Kasvokivut

Kasvokivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Kivun syy	Yleisyys	Huomioitavaa
Sivuontelotulehdus	Yleinen	Usein flunssan jälkitila; pitkittyessä lääkärin arvio
Kolmoishermosärky	Harvinainen	Neuropaattisen kivun lääkitys; tarvittaessa neurologin arvio
Vyöruusu	Melko harvinainen	Viruslääke aloitettava nopeasti; silmäoireissa päivystys
Jättisoluvaltimotulehdus	Harvinainen	Kortisoni aloitettava viiveettä näköhaittojen estämiseksi
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt	Melko yleinen	Purentakisko, fysioterapia, kipulääkitys; stressinhallinta
Hammasperäiset infektiot	Melko yleinen	Hammaslääkärille: paiseen tyhjennys, juurihoito/poisto, tarv. antibiootti
Sydänperäinen säteilykipu	Harvinaisempi	Hätätilanteen mahdollisuus → soita 112, erityisesti levossa alkava/voimakas kipu
Sylkirauhasten tulehdus	Melko harvinainen	Taustalla usein kivi/infektio; tarvittaessa antibiootti ja kiven poisto
Epätyypillisen kasvokipu	Harvinainen	Kokonaisvaltainen hoito: neuropaattisen kivun lääkitys ja kipukuntoutus

Kasvokipu ja pääkipu, sivuonteloita on usein syytä epäillä

Melkoinen osa pääkivun takia hoitoon hakeutuvista kärsii sivuonteloiden tulehduksista. Ne ovat tavallisia kasvojen alueen kipujen aiheuttajia. Sivuontelot ovat kallon luiden sisässä. Tulehtuessa niiden limakalvot turpoavat ja onteloihin voi kertyä eritteitä. Poskionteloista ulos johtavat aukot saattavat myös tukkeutua, jolloin tulehduseritteen lisääntyminen synnyttää painetta.

Poskiontelotulehdusten riski on suurempi, jos ihmisellä on taipumusta allergiaan tai hän tupakoi. Edesauttavina anatomisina tekijöinä voivat olla nenän väliseinän väärä asento tai nenäpolyypit. Vieras esine nenässä, uiminen tai painevamma voi myös vaikuttaa asiaan.

Tavallisimmin oireilevat poskiontelot, mutta myös otsa-, seulaluu-, ja kitaluuontelot voivat tulehtua. Usein niitä tulee nuhan jälkeen. Allergiset tekijät saattavat turvottaa limakalvoja ja edesauttaa tulehdusten syntymistä. Myös hampaiden tulehdukset voivat hoitamattomina levitä poskionteloihin ja aiheuttaa kasvojen särkyä.

Yleisin on poskiontelon tulehdus. Tavallisesti sitä edeltää yleensä noin viikon nuhakuume. Jos tämän jälkeen ilmenee märkäistä nuhaa, liman valumista nieluun, ylähampaiden tai kasvojen paineen tunnetta tai kipua, niin poskiontelotulehdusta on perusteet epäillä. Joskus vaivaan liittyy haju- ja makuaistin turtumista. Öiset yskänpuuskat ovat toisinaan ainoa yksittäinen merkki ajoittain poskionteloista valuvasta eritteestä nieluun ja siitä alaspäin.

Tyypillisesti päänsärky alkaa, kun ihminen on vilustunut ja tai nopeasti sen jälkeen. Poskiontelotulehduksen oireisiin voi kuulua päänsäryn lisäksi painon tunnetta poskissa tai silmien takan. Voi olla myös kipua poskissa tai hampaissa tärinän tai äkkiliikkeiden yhteydessä. Kipua voivat lisätä pään taivutteleminen eteenpäin ja koputtelu poskipäihin.

Nenä voi olla tukkoinen ja keltaista tai vihreää eritettä voi valua myös nieluun. Koska eritettyä kertyy yön aikana onteloihin, kipu voi olla pahempaa aamuisin. Lämpötilan vaihtelut, kuten siirtymineen kylmään ulkoilmaan, voivat pahentaa kipua. Nenän limakalvot voivat olla turvonneet ja muita tulehduksen merkkejä voi olla yleisen heikkouden, huonovointisuuden ja lievän lämmön muodossa.

Diagnoosi voidaan tarvittaessa varmistaa röntgen- tai ultraäänitutkimuksella tai tekemällä poskiontelon punktio. Tällöin on myös mahdollista ottaa näyte bakteerien antibioottiherkkyyttä varten.

