista on esim. halonhakkuu. Hämmästyttävää on, miten hyvin niska sietää varsinkin harjaantumisen jälkeen tämän tyyppistä toimintaa.
Sen sijaan esim. päätetyöskentelyssä niskalihakset joutuvat kannattamaan käsien ja pään lisäksi korkeintaan paperiarkin painon. Niskaan ilmaantuu kuitenkin usein oireita. Tämä johtuu siitä, että lihakset joutuvat olemaan tällaisessa työssä jatkuvassa kestojännityksessä, mitä ne sietävät huonosti.
Jännitysniska on yleinen kansantauti
Tavallisin niskakipujen aiheuttaja on jännitysniska. Siinä niskan lihaksissa tuntuu väsymystä, jäykkyyttä, puutumista, kipua ja särkyä. Niskavaivat yleensä pahenevat töissä, joissa lihakset joutuvat olemaan supistuneina, varsinkin jos työhön liittyy kiirettä ja stressiä.
Oireina voi olla lisäksi pannan tai kiristyksen tunnetta pään ympärillä, paineen tai puristuksen tunnetta, huimausta, epävarmuuden tunnetta ja myös pään alueen kipuja. Vedossa tai kylmillä ilmoilla niskasärky voi pahentua. Useimmiten niskan vaivat pahenevat päivän mittaan. Myös huonossa asennossa tai sopimattomalla tyynyllä nukuttu yö voi pahentaa oireita. Huonontunutta yleisvointia, kuumetta tai oksentelua ei jännitysniska selitä.
Tutkittaessa todetaan kaularangan liikkuvan hyvin, mutta niskalihakset yleensä aristavat. Röntgentutkimuksessa ei yleensä todeta muuta poikkeavaa kuin korkeintaan lisääntyneeseen lihasjännitykseen liittyvä kaularangan ryhdin oikeneminen.
Ensiapuna käytetään tulehduskipulääkkeitä. Niskan särky saadaan tavallisesti hyvin rauhoittumaan lämpöhoidolla, hieronnalla ja rentouttavalla lääkintävoimistelulla. Lieviä oireita voi koettaa itse helpottaa voimistelemalla niskaa ja hartioita sekä käyttämällä paikallisesti kylmä- tai lämpöpakkauksia.
Jos oireet ovat kovat, lihaksia vahvistavan voimistelun aloittaminen voi pahentaa niitä. Lihasten voimistaminen ja yleiskunnosta huolehtiminen on pitkällä tähtäimellä tärkeää. Kuntoutus kannattaa aloittaa vasta, kun niskan kipuoireet ovat lieventyneet.
Perusteellisempaa tilanteen analyysia tarvitaan, jos kipuja ei saada normaalihoidolla asettumaan. Tällöin kannattaa käydä läpi työasennot sekä muut ns. ergonomiset tekijät, elämäntilanteen stressit, lihaskunnon tilanne, harrastukset ja tyynyasiat.
Kaksiteholaseja käytettäessä joudutaan tekemään toistuvia nyökkäämisliikkeitä, mikä voi myös osaltaan kipeyttää niskaa. Silmälääkärin kanssa voi keskustella lasiongelmista.
Usein jännitysniskasta kärsivät ovat tavallista tunnollisimpia työntekijöitä, jotka pyrkivät täydellisiin suorituksiin. Luonnettaan ei hevin voi muuttaa, mutta usein itsensä huomioiminen voi pidemmän päälle olla hyödyllistä.
Jos jännitysniskaan liittyy yleistä jännitystaipumusta, voidaan harkita lääkitystä, hypnoosihoitoa tai pyrkiä opettamaan ns. biofeedbackin avulla lihasten rentoutusta. Tällä menetelmällä havainnoidaan, miten lihakset omassa työssä jännittyvät ja millä toimenpiteillä sitä voi vähentää. Yleensähän päätetyön työpöytien ja tuolien säätelymahdollisuudet ovat kohtuullisen hyvät.
Jännitysniskasta kärsivillä saattaa olla asiaa rasittavia harrastuksia. Kutominen tuntuu olevan kovin suosittua, mutta se ei ole paras valinta, vaikka hyödyllistä toimintaa onkin. Kutoessa on järkevää pitää lyhyitä taukoja, tukea kyynärvarret ja pitää käsitöiden määrä kohtuullisena.
Uintiharrastus pelkästään sammakkotyylillä ja tukka kuivana saattaa myös olla huono kuntoilumuoto niskavaivaiselle. Henkilön kannattaa opetella rintauintia kilpatyylillä eli niin, että kasvot ovat välillä veden alla ja niska tällöin suorana ja rentona. Eri tyylejä pitää vaihdella sekä opetella uimaan sekaisin kroolia ja selkäuintia. Uintirupeaman jälkeen on hyvä venytellä niskalihaksista pois ylimääräinen jännitys.
