Milloin päivystykseen sisällysluettelo tälle sivulle:
Pääkipu | Silmäkipu | Kasvokipu | Korvakipu | Leukakipu | Suukipu | Kaulakipu | Niskakipu | Olkakipu | Kyynärpääkipu | Käsikipu | Rintakipu | Vatsakipu | Sukuelinkipu | Selkäkipu | Lonkkakipu | Polvikipu | Pohje-, nilkka- ja jalkakipu | Laaja-alainen kipu
Pääkipu | Silmäkipu | Kasvokipu | Korvakipu | Leukakipu | Suukipu | Kaulakipu | Niskakipu | Olkakipu | Kyynärpääkipu | Käsikipu | Rintakipu | Vatsakipu | Sukuelinkipu | Selkäkipu | Lonkkakipu | Polvikipu | Pohje-, nilkka- ja jalkakipu | Laaja-alainen kipu
Milloin päivystykseen pääkipu
Hakeudu päivystykseen jos pääkivussa on seuraavia oireita:
Äkillinen, hyvin voimakas tai räjähtävä päänsärky
Äkillinen elämän kovin päänsärky
Päänsärky ja kova kuume
Päänsärky ja yleistilan heikkeneminen
Niskan jäykkyyttä eli leukaa ei pysty viemään rintaan
Päänsärky ja oksentelu. Ei jos on todettu migreeni tai ollut ennen tätä alkoholin käyttöä
Päänsärky ja tajuttomuus, voimakas uneliaisuus, kouristelu, toispuolinen halvausoire, kaksoiskuvat, voimakas huimaus, suupielen roikkuminen, puheen tuoton vaikeus tai uudentyyppinen särky, joka alkaa aina rasituksessa.
Päävamman jälkeen voimakkuudeltaan lisääntyvä ja laajeneva päänsärky
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin pääkipu
Hakeudu lääkärille jos pääkivussa on seuraavia oireita:
Jos äkillisesti alkanut päänsärky on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuorokauden
Jos päänsärky on uusi ja poikkeaa aiemmasta päänsärystä
Jos migreenikohtaus kestää yli kaksi vuorokautta
Jos päänsärky on jatkuvaa tai lähes päivittäistä
Päänsärky, joka vaatii jatkuvaa lähes päivittäistä lääkkeiden käyttöä
Jos päänsärkyyn liittyy pahoinvointia tai päänsärkykohtaukset tihenevät
Jos päänsärky joka päivä voimistuu tai muuttuu pahemmaksi
Päänsärky, joka estää työnteon, nukkumisen tai muita normaaleja päivittäisiä toimia
Raskauden tai imetyksen aikana alkanut uusi ja voimakas päänsärky
Naisten hormonitasapainon vaihteluihin liittyvät päänsäryt
Jos päänsärkyä edeltää pään vamma
Jos käytössä on verenohennus tai sytostaatti- eli solunsalpaajalääkitys
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse pääkipu
Ohimenevät pääkivut virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.
Ohimenevät pääkivut, jotka liittyvät väsymykseen tai ylirasittuneisuuteen.
Pääkipu krapulassa.
Perusteellisesti tutkittu, mutta samanlaisena pysyvä päänsärky.
Yleensä voi hoitaa itse pääkipu
Ohimenevät pääkivut virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.
Ohimenevät pääkivut, jotka liittyvät väsymykseen tai ylirasittuneisuuteen.
Pääkipu krapulassa.
Perusteellisesti tutkittu, mutta samanlaisena pysyvä päänsärky.
Yleensä päänsärkyä voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen silmäkipu
Hakeudu päivystykseen jos silmäkivussa on seuraavia oireita:
Kaikki äkillisesti alkaneet voimakkaammat kipuoireet silmässä, varsinkin jos niihin liittyy näön huononeminen tai pahoinvointia.
Äkillinen näönmenetys tai selvä huononeminen.
Silmän voimakas punoitus ja kipu.
Silmän valonarkuus ja kipu.
Silmään kohdistunut isku tai kiinni jäänyt vierasesine silmässä.
Kemiallista ainetta silmässä.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin silmäkipu
Hakeudu lääkärille jos silmäkivussa on seuraavia oireita:
Pitkittyneet silmän punoitus ilman kipua, mikä ei kotihoidolla asetu.
Silmätulehdus missä on rähmimistä.
Silmäluomen turvotus.
Hidas näön heikkeneminen.
Silmien väsyminen ja kuivuminen.
Ajoittaiset valonvälähdykset ilman muita oireita.
Jos olet verenohennuslääkityksellä ja silmässä on sidekalvon alainen verenvuoto.
Toistuvat silmien tulehdus- ja ärtyneisyysoireet tai silmäsärky.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse silmäkipu
Lievät silmäoireet virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.
Lievät silmien ärtymiset esim. kloorivedessä uimisen jälkeen.
Lievä silmän punoitus ilman kipua.