Tulehdus voi olla myös otsa- tai seulalokeristossa. Otsaontelon tulehduksessa on usein kipua otsalla. Nämäkin kivut hoidetaan yleensä antibiooteilla.

Itsehoitona voi käyttää nenän limakalvoja supistavia reseptivapaita nenätippoja. Ne kannattaa laittaa selällään maaten. Kun lääke on tiputettu vasempaan sieraimeen, hyvä on odottaa hetkinen ja kääntyä sitten samalle kyljelle, jotta lääke tunkeutuisi poskionteloon. Oikeaan sieraimeen tiputtamisen jälkeen käännytään vastaavasti oikealle. Nenätippoja ei saa käyttää pitkää aikaa yhtäjaksoisesti, koska ne voivat itse aiheuttaa nuhaoiretta. Ainakaan yli viikkoa ei kannata niitä käyttää yhteen menoon ilman keskustelua lääkärin kanssa.

Huoneilma kannattaa pitää kosteana. Höyryä voi hengittää joko kuumassa suihkussa tai astiasta, jossa on kuumaa vettä.

Lämmintä käärettä voi kokeilla poskionteloiden päällä kipuja helpottamaan. Nenän kannuhuuteluita voidaan käyttää. Suihkussa voi purskutella lämmintä vettä nenän kautta, ensin sisään ja sitten ulos. Joidenkin mausteiden väitetään olevan hyväksi limakalvoille. Valkosipulilla tai cayennenpippurilla voimakkaasti maustettuja ruokia voi kokeilla.

Jos omin keinoin ei pärjätä niin hoidoksi usein riittävät antibioottikuuri, limakalvoja supistavat nenätipat ja tarvittaessa kipulääkkeet. Lääkärin harkinnan mukaan voidaan nenäsuihkeina annettavaa kortisonia käyttää limakalvoturvotuksen vähentämiseen. Tukkoisuutta on koetettu lievittää allergialääkkeillä mutta niiden tehoon epävarma.

Jos kipuoire on voimakas tai pelkkä antibiootti ei ole rauhoittanut tilannetta, niin poskiontelon punktio voi olla tarpeen. Kroonistuneissa vaivoissa käytetään myös poskionteloiden leikkaushoitoja tilanteen saamiseksi rauhoittumaan.

Kolmoishermosärky on useimmiten ikäihmisten tauti

Kolmoishermosärky aiheuttaa useimmiten yksipuolisen ylä- tai alaleuan alueen voimakkaan sähköiskumaisen kivun. Tauti vaivaa yleensä iäkkäämpiä ihmisiä.

Syy jää useimmin tuntemattomaksi. Hermon puristusoiretta aiheuttava poikkeava verisuoni on kuvattu. Eräät sairaudet voivat aiheuttaa kolmoishermoon tulehduspesäkkeen.

Jotkut toiminnat, kuten alueen kosketus, hampaiden pesu, puhuminen tai voimakas purenta, saattavat laukaista kipukohtauksen. Kipuvaihe voi kestää päivästä kuukausiin, useimmiten viikkoja. Kipujakso voi uusitua muutaman kerran vuodessa.

Tutkittaessa ei poikkeavia löydöksiä yleensä ole. Lääkärin tutkimus on kuitenkin tarpeen.

Hoitona käytetään useimmiten lääkehoitoa, sähkökipuhoitoja tai akupunktiota. Harvemmin tarvitaan kirurgisia toimenpiteitä.

Kolmoishermosäryssä kannattaa välttää kasvojen alueen ärsyttämistä. Talvella kasvot on hyvä pitää lämpimänä esimerkiksi liinan avulla.

Silmän ja kasvon seudun vyöruusu (Herpes zoster ophthalmicus)

Noin joka kolmas sairastuu elinaikanaan vyöruusuun ja isolla osalla tauti ilmenee kasvojen ja silmän alueella. Silmän seudun vyöruusu (Herpes zoster ophthalmicus) on vyöruusun muoto, joka vaikuttaa silmään ja sen ympäristöön. Silmän osista sarveiskalvossa olevat muutokset ovat eniten näköön vaikuttavia.

Aiheuttaja on Varicella zoster -virus (vesirokkovirus), joka on aiempaa sairautta seuranneen lepotilan jälkeen aktivoitunut uudelleen hermostossa. Silmän jokainen osa voi tulehtua. Sarveiskalvon arpeutumisen seurauksena osalla näöntarkkuus huononee merkittävästi ja pysyvästi.