Jos yöaikaan tai aamulla herättyä on pahoja niskaongelmia, tyyny on syytä tarkistaa. Vatsallaan maatessa kaularanka usein jumiutuu ja voi näin antaa kipuja. Nukkuipa ihminen missä asennossa tahansa, niin ihannetilanne niskan kannalta olisi, että hänen kaularankansa olisi suorana ja tuettuna. Jotta tähän päästäisiin, markkinoilla on erilaisia tyynyjä. Ne eivät valitettavasti tuo aina ratkaisua asiaan. Ongelma on siinä, että yön aikana ihminen saattaa vaihtaa asentoa useamman kerran. Tällöin ei haluttua asento välttämättä säily.
Ensiavun itsehoitona voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä muutaman päivän kuurina niskavaivoissa.
Lihasvaivoissa voi käyttää myös reseptivapaita salvoja. Kivun ollessa tuore ja voimakas, kylmällä hautominen on usein tehokasta. Muutaman päivän päästä saattaa lämpö sopia paremmin lievittämään kipua.
Jännitysniskassa on hyvä kevyesti voimistella hartioita ja niskaa esim. pyörittelemällä hartioita ja työntämällä päätä vuorotellen eteen ja taakse sekä jännittämällä sitä. Sen jälkeen pitää rentouttaa kaikki niskan ja hartiaseudun lihakset.
Niskan voimakkaampaa harjoittelua kannattaa lykätä kunnes kipuoireet ovat asettuneet. Sen jälkeen kuntosali tai muu lihasvoimaa ja kestävyyttä lisäävä harjoittelu on yleensä hyödyllistä.
Jännitysniskassa on välttämätöntä huolehtia työpaikan ja kotitöiden oikeista työasennoista. Päivän mittaan on hyvä pitää useita lyhyitä taukoja, joiden aikana voi kevyesti voimistella niskojen ja hartioiden seutua.
Päätetyötä tehtäessä kannattaa tarkistaa, että näppäimistön edessä on tilaa, jolle voi laskea käsien painon. Näyttö ei saa olla liian korkealla eikä työskentelyasento vino. Ristiselkä täytyy myöskin tukea hyvin.
Pitkiä tauottomia työrupeamia täytyy välttää, kuten myös pidempiaikaista yhtäjaksoista autolla ajoa. Ajaessa on hyvä pitää ratista alhaalta kiinni aina kun se on mahdollista ja samalla hartiat rentotuvat.
Työtä tehtäessä kannattaa välillä tarkistaa, ovatko lihakset turhaan jännittyneet ja rentouttaa ne. Jos henkilöllö on taipumusta työntää päätä eteenpäin, asento pitää korjata useasti päivän aikana.
Nukkuessa niska ei saa olla vinossa.
Kannattaa hankkia sellainen liikuntaharrastus, jossa lihakset kestojännityksen vastapainoksi vuorotellen sekä supistuvat että rentoutuvat. Yleiskunnosta ja riittävästä rentoutumisesta on myös huolehdittava.
Kaularangan rappeutuma tulee iän mukana
Iän mukana ihmisen kaularankaan ilmaantuu kulumamuutoksia, kuten välilevyjen madaltumista ja luupiikkejä. Jos kättä hermottavien hermojen ulostuloaukot ahtautuvat, ns. kaularankasyndrooma on syntynyt. Se on iäkkäämpien ihmisten tavallinen niskavaivojen aiheuttaja. Rappeutuma aiheuttaa kipuoireita niskaan, varsinkin kaularankaa liikutellessa. Vaivaan voi liittyä myös huimausta, yläraajaan säteilevää kipua ja puutumista, joka on pahimmillaan öiseen aikaan.
Tutkittaessa havaitaan kaularangan liikelaajuudet rajoittuneiksi ja koetellessa kivuliaaksi. Joskus onnistutaan käteen saamaan säteileviä oireita. Vaivan diagnostisoimiseksi tarvitaan röntgentutkimus, jossa löydetään kulumamuutoksia ja juuriaukkojen ahtautumaa. Magneettitutkimuksella selvitetään hermoratojen tilaa.
Hoitona kannattaa yleensä kokeilla kaularangan venytyshoitoa. Ennen varsinaista venytystä lihakset täytyy rentouttaa lämpöhoidolla ja hieronnalla. Hyvin äkäisissä vaivoissa saatetaan aluksi joutua esihoitona käyttämään kylmää. Venytystä voidaan antaa sekä käsin että koneellisesti. Hoitojen välillä saatetaan käyttää tukikaulusta, jonka tarkoituksena on rajoittaa kaularangan liikkeitä. Tätä kautta hermoärsytys vähenee.