Vähäinen rähmiminen.
Yleensä psilmäkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen kasvokipu
Hakeudu päivystykseen jos kasvokivussa on seuraavia oireita: Kasvokivun yhteydessä on mahdollisesti aivohalvaukseen viittaavia oireita, kuten pistelyä, tunnottomuutta, lihasheikkoutta tai liikehäiriöitä.
Kasvokivun yhteydessä on mahdollisesti sydänkohtaukseen viittaavia oireita, kuten kipua käsivarressa, rinnassa, olkapäässä tai kaulalla.
Kasvojen alueelle on kohdistunut voimakas isku.
Kasvojen iskun jälkeen kasvojen kipu ja turvotus ovat voimakkaita.
Kasvojen iskun jälkeen on sekavuutta tai yleistilan alentumaa.
Kasvojen alueen kipu tai turvotus on alkanut äkillisesti ilman selvää syytä.
Kasvojen alueen kivun lisäksi on kasvojen turvotusta ja kuumetta.
Kasvojen alueen turvotus vaikeuttaa hengitystä.
Suu ei aukea tai nieleminen on vaikeaa.
Kasvojen alueelle on tullut vuotava haava tai on tehty hampaan poisto, jonka verenvuoto ei pysähdy omin keinoin.
Hampaisiin liittyvä kipu ei asetu kipulääkkeillä.
Kasvokipu on sietämätöntä tai kipulääkkeet eivät auta.
Kasvokipu ja turvotus on vain yhdellä puolella kasvoja.
Hammassäryn lisäksi suun avaaminen, pään kääntäminen tai nieleminen on vaikeaa.
Kasvokivun lisäksi on kaulalle ilmestynyt patti.
Pienistä vammoista johtuvaa kasvokipua voi hoitaa itse.
Sikotauti.
Nuhan ja flunssan yhteydessä lievät, ohimenevät kipuoireet poskionteloiden seudussa.
Kasvokivun yhteydessä on mahdollisesti sydänkohtaukseen viittaavia oireita, kuten kipua käsivarressa, rinnassa, olkapäässä tai kaulalla.
Kasvojen alueelle on kohdistunut voimakas isku.
Kasvojen iskun jälkeen kasvojen kipu ja turvotus ovat voimakkaita.
Kasvojen iskun jälkeen on sekavuutta tai yleistilan alentumaa.
Kasvojen alueen kipu tai turvotus on alkanut äkillisesti ilman selvää syytä.
Kasvojen alueen kivun lisäksi on kasvojen turvotusta ja kuumetta.
Kasvojen alueen turvotus vaikeuttaa hengitystä.
Suu ei aukea tai nieleminen on vaikeaa.
Kasvojen alueelle on tullut vuotava haava tai on tehty hampaan poisto, jonka verenvuoto ei pysähdy omin keinoin.
Hampaisiin liittyvä kipu ei asetu kipulääkkeillä.
Milloin lääkäriin kasvokipu
Hakeudu lääkärille jos kasvokivussa on seuraavia oireita:Kasvokipu on sietämätöntä tai kipulääkkeet eivät auta.
Kasvokipu ja turvotus on vain yhdellä puolella kasvoja.
Hammassäryn lisäksi suun avaaminen, pään kääntäminen tai nieleminen on vaikeaa.
Kasvokivun lisäksi on kaulalle ilmestynyt patti.
Yleensä voi hoitaa itse kasvokipu
Hammassärkyä voi hoitaa itse kipulääkkeillä kunnes saa ajan hammaslääkärille.Pienistä vammoista johtuvaa kasvokipua voi hoitaa itse.
Sikotauti.
Nuhan ja flunssan yhteydessä lievät, ohimenevät kipuoireet poskionteloiden seudussa.
Milloin päivystykseen korvakipu
Hakeudu päivystykseen jos korvakivussa on seuraavia oireita:
Korvaan tai pään alueelle on osunut iskuvamma ja tajunta on heikentynyt.
Korvan lehti on revennyt pahasti tai se on kokonaan irti.
Kipu on erittäin voimakasta tai on alkanut nopeasti.
Korvasta vuotaa eritettä tai verta.
Kovaan korvakipuun liittyy korkea kuume.
Korvakipuun liittyy voimakas päänsärky.
Korvakipuun liittyy niskajäykkyys.
Korvan takana on tuntuva turvotus ja punoitus.
Kipuun liittyy huimausta, tasapainohäiriöitä tai pahoinvointia.
Jos leikkauksen jälkeen on äkillistä, uutta korvakipua
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Hakeudu lääkärille jos korvakivussa on seuraavia oireita:
Korvakipu pitkittyy yli kolmen päivän.
Kuume nousee korkeaksi tai jatkuu pitkään.
Korvakivun yhteydessä kuulo on äkillisesti huonontunut.
Särkylääke ei auta.
On toistuvia korvakipuja.
Korvan lehdessä tai korvan ympärillä on punoitusta.