Vyöruusu ilmenee vain yhdellä puolella kasvoja, joten toisen puolen silmä ei sairastu. Itse virus oleilee selkäytimessä, mutta aiheuttaa yhden tuntohermon alueelle rakkulaista ja kivuliasta ihottumaa. Se ei kuitenkaan ylitä kasvojen keskiviivaa.

Oireet alkavat usein ihon kihelmöintinä, päänsärkynä tai silmä seudun kipuna. Muutaman päivän kuluttua ilmaantuu rakkuloita otsalle, silmän ja nenän seutuun. Ne erittävät yleensä ainakin muutaman päivän ajan. Erite voi tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sitä aiemmin sairastanut. Iho on tänä aikana kivulias.

Sairauden aikana silmä voi punoittaa ja vuotaa, luomi voi turvota. Näkö voi heikentyä, silmä voi olla kipeä liikutellessa ja voi esiintyä kaksoiskuvia sekä valonarkuutta.

Rakkuloiden kuivumisen jälkeen noin joka kolmannelle kehittyy jälkioireena kivulias, kutiseva ja poltteleva hermosärky samalle alueelle. Kun ihottuma paranee, sen alueelle voi jäädä arpia. Useimmiten alle 50-vuotiailla ja alkuvaiheessa vähän kivuliailla ihmisillä on vain pieni riski saada jälkisärkyjä. Myös niillä, joilla taudin alussa vähän rakkuloita, on suhteellisen pieni todennäköisyys saada vaikeita jälkikipuja.

Lääkitys pyritään aloittamaan nopeasti). Silmälääkärin tutkimus on tarpeen, koska tauti voi vaurioittaa silmää pysyvästi. Hoitona voidaan käyttää viruksiin vaikuttavia lääkeaineita ja joskus myös kortisonia. Sillä hoidetaan niitä henkilöitä, joilla on suuri todennäköisyys saada jälkikipuja.

Vyöruusurokote voi ehkäistä taudin. Itsehoitoon kuuluu kivun lievitys lääkkeillä lääkärin ohjeen mukaan.

Jättisoluvaltimotulehdus (Ohimovaltimotulehdus, temporaaliarteriitti)

Harvinainen verisuonten tulehdussairaus, jota esiintyy yleensä yli 50-vuotiailla. Tulehdus kohdistuu suuriin ja keskisuuriin valtimoihin, erityisesti ohimovaltimoihin. Siinä valtimoiden seinät paksuuntuvat ja verenkierto voi paikallisesti huonontua.

Tarkkaa syytä ei tunneta. Autoimmuunimekanismit ja ikääntymisen myötä tapahtuvat muutokset verisuonissa vaikuttavat. Joskus puhkeaa tavallisen hengitystietulehduksen jälkeen.

Tyypillinen oire on jatkuva, jomottava päänsärky ohimon alueella. Kipu voi olla öisin pahimmillaan. Se on usein poikkeavaa verrattuna ihmisen aiemmin kokemiin päänsärkyihin.

Oireisiin voi kuulua päänahan ja ohimoiden arkuus, kun sitä kosketellaan. Leuka saattaa väsyä ja purressa ja niellessä voi olla kipuja. Joskus saattaa mukana olla kipua kielessä ja äänen käheyttä.

Usein on mukana tulehdustyyppisiä yleisoireita kuten kuume, väsymys ja laihtuminen. Lihaksissa voi olla jäykkyyttä ja nivelissä kankeutta. Aamuisin voi olla vaikeuksia päästä liikkeelle.

Jos tauti huonontaa silmän ja näköhermon verenkiertoa, voi oireina olla näkökenttäpuutoksia tai jopa täydellinen näön menetys. Hoitamaton jättisoluvaltimotulehdus on yksi yleisimmistä sokeutumisen aiheuttajista.

Laboratoriokokeissa on lasko selkeästi koholla. Jos diagnoosi jää vielä epäselväksi, se voidaan varmistaa ohimosuonesta otetun koepalan avulla.

Glukokortikoidilääkitys (kortisoni) aloitetaan heti epäilyn herätessä näön menetyksen estämiseksi. Hoito on aloitettava pikaisesti. Se on tärkeää tapauksissa, joihin kehittyy näköhäiriöitä, sillä näön huononeminen voi jäädä pysyväksi. Kortisonihoito yleensä rauhoittaa tilanteen nopeasti.

Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD temporomandibular disorders)

Leukanivelkipu on naisilla tavallinen vaiva. Leukanivel on elimistön eniten käytetty nivel. Se aukeaa ja sulkeutuu jopa 2000 kertaa vuorokauden aikana puhumisen, syömisen, juomisen ja kuorsauksen yhteydessä. Leukanivelvaivoja on enemmän naisilla kuin miehillä. Naisten vilkkaammasta keskusteluperinteestä tuskin kuitenkaan löytyy tälle selitystä.

Suun avautuessa alaleuan pää kiertyy nivelkuopassa, ja sen jälkeen leukanivel liukuu eteenpäin. Nivelen välilevy helpottaa näiden liikkeiden suorittamista. Välilevy vaurioituu helposti, esim. voimakkaan purennan tai suoran vamman seurauksena.

Leukasärky voi johtua häiriintyneestä purennasta. Jos hampaat eivät purressa kosketa toisiaan symmetrisesti, syntyy leukaniveliin epätasaista rasitusta. Ajan mittaan se saattaa aiheuttaa leukojen vaivoja.

Yhtenä leukanivelongelmien syynä voi olla hampaiden liian voimakas purenta yöllä. Tätä tottumusta henkilö ei itse edes välttämättä tiedä, jos hän asuu yksin tai asuinkumppani ei hienotunteisesti ole huomauttanut öisestä hampaiden narskuttelusta.

Leukanivelen toimintahäiriössä oireina saattaa olla kipu leukanivelen alueella tai ympäristössä sekä myös rutina tai naksuminen. Häiriöistä voi seurata päänsärkyä ja kipuja etenkin kaulan purennan ja nielemisen lihaksissa.

Tutkittaessa havaitaan usein, että leuka sulkeutuu epäsymmetrisesti. Asiaa voi itsekin tutkia peilistä tarkkailemalla suun avautumista ja sulkeutumista sekä seuraamalla etuhampaiden keskimmäisiä välejä. Niiden pitäisi ihannetapauksessa liikkua suoraviivaisesti koko liikkeen ajan, jotta ne osuvat lopuksi vastakkain.

Leukanivelissä havaitaan usein kipua ja ylimääräisiä ääniä. Alaleuan liikelaajuuksissa saattaa olla rajoituksia tai epäsymmetriaa. Röntgentutkimuksella voidaan kuvata leukanivelen luuosat. Jos on tarvetta välilevyn kuvantamiseen, niin se onnistuu magneettitutkimuksella.

Hoitotoimenpiteistä on ensisijalla purennan tarkistus ja kuntoon saattaminen hammaslääkärin vastaanotolla. Yöpurennan rasituksen keventämiseksi käytetään pehmeää purentakiskoa ja harkinnan mukaan lihasjännitystä laukaisevaa lääkitystä. Kipua ja ärsytystä voidaan vähentää kiputulehduslääkkeillä.

Fysikaalisessa hoidossa rentoutetaan purentaan osallistuvat lihakset hieronnalla ja lämpöhoidolla. Tämä voi yksistäänkin olla riittävä hoito. Joskus joudutaan leukaniveltä käsittelemään normaalien liikelaajuuksien palauttamiseksi. Akupunktiohoidolla on myös saatu hyviä tuloksia kivun lievityksessä.

Jos ylenmääräinen lihasjännitys on leukojen säryn takana oleva perusongelma, sitä voidaan yrittää lievittää esim. biofeedback- tai hypnoosihoidolla. Joskus saatetaan harkita kortisonipistoksia. Leikkaustoimenpiteitä ei jouduta käyttämään kovinkaan usein.

Leukanivelen toiminta liittyy läheisesti yläniskan toimintaan. Niinpä leukanivelen toimintahäiriössä kannattaa tarkistaa yläniskan tilanne ja asentotottumukset sekä vastaavasti leukanivelen toiminta niskavaivoissa.

Pahimmassa kipuvaiheessa kannattaa syödä ruokaa, joka ei vaadi kovin voimakasta puremista. Tarvittaessa henkilö voi nauttia vain soseita tai nestemäistä ravintoa. Purukumin jauhaminen kannattaa lopettaa. Puhumista ei yleensä tarvitse rajoittaa. Jotkut lääkärit neuvovat keskittymään puheessa jonkin aikaa määrän sijasta laatuun.

Leukanivelvaivojen itsehoidossa voi käyttää ensiapuna reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyenä kuurina.

Kivun alkuvaiheessa on hyvä kokeilla kylmähoitoa. Jos se ärsyttää, lämpöpullolla tai sähkötyynyllä voi lämmittää varovaisesti leukanivelen kipualuetta ja hieroa kevyesti nivelen ympäristön lihaksia.