Jos vetohoidolla ei saada riittävää tulosta aikaan tai sitä ei voida antaa, saatetaan kokeilla sähkökipuhoitoja tai akupunktiota. Hoitoon reagoimattomilla potilailla saadaan joskus aikaan hyviä tuloksia niin tässä vaivassa kuin jännitysniskassakin.
Kaularanka on hyvä pitää pahimman vaiheen aikana mahdollisimman lähellä keskiasentoa. Apuna voi käyttää pehmeää kauluria.
Kaularangan välilevytyrä tuntuu joskus kädessäkin
Joskus voi käteen säteilevän kipuoireen takana olla kaularangan iskiastyyppinen vaiva, kun välilevyn pullistuma painaa hermojuurta. Oireet ovat samantapaisia kuin kaularankasyndroomassa. Kuitenkin ne alkavat tyypillisimmällään hyvin äkillisesti, esim. kipeytymällä yön aikana. Välilevytyrä voi olla nuorellakin ihmisellä. Diagnoosiin tarvitaan usein magneettitutkimus, myös hermoratatutkimuksesta (ENMG) saa hyödyllistä tietoa.
Hoitona voi kokeilla venytystä ja rangan pitämistä lähellä keskiasentoa. Joskus joudutaan turvautumaan leikkaushoitoon. Jos vaiva ei ala kohtuullisessa ajassa rauhoittua, kivut ovat sietämättömiä. Yläraajoissa voi myös olla lihasheikkouksia, jotka eivät osoita palautumisen merkkejä.
Välilevytyrässäkin on hyvä pitää pahimman vaiheen aikana kaularanka mahdollisimman lähellä keskiasentoa, tarvittaessa pehmeän kaulurin avulla.
Niskan retkahdusvammat parantuvat yleensä pian
Auto-onnettomuuksissa syntyy niskan retkahdusvammoja, joista suurin osa asettuu nopeasti, mutta osa voi olla ongelmallisia. Näitä vammoja ei yleensä pystytä osoittamaan tavallisessa röntgenkuvassa. Seurauksena ihmiselle saattaa jäädä tunne, että heitä syytetään turhan valittamisesta. Magneettitutkimus on parantanut kuvantamisen mahdollisuuksia, mutta valitettavasti sekään ei pysty osoittamaan kaikkia retkahdusvammojen aiheuttamia anatomisia muutoksia. Hermorata- ja SEP-tutkimuksessa on joskus mahdollista saada viitteitä hermoston vauriosta.
Retkahdusvamman jälkeisinä oireina voi olla kipuja niskassa. Ne voivat säteillä yläraajoihin ja rajoittaa merkittävästikin kaularangan liikkuvuutta. Joskus vähäinenkin kaularangan liikuttelu voi kipeyttää voimakkaasti. Ilmeisesti kaularangan nikamien väliset nivelsiteet saattavat vaurioitua retkahduksen yhteydessä. Tämä aiheuttaa liikkeeseen toimintahäiriöitä ja kipuoireita.
Hoidossa on tärkeää antaa vaivalle riittävästi aikaa parantua. Oikea- aikaisesti on käynnistettävä liikeharjoitukset ja muut hoitotoimenpiteet. Tavallisimmin kaularangan liikuttelun aloitusta pitkitetään turhaan. Yleensä näillä vaivoilla on pitkällä tähtäimellä hyvä paranemistaipumus, mutta osalla potilaista vaivat voivat kiusata pitkiäkin aikoja.
Itsehoitona on hyvä mahdollisimman nopeasti alkaa käyttää kaularankaa normaalisti, elleivät lääkärit ole asettaneet rajoituksia sen käytölle. Yleensä kauluri on tarpeen vain poikkeustapauksissa.
Torticollis vetää kaulan vinoon
Torticolliksella eli kierokaulalla tarkoitetaan tilannetta, jolloin kaula äkillisesti tai pikkuhiljaa vetäytyy vinoon tai kieroon asentoon. Vaiva paranee yleensä nopeasti. Oireina on kipu ja jäykkyyden tunne niskassa. Niskalihakset ovat toispuoleisessa krampissa ja sen seurauksena pää jää vinoon asentoon.
Yleensä se alkaa vähitellen lievinä oireina, päätä kääntävinä nykivinä liikkeinä. Pää voi myös olla vasten tahtoa kallistuneena. Kiertynyt kaula, kipu, toistuva lihassupistukset ja vapina voivat pahentua ajan mittaan. Ne voivat olla kiusallista varsinkin tilanteissa missä on muita ihmisiä läsnä ja oireeseen kinnitetään huomiota. Myöhemmin kiertynyt tila voi tulla pysyväksi niin että on jäljellä vain hyvin rajalliset tai olemattomat mahdollisuudet kääntää päätä toiseen suuntaan.
Joskus muut sairaudet voivat johtaa spastiseen torticollikseen. Näin voi käydä aivovammojen tai kasvainten, verisuonisairauksien tai aivojen tulehdusten ja myrkkyjen tai huumeiden yhteydessä. Jos ei muuta syytä oireeseen ole olemassa, torticollista pidetään primaarisena.