Korvakivun lisäksi oireena on kuumetta tai huimausta.
Korvassa tai korvanlehdessä on haava tai ruhje.
Korvaan on osunut voimakas isku.
Nenästä kiinni pitäminen hengityksen aikana aiheuttaa ilman virtaamista ulos korvasta.
Kyseessä on alle 2-vuotias lapsi.
Henkilöllä on perussairauksia tai immuunipuolustus on heikentynyt.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse korvakipu
Vähäiset korvaoireet flunssan yhteydessä.
Lievät ärsytysoireet esim. tuulisen päivän tai uinnin jälkeen.
Korvan seudun lihaskivut.
Yleensä korvakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen leukakipu
Hakeudu päivystykseen jos leukakivussa on seuraavia oireita:
Leuan murtuma.
Rintakipuna alkanut kipua siirtyy leukaan.
Leukakipuun liittyy kuumetta, pään ja kaulan alueen turvotusta, nielemis- tai hengitysvaikeutta.
Suu ei aukea tai ei mene kiinni.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin leukakipu
Hakeudu lääkärille jos leukakivussa on seuraavia oireita:
Leukakipu pitkittyy ja pahenee.
Kuume nousee korkeaksi tai jatkuu pitkään.
Särkylääke ei auta.
On toistuvia leukakipuja.
Leukaan on osunut voimakas isku ennen kivun alkua.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin hammaslääkäriin leukakipu
Hampaiden tarkastus tai hoito on tarpeen..
Hampaiden paikkauksen jälkeen alkaneet leukanivelvaivat.
Yleensä voi hoitaa itse leukakipu
Lievät, ajoittaiset leukanivelvaivat.
Leukanivelen naksuminen tai rahina.
Hampaiden narskuttelu.
Yleensä leukakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen suukipu
Hakeudu päivystykseen jos suukivussa on seuraavia oireita:
Suussa tai nielussa on vierasesine, jota ei ole saatu pois
Suussa on runsasta verenvuoto
Suu ei aukea tai ei mene kiinni.
Suukipuun liittyy kuumetta, pään ja kaulan alueen turvotusta, nielemis- tai hengitysvaikeutta.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Hakeudu lääkärille jos suukivussa on seuraavia oireita:
Pitkittynyt nielutulehdus.
Suun limakalvoilla on näkyvä muutos, joka ei häviä parissa viikossa.
Kielen haavauma ei parane.
Kielen sivussa on valkeita laikkuja.
Kieli tuntuu paksulta.
Kipeä suu haittaa syömistä.
Suun kipu haittaa kotona selviytymistä.
Suukipu on jatkuvaa tai toistuu usein.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse suukipu
Lievä suun kipu
Lievästi kuiva suu
Yleensä suukipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen kaulakipu
Hakeudu päivystykseen jos kaulakivussa on seuraavia oireita:
Kaulakipu on alkanut äkillisesti, se on voimakasta ja siihen liittyy korkea kuume.
Kaulakipu on alkanut kolarin tai vamman jälkeen.
Kaulakipu johon liittyy pääkipua, pahoinvointia, oksentelua tai valoherkkyyttä.
Kaulakipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.
Kaulakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia.
Kaulakipu, jonka yhteydessä on virtsan tai ulosteen pidätysvaikeuksia.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin kaulakipu
Hakeudu lääkärille jos kaulakivussa on seuraavia oireita:
Pullistuma tai tuntemukset rintalastan yläpuolella.
Solisluun ja rintalastan välisen nivelen turvotukset.
Kaulan lihasten kiputilat, jos ei itsehoito auta.
Solisluun ja rintalastan välisen nivelen turvotukset.
Kaulan lihasten kiputilat, jos ei itsehoito auta.
Kaulan patti tai kyhmy.
Kaulan alueen turvotusta.
Kaulan kipu haittaa kotona selviytymistä.
Kaulakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse kaulakipu
Lievä kaulakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Kaulan lihasten kiputilat.
Kiputilat hengitystietulehdusten yhteydessä.
Kiputilat hengitystietulehdusten yhteydessä.
Yleensä suukipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse.
Milloin päivystykseen niskakipu
Hakeudu päivystykseen jos niskakivussa on seuraavia oireita:
Niskakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.
Niskakipuun liittyy korkea kuume.
Niskan voimakas suora iskuvamma, retkahdusvamma ja välitön kipeytyminen esim. auto-onnettomuudessa.
Niskakipu, jonka yhteydessä on pääkipua, pahoinvointia, oksentelua tai rintakipua.
Niskakipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.
Niskakipu, jonka yhteydessä on alaraajojen heikkoutta tai ylä- ja alaraajojen liikkeiden hallinnan huononemista.
Niskakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia.
Niskakipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta käsissä, olissa tai alaraajoissa.
Niskakipu, jonka yhteydessä on niskajäykkyyttä ja kuumetta, sekä mahdollisesti oksentelua ja valonakuutta.