Leuan ääriasentoja pitää välttää. Tällaisia ovat leukaan nojaaminen, puhelimen puristaminen leualla olkaa vasten ja lukemista selällään maaten pää voimakkaasti etukenossa.

Leukaa kannatta pitää sellaisessa asennossa, että hampaat eivät kosketa toisiaan. Jos henkilöllä on taipumusta öiseen hampaiden narskutteluun, hänen kannattaa yrittää rentoutua illalla ennen nukkumaanmenoa, vaikkapa lämpimässä kylvyssä. Hammaslääkäri voi valmistaa muovikiskot, jotka pehmentävät yöaikaista purentaa ja vähentävät leukanivelen rasitusta.

Leukaniveltä voi varovasti rentouttaa jumpaten siten, että hampaat ovat rennosti erossa toisistaan. Alaleukaa voi työntää eteenpäin, vetää taaksepäin ja liu’uttaa sivusuunnassa. Suuta ei saa väkisin vääntää auki tai purra voimakkaasti hampaita yhteen.

Hammasperäiset infektiot / paiseet

Hammasperäiset tulehdukset aiheutuvat suun omien bakteerien aiheuttamista tulehduksista. Suussa on oma bakteeriyhteisö, joka elää sopusoinnussa isäntänsä kanssa. Jos joku tulehduksia aiheuttava bakteerikanta saa ylivallan, voi seurauksena olla erilaisia tulehdusmuutoksia suun rakenteissa.

Hampaan juuren tai ikenen tulehduksesta voi muodostua paise, joka aiheuttaa kovaa kipua kasvojen ja suun alueella.

Yleensä paiseen syynä on hoitamaton reikä, ikenien sairaus tai aiemmin tehty hammashoito, jonka seurauksena bakteerit pääsevät leviämään kudoksiin.

Oireina on särkevä, jomottava kipu hampaassa tai kasvoissa, usein toispuoleisesti. Voi olla turvotusta, arkuutta purressa, joskus kuumetta ja yleisoireita.

Lääkäri tai hammaslääkäri tyhjentää paiseen, jos se on tarpeellista ja aloittaa antibioottihoidon. Tulehtunut hammas joudutaan hoitamaan ja tarvittaessa juurihoitamaan tai poistamaan.

Sydänperäinen säteilykipu kasvoihin tai leukaan

Sepelvaltimotauti johtuu sydänlihasvaltimoiden seinämien kovettumisesta ja ahtautumisesta. Kivun syynä on sydämen hapenpuute sepelvaltimoiden ahtauman tai tukoksen takia. Sydänveritulpan (infarktin) kohdalla suoni tukkeutuu äkillisesti, jolloin oireet voivat tulla levossa ja olla pitkäkestoisempia.

Tyypillinen oire on keskellä rintaa tuntuva, samanlaisena toistuva, puristava, ahdistava tai painava kipu rintakehällä (angina pectoris). Se voi aluksi tulla vain rasituksessa ja laueta levossa. Kipu voi säteillä rintakehästä leukaan, kasvojen alueelle, hartioihin tai käsivarsiin. Tämä voi hämätä ja johtaa virhediagnooseihin.

Kyseessä on hätätilanne. Tuoreen sydänveritulpan hoito annetaan sairaalassa lääkityksen tai hoitotoimenpiteiden muodossa.

On hyvä hallita omia riskitekijöitään kuten verenpainetta, kohonnutta kolesterolia, tupakointia, sokeritautia, liikunnan puutetta ja ylipainoa. Itsehoito kiputilanteessa ei ole turvallista, vaan on hakeuduttava hoitoon.

Sylkirauhasten tulehdus ja sikotauti voi tulla aikuisellekin

Sylkirauhasten tulehdukset voivat aiheuttaa kipuoireita. Tavallisin on sikotaudin aiheuttama alaleuan sylkirauhasen turvotus. Samalla voi olla kuumetta ja tulehduksen aiheuttamia yleisoireita. Sikotauti esiintyy yleensä lapsilla, mutta se voi tulla aikuisellekin, jos henkilö on lapsuudessa siltä säästynyt.

Sikotauti asettuu ilman lääkehoitoa. Muissa sylkirauhasen tulehduksissa on antibioottikuuri tarpeen. Sylkirauhasen tulehduksissa vaivan voi aiheuttaa tiehyen sulkeva kivi, joka on poistettava.