Kierokaula voi olla syntyessä. Tällöin ei yleensä ole kipuja, mutta pää on kääntyneenä toiselle puolelle. Syy ei ole selvä, vaivan uskotaan johtuvan vammasta ennen synnytystä tai sen aikana. Tutkiminen ja hoito kuuluu alan asiantuntijoille.
Itsehoitona voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä ja varovaista jäykistyneiden lihasten venyttelyä. Jos ei vaiva mene ohi, lääkärin vastaanotolla on arvioitava tilanne. Hoitoina käytetään useimmiten fysikaalisia hoitoja ja joissain lievissä tapauksissa nikamankäsittelyä.
Taudin aiheuttajaa ei tiedetä. Aivojen tumakkeiden välisellä toimintahäiriöllä on väitetty olevan merkitystä vaivan synnyssä. Hyvät hoitomenetelmät valitettavasti puuttuvat. Lääkehoitoja, fysikaalista hoitoa ja hypnoosia voi kokeilla. Uusimpana keinona on käytetty lihasten käsittelyä botuliinitoksiinilla, jolla nykimistä aiheuttava lihas saadaan rentoutumaan muutamaksi kuukaudeksi.
TOS-syndroomassa ovat suonet ja hermot ahtaalla
Thoracic outletillä eli TOS-syndroomalla tarkoitetaan tilaa, jossa jokin ulkopuolinen rakenne painaa kaularangasta rintakehän yläaukeaman kautta käteen kulkevia hermoja ja verisuonia. Tämä aiheuttaa ajoittaisia tai pysyviä ärsytysoireita.
Voidaan erotella kolmea eri TOS tyyppiä sen mukaan mikä rakenne kärsii eniten. Lähes kaikissa tapauksissa hermoärsytys on tärkein oireiden aiheuttaja. Tätä kutsutaan neurogeeniseksi TOS oireeksi. Muutamassa prosentissa voi oireen takana olla laskimoveritulppa, jolloin on myös turvotusta käsivarressa. Harvinaisin muoto on valtimoverenkierron huononemisesta johtuva TOS. Tällöin on kipujen lisäksi käsi kylmä ja kalpea.
Vaivan syntymistä edesauttavina tekijöinä voivat olla epätavallinen lihasrakenne kaulan alueella, ylimääräinen kylkiluu, vamma tälle alueelle, tiukka jännejuoste tai liian suuret lihakset. Myös pitkä kaula ja hartioiden eteenpäin lysähtänyt asento saattaa lisätä sairauden riskiä.
Vaivoina saattaa olla epämääräisiä niskan, hartiaseudun ja yläraajan kipua sekä väsymistä ja puutumista. Usein ihmisellä on oireita myös yöllä, kun käsi on koholla. Jos henkilöllä on myös verisuoniperäisiä vaivoja, yläraaja voi olla kömpelö, heikko ja väri muuttuu.
Tutkittaessa todetaan usein arkuutta soliskuopassa. Erilaisilla käden asennoilla voidaan yrittää saada aikaan keinotekoisesti puristusta. TOS on todennäköinen vaiva, jos käden pulssi muuttuu tai stetoskoopista kuuluu suhinaa pulssin hävitessä. Käsien puristelu nyrkkiin sivulla olkavarret vaakatasossa on usein tehokkain keino aikaansaada oireita.
Hoitona käytetään fysikaalista hoitoa, jossa tavoitteena on saada aikaan hermoille ja verisuonille mahdollisimman vapaa kulkureitti. Tähän pyritään korjaamalla ryhtiä ja virheellisiä asentotottumuksia: Hieronnalla ja venytyksillä rentoutetaan kiristäviä lihaksia. Jos puristusoireen takana on pysyvästi kiristävä juoste tai vamma, leikkaushoitoa voidaan harkita.
Niskakivut lapsilla
Lasten niskakivut johtuvat useimmiten samantyyppisistä syistä kuin aikuisillakin. Pitkäkestoinen, epämukava, eteenpäin taipunut niskan asento on tavallinen syy niskakipuihin lapsilla. Myös lapsilla voi liiallinen stressi heijastua niskaoireina.
Lapsen niska voi joutua liian kovalle rasitukselle ja tulla kipeäksi painavien olkalaukkujen raahaamisesta, huonosta asennosta tietokoneen tai pelien käytössä, yksipuolisesta rasituksesta, pitkästä television tuijottelusta huonossa asennossa ja pikku vammoista urheilun tai leikkien yhteydessä. Varsinkin rajummissa leikeissä tai kontaktiurheilun parissa vammoja syntyy helposti. Vaikeampia vammoja on hyvä käydä näyttämässä lääkärille.