Niskakipu, jonka yhteydessä on virtsaumpi, virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn vaikeutta.
Äkillinen niskakipu, jonka yhteydessä on kaikkien raajojen puutumista, heikkoutta tai halvausoireita.
Niskakipu, johon liittyy tajunnanmenetys tai pyörtyminen.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Käteen säteilevä kipuoire.
Käden halvaus- tai heikkousoireet.
Pitkäaikainen niskavaiva, joka ei kotihoidoin rauhoitu.
Niskan pitkittynyt vino asento tai lihasten tahdottomat pakkoliikkeet.
Niskakipu, johon liittyy pahempaa huimausta tai tasapainovaikeuksia.
Yleensä voi hoitaa itse niskakipu
Lievä niskakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Lievät niskaoireet flunssan yhteydessä.
Niskakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Lievät niskavaivat, jotka liittyvät päätetyöskentelyyn ja vastaaviin töihin.
Kaularangan iän mukana lisääntyvä kankeus ja lievät kipuoireet.
Yleensä niskakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen olkakipu
Hakeudu päivystykseen jos olkakivussa on seuraavia oireita:
Olkapään sijoiltaan meno.
Olkapään voimakas kipu suoran vamman tai esim. olalle kaatumisen jälkeen.
Olkapää tai käsi on turvonnut tai siinä näkyy olan normaalin muodon muutos.
Äkillinen olkakipu, jonka yhteydessä käsi ei liiku normaalisti.
Vasemman olkapään kipu, joka liittyy rintalastan takaiseen kipuun.
Olkakipuun liittyy korkea kuume.
Olkakipu säteilee voimakkaasti rintaan tai kaulaan.
Olkapään tai käden alueella on tuntomuutoksia.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Hakeudu lääkärille jos olkakivussa on seuraavia oireita:
Pitkittynyt olkapään kiputila, joka haittaa työskentelyä tai muuta elämää.
Paheneva kipu olkapään leikkauksen jälkeen ja kohonnut lämpö.
Olkapään kipu ja kuumotus.
Olkapään merkittävä liikerajoitus.
Olkakipu vaivaa yöllä ja häiritsee unta.
Olkakipu ei helpota levossa.
Olkakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.
Käsikaupan kipulääkkeet eivät auta kipuun.
Lapaluun siirrotus.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117
Yleensä voi hoitaa itse olkakipu
Lievä olkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Olkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Rutiseva lapaluu.
Yleensä olkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen kyynärpääkipu
Hakeudu päivystykseen jos kyynärpääkivussa on seuraavia oireita:
Kyynärpään voimakas kipu suoran iskuvamman tai esim. kyynärpään päälle kaatumisen jälkeen.
Kyynärpään kipu ja ulkoisen muodon muuttuminen vamman jälkeen.
Suuri vuotava haava.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin kyynärpääkipu
Hakeudu lääkärille jos kyynärpääkivussa on seuraavia oireita:
Kyynärpään kivulias liikerajoitus.
Kyynärpään kipu, jos siihen liittyy käden heikkoutta tai halvausoiretta.
Kyynärpäästä sormiin päin säteilevä kipu.
Kyynärpääkipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta käsissä tai sormissa.
Kyynärpääkipu, jonka yhteydessä on vaikeuksia liikuttaa käsiä tai sormia.
Kyynärpään lisääntyvä kipu ja korkea kuume.
Pitkäaikainen kipu, joka ei mene parempaan ja lämpö.
Kyynärpään kipu ja pidempiaikainen turvotus.
Kyynärpään kipu, joka ei anna nukkua.
Kyynärpään kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Pitkittyneet kiputilat, jos tilanne ei itsehoidolla rauhoitu.
Käsikaupan kipulääkkeet eivät helpota kipua.
Kyynärpääkipu on jatkuvaa tai toistuu usein.
Kyynärpääleikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpö.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Lievä kyynärpääkipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Kyynärpääkivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Kyynärseudun pinnallinen haava.
Yleensä kyynärpääkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen käsikipu
Hakeudu päivystykseen jos käsikivussa on seuraavia oireita:
Voimakas kipu yläraajassa, käden kalpeneminen ja pulssin häviäminen.
Kipu yläraajassa ja käden turvotus.
Käden voimakas kipu suoran iskuvamman tai esim. käden päälle kaatumisen jälkeen.
Käden kipu ja ulkoisen muodon muuttuminen vamman jälkeen.
Käsikipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.
Käsikivun lisäksi on korkea kuume.
Käsikivun lisäksi on rintakipua.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Hakeudu lääkärille jos käsikivussa on seuraavia oireita:
Ranteen tai sormien nivelten kivulias liikerajoitus.
Sormien tyvinivelten pidempiaikaiset turvotukset.Sormien tyvinivelten pidempiaikaiset turvotukset.
Ranteen kipu, jos siihen liittyy käteen säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä.