Sikotaudissa tulehduskipulääkkeitä voi käyttää oireiden lievitykseen. Riittävästä juomisesta ja levosta on myös huolehdittava.

Epätyypillisen kasvokipu (Atyyppinen kasvokipu)

Atyyppinen kasvokipu on krooninen, vaikeasti määriteltävä kiputila kasvojen alueella. Kipu ei sovi tarkasti mihinkään tunnettuihin hermo- tai tulehdusperäisiin kipuoireyhtymiin. Silloin kun mikään tavanomainen syy ei selitä pitkittynyttä kasvokipua, puhutaan epätyypillisestä kasvokivusta.

Kyseisessä tilanteessa kasvojen rakenteissa tai toiminnassa ei perusteellisissa tutkimuksissa todeta mitään vaiva selittäviä poikkeavuuksia. Joskus jälkikäteen on kuitenkin voitu todeta kivulle selkeä syy.

Kipu voi liittyä tai sitä voi pahentaa hermoston kipuherkistyminen ja masennus.

Oireina voi esiintyä jatkuva, polttava, jomottava, jäytävä tai pistävä kipu kasvojen toisella tai molemmilla puolilla. Mukana voi olla puutumisen ja kasvojen tunnon muutoksia. Oireet voivat pahentua stressissä ja levossa.

Hoidossa käytetään usein hermoperäiseen kipuun vaikuttavia lääkkeitä pieninä annoksina. Myös psykososiaalinen tuki ja kivunhallintamenetelmät ovat keskeisiä.

Säännöllinen uni, stressinhallinta ja kipupäiväkirjan pitäminen voivat auttaa oireiden hallinnassa. Täydellistä ehkäisyä ei tunneta.

Milloin päivystykseen, milloin lääkäriin.

Jos kasvokivun yhteydessä on vaaran merkkejä, on hyvä harkita yhteydenottoa päivystykseen. Päivystykseen pitää ottaa yhteyttä äkillisissä ja vakavissa sairastapauksissa, jotka vaativat välitöntä hoitoa.
Jos ei ole varmaa, onko tilanne päivystysluonteinen, voi soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen päivystykseen menoa.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa suoraan hätänumeroon 112.

Kasvokipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Voimakas kipu poskiontelon tai otsaontelon päällä.
Silmän, otsan tai poskipään turvotus.
Näköhäiriöt.
Sekavuus tai tasapainohäiriöt.

Lääkärissä käynti tarpeen

Pää- tai kasvokipu, johon liittyy lämpöilyä.
Yksipuolinen voimakas ylä- tai alaleuan alueen kipu.
Leuan alueen turvotus, varsinkin jo aiemmin sikotaudin sairastaneilla.

Yleensä voi hoitaa itse

Sikotauti.
Nuhan ja flunssan yhteydessä lievät, ohimenevät kipuoireet poskionteloiden seudussa.

Lisätietoa kasvokivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli poskiontelotulehduksista.
Poskiontelotulehduksen käypä hoito suositus.
Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito.
Hammasperäiset eli odontogeeniset infektiot Terveyskirjasto.
Suomen migreeniyhdistyksen sivujen artikkeli kolmoishermosärystä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli vyöruususta.
Sarjoittainen päänsärky Terveyskirjasto.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli ohimovaltimon tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sylkirauhasen sairauksista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli leukanivelvaivoista.
Purentaelimistön toimintahäiriöiden käypä hoito suositus.
Epätyypillinen kasvokipu. migreeni.org sivulla kerrotaan, että kun mitään selittävää syytä ei löydy, kyseessä saattaa olla epätyypillinen kasvokipu.

Lisätietoa kasvokivuista englanniksi:

Wikipedian englanninkielinen artikkeli poskionteloiden tulehduksista.
Teachmeanatomy.info englanninkielinen esitys poskionteloiden anatomiasta.
Medicinenet.comin kuvasarja vyöruususta.
Medicinenet.com cluster päänsärky.
Mayo klinikan sivut cluster päänsäryt.
Trigeminal Neuralgia Cleveland Clinic.
Toothache causes, symptoms, and treatment Patient.info.
Tooth and Gum Pain care instructions MyHealth Alberta.
Dental abscess. NHS-sivu hammasperäisestä paiseesta.
Tooth abscess. Mayo Clinican sivu samasta aiheesta.
Facial Pain. Cleveland Clinicin potilassivu käsittelee myös atypical facial pain (epätyypillinen kasvokipu) aihetta.

Hae tästä blogista