Jos kyseessä on joku yleissairaus, niin yleensä on mukana muitakin oireita kuin vain niskavaivat. Lapsen pääkivun ja kuumeen yhteydessä on syytä käydä lääkärillä tilannetta näyttämässä ainakin jos niska on niin jäykkä, ettei leuka taivu koskettamaan rintaan.
Reumasairaudet voivat myös antaa niskaoireita ja lämpöilyä lapsille. Tällöin on usein myös mukana yleisoireita ja muita nivelvaivoja esim. nivelturvotuksen muodossa.
Niskakipu ja raskaus
Raskauden aikana voivat niskavaivat joillakin naisilla pahentua. Joillain taas aiemmat vaivat voivat hellittää. Lisääntymisen takana voi ajatella olevan hormonitasapainon muutos. Kun elimistö valmistautuu tekemään synnytystä varten rakenteet venyvimmiksi, niin se voi antaa helpommin pohjaa rankavaivoille. Myös painon lisääntyminen ja vartalon painopisteen muutos kohdistaa rasitusta uudella tavalla rankaan ja lihaksiin mikä voi saada aikaan vaivoja. Raskauden aikana kuten muulloinkaan ei kannata nukkua kovin monella tyynyllä, polvien alla tai välissä voi kokeilla pitää tyynyä. Jäähoitoa voi käyttää useamman kerran päivässä, hierontaan ei yleensä ole esteitä ja niskan rentoutuksesta ja venyttelystä kannattaa luonnollisesti huolehtia raskauden aikanakin. Mahdollinen lääkehoito kannattaa neuvotella raskauden aikana lääkärin kanssa yhteistoiminnassa.
Niskakipu, mahdollisen vaaran merkkejä
Niskan pahempi suora iskuvamma, retkahdusvamma ja välitön kipeytyminen esim. auto-onnettomuudessa.
Niskakipu, johon liittyy niskajäykkyyttä ja kuumetta, sekä mahdollisesti oksentelua ja valonakuutta.
Niskakipu, johon liittyy virtsaumpi, virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn vaikeutta.
Äkillinen niskakipu, johon liittyy kaikkien raajojen puutumista, heikkoutta tai halvausoireita.
Niskakipu, johon liittyy tajunnanmenetys tai pyörtyminen.
Lääkärissä käynti tarpeen
Käteen säteilevä kipuoire.
Käden halvaus- tai heikkousoireet.
Pitkäaikainen niskavaiva, joka ei kotihoidoin rauhoitu.
Niskan pitkittynyt vino asento tai lihasten tahdottomat pakkoliikkeet.
Niskakipu, johon liittyy pahempaa huimausta tai tasapainovaikeuksia.
Yleensä voi hoitaa itse
Lievät niskavaivat, jotka liittyvät päätetyöskentelyyn ja vastaaviin töihin.
Kaularangan iän mukana lisääntyvä kankeus ja lievät kipuoireet.
Lisätietoa niskavaivoista:
Jumppavideoita niskavaivoissa, Kunto.net.
Käypähoito suositus niskavaivoista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kaularangan sairauksista.
Duodecim-lehden artikkeli huimaukseen liittyvästä jännitysniskasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kaularangan rappeutumasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli niskan retkahdusvammasta.
Martti Vastamäki TOS oireyhtymästä.
Lisätietoa niskavaivoista englanniksi:
Mikä nukkuma-asento olisi paras niska- ja selkävaivojen kannalta.
MedlinePlus niskakivusta.
Mayo klinikan sivut niskakivusta.
Necksurgery.com niskan anatomiasta.
Familydoctor.org niskakivun erotusdiagnoosi kaavio.
Emedicine niskan alueen lihas- ja jännekivuista.
Necksolutions.com niskan kotihoidosta.
webMD.com niskakivusta ja vammoista.
Spine-health.com niskakivusta ja asennosta.
Emedicinehealth.com sivut retkahdusvammasta.
Spine-health.com kaularangan rappeutumasta.
Mayo klinikan sivut kaularangan rappeutumasta.
The North American Spine Society välilevytyrästä.
Mayfieldclinic.com välilevy pullistumasta myös kuvina.
webMD.com kaularangan välilevyvaivojen kotihoidosta.
Hopkinsmedicine.org kaularangan välilevyongelmista ja selkäytimen muutoksista.
The North American Spine Society kaularangan ahtaumasta.
NeckSurgery.com sivut kaularangan leikkauksista.
Mayo klinikan sivut kierokaulasta eli torticolliksesta.
Wikipedia torticolliksesta.
MedicineNet Tos eli yläaukeaman oireyhtymästä.
Wikipedia Tos oireyhtymästä.