Käden leikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpö.
Käden kipu ja pidempiaikainen turvotus.
Käden kipu, joka se ei anna nukkua.
Käden kipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Muut käden pidempiaikaiset kiputilat, jotka eivät rauhoitu kotihoidolla.
Kädessä on kivun lisäksi käden tai sormien puutumista tai pistelyä.
Käsi on kivun lisäksi kylmä.
Kipu ei tule paremmaksi viikon seurannassa.
Käsikaupan kipulääkkeet eivät auta kipuun.
Käsikipu on jatkuvaa tai toistuu usein.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse käsikipu
Lievät ja ohimenevät kiputilat, jotka liittyvät rasitukseen.
Lievä käsikipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Käsikivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Yleensä käsikipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen rintakipu
Hakeudu päivystykseen jos rintakivussa on seuraavia oireita:
Rintakipu alkaa levossa ilman vammaa tai rintakehän fyysistä rasitusta.
Alkaa äkillisesti, tuntuu puristavana, ahdistavana, närästävänä, voimakkaana kipuna tai ahtaana tai repivänä tunteena rintalastan takana.
Rintakipuun liittyy hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.
Rintakipuun liittyy pahoinvointia tai kylmää hikoilua.
Rintakipu säteilee olkavarteen, leukaan tai selkään.
Rintakipua ei pysty osoittamaan tarkasti yhteen paikkaan.
Rintakipu tuntuu äkillisenä uutena närästyksenä.
Aiempi rintakipu pahenee ja ilmenee vähäisessä rasituksessa.
Jos rintakipukohtaus kestää yli 5 minuuttia.
Rintakivun yhteydessä on ollut tajunnan menetys.
Jos nitro ei helpota entiseen tapaan rintakipua.
Rintakipu ja korkea kuume.
Vamman jälkeinen pistävä rintakipu.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Toistuvat rintakivut rasituksessa.
Ajoittaiset rintakivut, jotka eivät kotihoidolla asetu.
Rintojen kiputilat ja muutokset rintarauhasissa niitä tunnusteltaessa.
Yleensä voi hoitaa itse rintakipu
Rintatuntemukset lievien flunssien ja hengitystietulehdusten yhteydessä.
Kylkiluiden ja kylkivälilihasten kiputilat.
Toiminnalliset sydänvaivat
Tutkittu rintakipu, joka pysyy samanlaisena.
Rintakehän paikallinen kiputila fyysisen rasituksen jälkeen.
Lievän vamman jälkeinen rintakehän kiputila.
Yleensä rintakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen vatsakipu
Hakeudu päivystykseen jos vatsakivussa on seuraavia oireita:
Vatsakipu, joka on niin voimakas että on mahdotonta olla paikallaan.
Vatsakipu, joka on niin voimakas, että pakottaa kumartumaan kippuraan.
Voimakas, koko ajan paheneva vatsakipu.
Vatsakipu, joka pahenee yskäisystä.
Vatsakipu, jossa vatsa on voimakkaan arka kaikelle kosketukselle.
Vatsakipuun liittyy korkea kuume, voimakas pahoinvointi tai oksentelu.
Vatsakipuun liittyy hengenahdistusta.
Vatsakipuun liittyy yleistilan heikkeneminen.
Ylävatsakipu, johon liittyy veristä oksentelua.
Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verinen ripuli
Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verinen virtsa.
Äkillinen vatsakipu, johon liittyy verenvuotoa emättimestä.
Alkoholin käytön jälkeinen kipu syvällä vatsalla säteillen vyömäisesti selkään.
Vatsakipu ja aiemmin makuuasennossa poistuneen nivuspullistuman jääminen esiin makuullakin.
Vatsakipu, johon liittyy ihon tai silmän valkuaisten kellertämistä.
Äkillinen vatsakipu raskauden aikana.
Äkillinen kipu ylävatsalla pahentuen rasituksessa.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin vatsakipu
Hakeudu lääkärille jos vatsakivussa on seuraavia oireita:
Vatsakivut, joihin liittyy ulosteen värin muuttumista vaaleaksi tai aivan mustaksi.
Vatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.
Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy jossain vatsan alueella.
Ylävatsakivut, joihin liittyy nielemisvaikeutta.
Ilman syytä toistuvat lievät vatsakivut.
Ajoittaiset vatsakivut, jotka eivät kotihoidolla asetu.
Vatsakipuun liittyy jatkuvaa kuumeilua.
Vatsakipuun liittyy jatkuvaa pahoinvointia tai oksentelua.
Vatsakipuun liittyy turvotusta ja kosketusarkuutta.
Vatsakivut ja ulosteessa verta.
Vatsakivut ja ihon tai silmien keltaisuus.
Vatsakivussa on vähitellen alkanutta närästystä tai polttelua rintalastan takana rasituksessa.
Vatsakipu, joka se ei anna nukkua.
Vatsakipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Pitkittynyt ripuli.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse vatsakipu
Äkillinen ripuli tai vatsatauti joka asettuu muutamassa päivässä.
Ohimenevät vatsavaivat ylensyönnin yhteydessä.
Ummetus.
Ilmavaivat.
Yleensä vatsakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen naisten sukuelinkipu
Hakeudu päivystykseen jos naisten sukuelinkivussa on seuraavia oireita:
Äkillinen vatsakipu raskauden aikana.
Vatsakipu ja verinen vuoto mahdollisessa raskaudessa.
Vatsakipu, johon liittyy verenvuotoa emättimestä.
Vatsakipu, joka on niin voimakas että on mahdotonta olla paikallaan.
Vatsakipu, joka on niin voimakas, että pakottaa kumartumaan kippuraan.
Voimakas, koko ajan paheneva vatsakipu.
Voimakas kipu sukuelimissä suoran vamman jälkeen.
Haava sukuelimissä.
Vatsakipu, joka pahenee yskäisystä.
Vatsakipu, jossa vatsa on voimakkaan arka kaikelle kosketukselle.
Vatsakipu, johon liittyy vatsan turpoaminen.
Vatsakipu, johon liittyy korkea kuume, voimakas pahoinvointi tai oksentelu.
Vatsakipu, johon liittyy hengenahdistusta.
Vatsakipu, johon liittyy yleistilan heikkeneminen.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Hakeudu lääkärille jos sukuelinkivussa on seuraavia oireita:
Alavatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.
Alavatsakivut, joihin liittyy lämpöä.
Lisääntynyt vuoto emättimestä.
Verinen vuoto emättimestä.
Pahanhajuinen vuoto emättimestä.
Vuoto virtsaputkesta.
Kirvely virtsatessa.
Sukuelinten ihottuma tai haavautumat.
Sukuelinten oireettomat näppylät.
Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy alavatsalla.
Sukuelinkipu joka estää yhdynnän.
Sukuelinkipu, joka se ei anna nukkua.
Sukuelinkipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Tavalliset kuukautiskivut
Yleensä sukuelinkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen miesten sukuelinkipu
Hakeudu päivystykseen jos miesten sukuelinkivussa on seuraavia oireita:
Äkillinen kivesten seudun voimakas kipu.
Voimakas kipu sukuelimissä suoran vamman jälkeen.
Haava sukuelimissä.
Jos esinahka jää kiristykseen ja terskan ja esinahan alueella on voimakas turvotus.
Nopeasti suureneva muodostelma kivespussissa.
Jos et pysty lainkaan virtsaamaan.
Vatsakipu, johon liittyy verinen virtsa.
Vatsakipu ja aiemmin makuuasennossa poistuneen nivuspullistuman jääminen esiin makuullakin.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin miesten sukuelinkipu
Hakeudu lääkärille jos sukuelinkivussa on seuraavia oireita:
Kova kyhmy kiveksessä.
Alavatsakivut, joihin liittyy virtsaoireita.
Alavatsakivut, joihin liittyy lämpöä.
Vuoto virtsaputkesta.
Kirvely virtsatessa.
Hidastunut tai vaikeutunut virtsaaminen.
Vatsakipu ja pullistuma tai kyhmy alavatsalla.
Sukuelinkipu joka estää yhdynnän.
Pitkittynyt sukuelinkipu.
Sukuelinten ihottuma tai haavautumat.
Sukuelinten oireettomat näppylät.
Sukuelinkipu, joka se ei anna nukkua.
Sukuelinkipu, joka häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse miesten sukuelinkipu
Sukuelinten lievät oireet pienten vammojen tai rasituksen jälkeen.
Yleensä sukuelinkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen selkäkipu
Hakeudu päivystykseen jos selkäkivussa on seuraavia oireita:
Selkäkipu, johon liittyy alaraajan etenevä halvausoire.
Selkäkipu, johon liittyy virtsan tai ulosteen pidätysvaikeutta.
Selkäkipu, johon liittyy poikkeuksellinen istuma-alueen tunnon heikkeneminen.
Selkäkipu, johon liittyy molempien alaraajojen heikkous tai halvausoire.
Leikkauksen jälkeen selkäkivun paheneminen ja lämmön nousu.
Selkä- ja vatsakipu ja vatsassa mahdollisesti poikkeuksellista sykkimisen tunnetta.
Voimakas selkäkipu kaatumisen tai muun suoran selkävamman jälkeen.
Selkäkipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.
Selkäkipuun liittyy korkea kuume.
Selkäkipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia, huimausta tai pyörtyminen.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin selkäkipu
Hakeudu lääkärille jos selkäkivussa on seuraavia oireita:
Selkäkipu, johon liittyy jalkaan säteilevää kipuoiretta.
Pitkittynyt selkäkipu, johon liittyy kävelykyvyn huononemista.
Selkäkipu, jonka yhteydessä on pistelyä tai tunnottomuutta alaraajoissa.
Selkäkipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.
Selkäkipu, johon liittyy lämpöä.
Selkäkipu, joka liittyy vatsakipuun.
Selkäkipu, joka alkoi merkittävän tapaturman jälkeen.
Selkäkipu, johon liittyy virtsaamisen tai ulostamisen oireita.
Selkäkipu, joka ei vähene levon myötä.
Selkäkipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.
Pitkittynyt selkäkipu nuorella ihmisellä.
Selkäkipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.
Selkäkipu, joka vaivaa yöllä eikä anna nukkua.
Selkäkipu, joka pysyy samana levossa ja liikkeessä.
Selkäkipu, jonka vuoksi ei pysty liikkumaan normaalisti.
Selkäkipuun liittyy kuumetta ja selittämätöntä laihtumista.
Selän kipu haittaa kotona selviytymistä.
Selkäkipu on jatkuvaa tai toistuu usein.
Selkäkipu jos on immuunipuutteisuutta.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Lyhyet ohimenevät selkäkivut.
Selän väliaikainen kipeytyminen poikkeuksellisen rasituksen jälkeen.
Lievä selkäkipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Selkäkivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Selän heikkous.
Yleensä selkäkipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen lonkkakipu
Hakeudu päivystykseen jos lonkkakivussa on seuraavia oireita:
Lonkan voimakas kipu kaatumisen tai muun suuremman vamman jälkeen.
Lonkan kipu ja jalan päälle varauksen mahdottomuus.
Lonkkakipu ja lonkan ulkonäkö on muuttunut.
Leikkauksen jälkeen lonkkakivun paheneminen ja lämmön nousu.
Lonkkakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.
Lonkkakipuun liittyy korkea kuume.
Lonkkakipuun liittyy kipualueen turvotusta ja punoitusta.
Lonkkakipu, jonka yhteydessä on tasapaino-ongelmia, huimausta tai pyörtyminen.
Lasten lonkkakipu varsinkin jos siihen liittyy kuume.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Hakeudu lääkärille jos lonkkakivussa on seuraavia oireita:
Lonkan kivulias liikerajoitus.
Lonkan kipu, jos siihen liittyy säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.
Lonkan leikkauksen jälkeinen lisääntyvä kipu ja lämpö.
Lonkan kipu ja pidempiaikainen alaraajan turvotus.
Lonkan kipu, jos se ei anna nukkua.
Lonkan kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Pitkittyneet lonkan kiputilat, jos tilanne ei itsehoidolla rauhoitu.
Lonkkakipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.
Lonkkakipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.
Pitkittynyt lonkkakipu nuorella ihmisellä.
Lonkkakipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.
Lonkkakipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.
Lonkkakipu, joka vaivaa yöllä eikä anna nukkua.
Lonkkakipu, joka pysyy samana levossa ja liikkeessä.
Lonkkakipu, jonka vuoksi ei pysty liikkumaan normaalisti.
Lonkkakipu, joka haittaa kotona selviytymistä.
Lonkkakipu on jatkuvaa tai toistuu usein.
Lonkkakipu jos on immuunipuutteisuutta.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse lonkkakipu
Lievät rasituskivut lonkan seudussa.
Lievä lonkkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Lonkkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Yleensä lonkkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen polvikipu
Hakeudu päivystykseen jos polvikivussa on seuraavia oireita:
Polvivamma, jonka jälkeen kävely on mahdotonta tai hyvin kivuliasta.
Polven kipu ja ulkoisesti poikkeava muoto tai asento vamman jälkeen.
Polvikipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.
Polven äkillinen, voimakas kipu, turvotus ja lämpö.
Polvikipuun liittyy korkea kuume.
Polven sijoiltaanmeno.
Polven jääminen lukkiintuneeseen asentoon tai pettäminen alta.
Leikkauksen jälkeen polvikivun paheneminen ja lämmön nousu.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Hakeudu lääkärille jos polvikivussa on seuraavia oireita:
Polven kivulias liikerajoitus.
Polven kipu, jos siihen liittyy säteilyoiretta, heikkoutta, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.
Polven kipu ja pidempiaikainen alaraajan turvotus.
Polven kipu ja selvä punoitus.
Polven kipu ja lämpö.
Polven kipu, jos se ei anna nukkua.
Polvikipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.
Polven kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Toistuvat kipuoireet ja polven lukkiutuminen.
Polvikipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon laskua.
Polvikipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.
Pitkittynyt polvikipu nuorella ihmisellä.
Polvikipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.
Polvikipu, joka on jatkuvaa tai toistuu usein.
Lapsen ilman vammaa syntynyt polvikipu, joka häiritsee arkitoimia ja liikuntaa.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse polvikipu
Lievät iän mukana tulevat kipuoireet.