Kommentti siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)
VastaaPoistaNimimerkki: Henna -80
kysymys: Minulla on ollut toista viikkoa kestävä kipu hartia-niska-alueella, joka saattaa jopa valvottaa öisin. Kipu alkoi myös säteilemään päähän, oli outoja tuntemuksia, yleisimmin takaraivossa. Aluksi pelästyin todella noita pään tuntemuksia, luulin että minulla on vähintään verisuoni katkennut päästä. Muutamana päivänä on ollut myös huimausta. Tuttavani kautta sain sitten puhelinnumeron eräälle fysioterapeutille/hierojalle. Soitin hänelle ja kerroin oireeni ja hän osasi niiden perusteella jo sanoa että niska-hartia-alueeni ovat tulehtuneet. Hän myös rauhoitteli minua ja kertoi että huimaus on varsin yleinen oire kun niska-hartia-alue on tulehtunut, johtuen siitä että verisuoni päässä saattaa olla puristuksissa. Nämä asiantuntevat sanat rauhoittivat kovasti mieltäni ja saamieni ohjeiden mukaisesti saatoin hoitaa itseäni oikein. Samainen fysioterapeutti suositteli myös syvälämpöhoitoa. Olen nyt laittanut niska-hartia-alueille kylmägeeliä iltaisin ja syönyt tulehduskipulääket!
tä. Näistä olen saanut hieman apua vaivoihini, mutta vaivat jatkuvat edelleen. Asiaa pahentaa se että olen jännitäjä ihminen, usein jännitän juuri hartiolla.
Kommentti siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta (PP)
VastaaPoistaNimimerkki: Sandra
kysymys: Hei!
Onkohan mulla täällä kohtalotoverita - nimittäin kroonisesta jännityspäänsärystä kärsiviä?? Mulla tätä päivittäistä pääoireilua on ollut jo pari kuukautta ja loppua ei näy...Päässä puristaa, jomottaa, kihelmöi, joka tapauksessa aina joku tunne siellä on. Sitten tuli pelko, onko vakavaa, mut mä olen käynyt 3 krt neurologilla. EEG:SSÄ ja magneettikuvassakin ja kaikki on normaalia eli periaatteessa olen terve. Psyykepuoli alkaa vaan kohta kärsiä, kun aina koskee...Olisi kiva kuulla, jos muillakin on vastaavaa probleemaa!
Terkuin, sandra
Hei, minulla aivan samoja oireita! Psyyke puoli kanssa kohta repsahtaa, kun saa pelätä mikä on. Jännitysniska lääkärin mukaan. Mangneetti myös päästä otettu- ei mitään löytynyt. Päätä mm. kuumottaa, vihloo, tuntuu painavalta, jomottaa ja kihelmöi! Tuntuu että tulen hulluksi tämän kanssa. Mutta kun mikään ei auta. Niskajumppaa ja fysioterapiaa kokeiltu. Kiropraktikko pahensi oireita tosi paljon. Mutta "kiva" lukea, että on kohtalontovereita!:))
VastaaPoistaHei, Joko olette päässeet eroon tästä kauheasta vaivasta? Itselläni diagnoosina jännitysniska ja lihasjännityspäänsärky. Oireet jatkuneet yhtäsoittoa jo lähes vuoden. Eikä mikään auta. Hulluksi meinaa tulla, mutta hullu en kuitenkaan ole. Siitäkin on ihan lausunto jo ;) Vain nukkuessa ja maatessa kivut hieman helpottaa. Ja tää päänsärky on niin omituista, kaikki ne kummat tuntemukset päässä.
PoistaJännitysniskakin on joskus hankala hoidettava. Sen hyvä puoli on se, että se ei ole vaarallinen sairaus vaikka sen oireet voivatkin olla inhottavia. Hyvä, että magneettitukimus on otettu niin ei tarvitse hermoilla.
VastaaPoistaVielä kannattaa kokeilla keinoja, joilla lihasjännitystä saataisiin laukeamaan. Ensi apuna voi oman lääkärin kanssa keskustella lihaksia rentouttavasta lääkityksestä tai kipukynnystä nostavasta lääkityksestä.
Myöskää perinteistä hierontaa ei kannata unohtaa hoitovalikoimasta. Harvoinhan se kokonaan parantaa vaivaa mutta voi hyvääkin helpotusta pahimmassa tilanteessa antaa.
Jotkut saavat apua akupunktiosta ja piikkimattojakin voi kokeilla.
Yleensä etsimällä kuitenkin löydetään sopivat keinot jolla oireet pysyvät hallinnassa.
Täältä löytyy muuten muiden kohtalotovereiden kokemuksia: http://p3.foorumi.info/niskavamma/index.php
VastaaPoistaItselläni jo vuosia sitten joskus ihan vaikkapa kirjastossa tuntu että lattia kallistuu, elikä hyvin hetkellinen huimausoire, ihan sekunnin kaksi. Monesti vuosien saatossa lähinnä tietsikan ääressä kotona pitempään istuessa on tullut hyvin hetkellinen huimauskohtaus, sekin noin sekunnin, kaksi. Nyt parina viimepäivänä tullut hieman voimakkaampana mutta kesto edelleen noin 2 sekuntia. Kävin terveyskeskuksessa, kaikki verenkuvien arvot ok, paitsi hemoglopi 132, pulssi ollut aina levossa matala, samoin verenpaine, elikä luokkaa 75/116/45-50, ikää on 64v, lääkäri ei laittanut mihinkään lisätutkimuksiin, teki sormet nenänpäätestinja mitä muuta siihen kuuluu, otettiin sydänfilmi mikä oli ihan ok ja pari putkea verta verikokeeseen. Tuo hemoglopi siksikin alhainen sillä syön hyvin halvalla ja yksipuolisesti! Eki
VastaaPoistaIkävä oire kieltämättä vaikka onneksi et ole antanut sen elämään liikaa vaikuttaa. Ei olekaan siihen mitään syytä.
VastaaPoistaHuimausoireeseen on suuri joukko mahdollisia syitä ja yleensä, jos oire esiintyy ilman muita poikkeavia löydöksiä, sen takana ei ole mitään vaikeampia tai elämää uhkaavia sairauksia. Jos olisi viitteitä näistä niin lääkäri olisi varmasti ne huomannut tehdessään neurologisia testejä joista kerrot.
Oireen takana voi esimerkiksi olla hyvänlaatuinen lyhytaikainen verenpaineen lasku tai niskalihasten jännitystila tai kaularangan kulumamuutokset.
Hyviä ehdotuksia lisätutkimuksista tai hoidosta ei oikein tule mieleen. Niistä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Jos oire tulee aina samaan aikaan päivästä tai samassa tilanteessa, niin voi kokeilla kupillista kahvia ennen tätä aikaa tai tilannetta. Tämä voisi vähän verenpainetta kohottaa ja oireeseen vaikuttaa, jos paineen lasku olisi syynä.
Muuten jatkaisin vain normaalielämää enkä rajoittaisi mitään tavallisia touhuja. Tietysti jos oireet pahenevat tai tulee jotain uutta lisäksi niin lääkärille pääsee uudestaan. Yleensä ei kuitenkaan tämän tyyppisissä vaivoissa oireet pahene.
Niskakipuun voi kokeilla myös kinesioteippiä. Viikonloppuna teipattiin kaveri ja 4 päivän jälkeen hän vielä jaksaa kehua. Parempi se kuin pilleripurkki.
VastaaPoistaKuulupa olevan aika yleistä.tämä niska hartiakipu itselläni ollut vasta kuukauden päivät
VastaaPoistamonenmoista konstia siihen yrittänyt ei vielä ,lämpö kylmähoitoa,hierontaa venytystä,ehkä se joskus helpottaa,pahin on huimaus kun pystyssä ei meinaa pysyä.kerron sitten jos löytyy hoitokeino tähän vaivaan.Tsemppiä!
Itselläni niskakivut ovat jatkuneet jo sanoisinko 20 vuotta. Olen käynyt varmaan kaikki hoidot ja konstit läpi, siellä se kipu vain on. Välistä tuntuu että voisin leikata koko pään irti, pääsis niistäkin vaivoista....kipu on aina läsnä, välillä helpompi, useimmin joudun vain tsemppaamaan päivästä toiseen. On tainnut muuttaa jo hieman persoonaakin. Olisi niin mukava vaihtaa pää. Tsemppiä muille!
VastaaPoistaJotenkin helpotti lukea, että muillakin niskakivut vaivaavat päivittäin. Ite olen kärsinyt jatkuvasta niskavaivasta jo kohta 4 vuotta. Pää magneettikuvattu ja lääkärissä oon käynny tuon tuosta. Silti mieltä vaivaa josko tää onkin jotain vakavempaa kuin pelkkä jännitysniska. Nyt minulla on pieni tyttö, joka kuormittaa niskaa ja varmasti sen kautta oireetkin voimistunut, mutta olihan näitä ennen vauvaakin. Minäpä kerron osan oireista, toivon jos joku tunnistaa omakseen, olis mukava kuulla :)
VastaaPoistaeli: Niska oireet, aina oikealla puolella, tunne jäykkyydestä, välillä kipua ja vaikea paikallistaa, päätä kääntäessä vasempaa tuntuu kiristystä ja outoja vihlaisuja oikealla puolella päässä. Oikeanpuolen kasvot tuntuvat puutuneelta, enemmän ohimolla ja poskiluun kohdilla, kasvot tuntuu myös oikealla puolella kiristävältä. Päässä vihlaisuja jopa takaraivolla voi olla kipua. Huimaa, näkö tuntuu epäselvältä, tasapaino voi olla kievästi hakusessa ja nyt ollut oikeapuolella jalassa ja kädessä voimattomuutta. Minulla siis oireet ovat vain oikealla puolella! Inhottaa kun on huoli näistä ja haluaisin vain nauttia äityydestä ilman niskahuolia! Oireita on päivittäin ja tuntuu välillä etten saa mistään apua niska ja pää vaivoihin. Oöen jo hieman epätoivoinen!!