Lievä polvikipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Polvikivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Yleensä polvikipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen pohje- nilkka- ja jalkakipu
Hakeudu päivystykseen jos pohje- nilkka- ja jalkakivussa on seuraavia oireita:
Jalkakipu ja pohkeen turvotus, leposärky ja arkuus sekä kävellessä tuntuva kipu tai vain yksi näistä.
Nilkan voimakas kipu kaatumisen tai muun suuremman vamman jälkeen.
Nilkan kipu ja ulkoisesti poikkeava muoto tai asento vamman jälkeen.
Nilkan kipu ja jalan päälle varauksen mahdottomuus.
Voimakas kipu urheilusuorituksen jälkeen kantapään yläpuolella ja varpailla kävelyn mahdottomuus.
Pohkeen ja jalan voimakas kipu, vaaleneminen ja pulssin häviäminen.
Pohje- nilkka- ja jalkakipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.
Äkillinen, voimakas kipu, turvotus ja lämpö.
Kipuun liittyy korkea kuume.
Leikkauksen jälkeen kivun paheneminen ja lämmön nousu.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai so
Milloin lääkäriin pohje- nilkka- ja jalkakipu
Hakeudu lääkärille jos Pohje- nilkka- ja jalkakivussa on seuraavia oireita:
Pysähtymään pakottavat jalkakivut.
Nilkan kivulias liikerajoitus.
Kipu, jos siihen liittyy kipusäteilyä, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.
Kipu ja pidempiaikainen turvotus, selvä punoitus tai lämpö.
Kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Kipu, jos se ei anna nukkua.
Jalkapohjan polttavat kivut.
Isonvarpaan tai varpaiden kivuliaat poikkeukselliset asennot.
Isonvarpaan turvotus ja kipu.
Pitkittyneet kivut, jotka eivät itsehoidolla asetu.
Kipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.
Kipu häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Kipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon laskua.
Kipu, joka ei vähene levon ja ajan myötä.
Pitkittynyt pohje- nilkka- tai jalkakipu nuorella ihmisellä.
Pohje- nilkka- ja jalkakipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.
Jos on diabetes, kipu ja punoitus, turvotus tai lämpö kipualueella.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse pohje- nilkka- ja jalkakipu
Lievät iän mukana tulevat kipuoireet.
Jalan lievät ja ohimenevät rasitusvaivat.
Lievä pohje- nilkka- tai jalkakipu joka ei estä normaaleja kotiaskareita.
Pohje- nilkka- tai jalkakivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Jalkaholvien madaltuma.
Yleensä pohje- nilkka- ja jalkakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Milloin päivystykseen laaja-alainen kipu
Hakeudu päivystykseen jos laaja-alaisessa kivussa on seuraavia oireita:
Laaja-alainen kipu on alkanut äkillisesti ja se on sietämättömän voimakasta.
Laaja-alainen kipu on alkanut äkillisesti, se on voimakas ja siihen liittyy turvotuksia ja lämpöä.
Laaja-alainen kipuun liittyy korkea kuume.
Leikkauksen jälkeinen laaja-alainen kipu ja lämmön nousu.
Laaja-alainen kipu, johon liittyy hengenahdistusta, halvausoireita tai tajunnan tason laskua.
Laaja-alainen kipu on alkanut merkittävän vamman jälkeen.
Laaja-alainen kipu ja itsemurha-ajatukset tai vakavat harha-aistimukset.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.
Milloin lääkäriin laaja-alainen kipu
Hakeudu lääkärille jos laaja-alaisessa kivussa on seuraavia oireita:
Laaja-alainen kipu ja nivelen tai nivelten selvä turvotus.
Laaja-alainen kipu ja aiempi punkin purema.
Laaja-alainen kipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.
Laaja-alainen kipu, johon liittyy lämpöä.
Laaja-alainen kipu, joka ei vähene levon myötä.
Laaja-alainen kipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.
Laaja-alainen kipu, johon eivät käsikauppalääkkeet auta.
Laaja-alainen kipu, joka ei anna nukkua.
Laaja-alainen kipu, johon liittyy uupumus.
Laaja-alainen kipu ja yleiskunnon huononeminen.
Kipu, joka estää tai haittaa työntekoa tai normaalia päivittäistä elämää.
Kaikki pitkittyneet, tutkimattomat laaja-alaiset kiputilat.
Itseä huolestuttava, tutkimaton laaja-alainen kipu.
Lapsen laaja-alaiset kivut.
Käänny alueesi terveydenhuollon puoleen. Jos epäilet että kyseessä voisi olla välitöntä hoitoa vaativa tilanne, voit aina soittaa maksuttomaan numeroon 116117.
Yleensä voi hoitaa itse laaja-alainen kipu
Tulehdusten jälkeiset lievät ja asettuvat kiputilat.
Lievät, iän mukana tulevat kipuoireet.
Laaja-alaiset kivut raskaamman fyysisen rasituksen tai urheilusuorituksen jälkeen.
Yleensä laaja-alaista kipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.
Kommentit
Lähetä kommentti