Hei!
VastaaPoistaKyllä vaivasti hyvin sopivat jännistysniskaan. Ei mitään erityisiä vaaralisen sairauden merkkejä. Turha sitä ihmetellä, ei ole mitenkään harvinainen, vaikka usein inhottava vaiva onkin. Fysioterapeutille lähete, aluksi tehokas hoito ja sitten oman jumppaohjelman laadinta, opetus ja päivittäinen harjoittelu niin kyllä vaivat asettuvat. Jos ei itse harjoittele niin vaivat varmasti jatkuvat.
Hei
VastaaPoistaMinulla pahimmat kivut tulevat öisin. Koskee niskaan, lapojen väliin, kallon pohjaan, kädet puutuu yms.
Röntgenkuvissa löydökset: Luurakenne näyttää säännölliseltä. Kaikki 7 kaulanikamaa
näkyvät sivukuvassa ja ne ovat korkeudeltaan tavalliset.
Nikamat ovat hyvin linjassa, mutta normaali lordoosi on
kääntynyt pieneksi kyfoosiksi välissä C4/C5. Tämä väli on
suhteessa muihin väleihin myös vähän madaltunut ja C4
takanurkasta työntyy pientä nokkaa spinaalikanavaan päin.
Oikealla puolella aivan vähäinen alkava ahtaus C4/C5
juuriaukossa, muut juuriaukot vapaat. Dens on siisti.
Voiko näinkin voimakkaat kivut johtua näistä diagnooseista?
Joudun ottamaan iltaisin hermolääkettä, että saan jotenkin nukuttua.
vastauksesta kiittäen Tupu
Hei!
VastaaPoistaKuvissa on kaularangassa yhdessä välissä rappeumamuutoksia ja lievää kaventumaa oikealla juuriaukossa. Ei ole mitenkään mahdotonta, että löydös olisi yhteydessä kuvailemiisi oireisiin.
Röntgenlöydöksen suuruus tai pienuus ei ole välttämättä suoraan verrannollinen kipujen voimakkuuteen. Ihminen, jolla on paljon muutoksia kaularangassa, voi olla täysin oireeton. Pienilläkin löydöksillä voi toisaalta huonolla tuurilla kärsiä pahoista kivuista.
Tärkeämpää kuin röntgenlöydös on usein lääkärin tutkimuksessaan tekemät havainnot. Toki kuvat on joskus järkevää ottaa, jotta rangan kuluma tilanne on tutkittu.
Kun nämä molemmat on tiedossa, voi lääkäri kohtuullisella varmuudella antaa ohjeita miten vaivan kanssa kannattaisi edetä jotta mahdollisimman nopeasti saadaan tilanne hallintaan.
Miksi lääkärit ja monet hoitajat toistavat tuota roskaa että niskan retkahdusvammat paranevat usein kokonaan.
VastaaPoistaItse en tiedä 15v. ajan niskavammaisena olon aikana yhtään suurienergistä kopsua joka olisi parantunut.
Tarkka ja hyvä tutkimus, FMRI. eli funktionaalinen niskan magneetti on tarkka ja tehokas mutta nämä finanssitavaratalojen ostamat lääkärit yhdessä valtiokonttorin ja kelan ``àsiantuntija```lääkärien kanssa pyyhkivät hanukasta näillä moderneilla ja kaikinpuolin relevanteilla kuvantamisilla.
Joten please älkää horisko parantumisista tuolla tavalla.
Vakuutuslääkärit ja heitä tukevat ihmisen mustaa mielenaluetta seuraavat ovat sitä mieltä
Kun niska altistuu huomattavan suurelle repäisyvoimalle, kuten itselläni, on aivan naurettavaa ja typerää horista mistään paranemisestä. Oireet helpottavat kyllä useissa tapauksissa mutta eivät parane.
Itse tulin 140 kg. painavan sähköpylvään kyydissä maahan 8m. korkeudesta ja minut on ihmeparannettu juuri näiden paskapuheiden voimalla.
Olin tosi kovassa kunnossa ennen laakia ja pelasin amerikkalaista fudista kaikilla sarjatasoilla ja voimailin 20v. intensiivisesti höystäen höntsällä ja 50 km. fillarilenkeillä.
Kaikki muuttui, alare ligamentit repeytyneet, syvät lihakset surkastuneet ja vakava niskavamma. Tunnen kymmeniä kohtalotovereita ja voin sanoa että vamma ei parane ikinä. Eri asia on lievemmät kopsut mutta on harhaa väittää että venyttyneet hermokudokset jotenkin paranisivat.