keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Pohje- nilkka- ja jalkakipu

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.
Kun matkakuume iskee niin Lomapallo.com on omatoimimatkailijan paras apu. Voit helposti ja nopeasti vertailla ja löytää parhaat hinnat lennoille ja hotelleille kaikkialle maailmaan.


Jalka kannattaa koko ihmistä läpi elämän

Alaraaja joutuu jatkuvasti kantamaan koko ihmisen painon kun nilkka sekä jalka huolehtivat kontaktista alla olevaan pintaan. Pohkeen tukirakenteen muodostavat kaksi pitkää luuta, kooltaan suurempi sääriluu eli tibia ja sen viereen ulkosyrjälle kiinnittyvä pohjeluu eli fibula. Pohkeessa on voimakkaat lihakset, jotka kiinnittyvät akillesjänteen avulla kantapäähän. Ylemmän nilkkanivelen muodostaa sääri- ja pohjeluun alapäät, joiden välissä on nilkkaluista telaluu eli talus. Jalka on hyvin monimutkainen rakenne. Nilkasta alaspäin lukien on jalassa 26 luuta. Rakenne turvaa liikkumiskyvyn erilaisissa tilanteissa.




Pohjekipu

Lihaskivut


Pohjelihakset voivat kipeytyä liiallisen rasituksen, harjoittelun tai lihasrentoutuksen puutteen johdosta. Valmistautumattomien pohjelihasten äkillinen rasitus tai suora isku voi myös aiheuttaa kipuja. Kova juoksuharjoittelu ylämäkeen on huomattava rasite pohkeille. Lihasten kipeytyminen runsaamman harjoittelun jälkeen on luonnollisesti normaali ilmiö.

Jos rasituskivut ovat niin voimakkaita että hoitotoimia tarvitaan, niin tulokset ovat hyviä ja tulokset saadaan yleensä helposti aikaan. Aluksi on syytä lepuuttaa ärtyneitä lihaksia kunnes arkuus häviää. Tähän voi kulua muutama päivä, viikko tai pari. Kylmäpakkauksien käyttö hautelemalla 15–20 minuutin ajan kipualuetta useamman kerran päivässä alkuvaiheessa, on yleensä avuksi. Myöhemmässä vaiheessa lämpö voi antaa paremman rentoutustehon. Pohjelihaksia on helppo hieroa itsekin. Se kannattaa tehdä hellästi ilman liiallista voimaa. Käsikaupan kipulääkkeitä voi myös käyttää jos on tarvetta.



Penikkatauti

Penikkataudiksi, eli säären lihasaitio-oireyhtymäksi, kutsutaan kipuoiretta pohjelihaksissa sääriluun jommallakummalla puolella. Urheilijoilla on usein ongelmia säärten ja pohkeiden alueella johtuen lihasten kasvusta harjoittelemisen seurauksena. Kun tämän alueen lihasryhmiä ympäröivät kalvorakenteet eivät pysty kasvamaan samaa tahtia lihasten kanssa, tämä lisää painetta lihaksiin, ja voi aiheuttaa kipuja. Penikkataudin kivun syntyyn uskotaan myös olevan vaikutusta lihasten liiallisella rasituksella ja toistuvalla alaraajan jyskytyksellä alustaa vasten urheilu yms. suoritusten yhteydessä. Tämä rasittaa sääriluuta ja sitä ympäröiviä lihaksia aiheuttaen ärsytystä. Laskeutuneet jalkaholvit tai huonot juoksujalkineet voivat edesauttaa ongelman synnyssä.

Penikkataudissa kipua voi tuntua aluksi sääriluun sisäsivulla. Tavallisesti voimakas kipu ei kehity kerralla vaan jonkun suuremman rasitusjakson, esimerkiksi armeijan tulokkaiden pidemmän marssiharjoituskauden jälkeen. Kun vaiva pahenee, se tuntuu jokaisen rasituksen jälkeen ja voi kestää tunteja. Myöhemmin voi myös harjoitusten aikana olla kipuja, estäen joskus kokonaan suorituksen jatkamisen. Tutkittaessa ei todeta muuta poikkeavaa kuin paikallista kipua sääriluun etusisä- tai ulkosivulla. Pohkeen lihakset voivat myös olla arat, lihakset jännittyneen tuntuiset ja nilkan ojennus alaspäin saattaa pahentaa kipua. Joskus kipu voi olla niin voimakasta, että röntgen- tai magneettikuvaus on tarpeen marssimurtuman ja muiden mahdollisten samantapaisia vaivoja aiheuttavien syiden poissulkemiseksi.

Jos vaiva on syntynyt vamman seurauksena nopeasti, on hyvä näyttää sitä lääkärille kiireellisellä aikataululla. Muuten ensisijaisena hoitona on harjoittelutauko. Venyttelyä, tulehduskipulääkkeitä ja kipualueen hautomista kylmäpakkauksilla 15–20 minuuttia kerralla useasti päivän kuluessa voidaan käyttää itsehoitona. Valmentajan kanssa on hyvä keskustella onko juoksutyylissä korjaamista. Lihaskuntoon ja kireyksiin kannattaa kohdistaan toimenpiteitä jos lihastasapainossa on toivomista tai kireyksiä on kehittynyt. Joskus, jos ei kiputila asetu muutamassa kuukaudessa, voidaan joutua kirurgien toimesta harkitsemaan lihasaitioiden avaamista lisätilan saamiseksi lihaksille.



Katkokävelyssä kävely on kuitenkin hyväksi

Katkokävelyllä tarkoitetaan yleensä pohkeissa, harvemmin reisissä tai pakaroissa ilmenevää pysähtymään pakottavaa kipua, joka tulee aina kun kävellään. Se johtuu yleensä alaraajojen huonontuneesta verenkierrosta verisuonten kalkkeutumisen seurauksena. Kävellessä jalan lihakset vaativat enemmän verta saadakseen riittävästi happea. Kipuoire aiheutuu, kun kalkkeutuneet suonet eivät kuitenkaan pysty toimittamaan riittävästi verta. Se on yksi ilmenemä alaraajojen valtimosairaudesta, yleisestä ongelmasta yli 50-vuotiailla miehillä. Riskitekijöitä ongelmalle ovat muun muassa kohonnut kolesteroli, sokeritauti, korkea verenpaine ja tupakointi.

Kivut saattavat alkaa aluksi vain yhdessä pohkeessa. Ne asettuvat jos levätään mutta alkavat uudestaan kun kävelyä jatketaan. Samalla jalassa voi väsymyksen ja puutumisen tunnetta ja ne palelevat helpommin. Kun tauti etenee, kipua voi olla levossakin aina jalkaterissä ja varpaissa asti. Jos verenkierto on voimakkaasti huonontunut, jalka saattaa olla vaalea. Kun tauti etenee ilman hoitoa, voi seurauksena olla varpaiden kuolio. Silloin varvas on kylmä, sinertävä ja hyvin kipeä. Yösäryt ja jalan kylmyys voivat olla merkki kuolion uhasta.

Lääkärin tutkimuksessa todetaan alaraajojen pulssit heikentyneiksi tai puuttuviksi. Stetoskoopilla kuuntelu paljastaa suhisevan äänen ahtautuneista valtimoista. Lisätutkimuksena käytetään nilkkaverenpaineen vertaamista olkavarren paineeseen. Doppler -ultraäänellä mitataan virtausta valtimoissa. Jos mietitään leikkaushoitoa, erilaisia varjoaine- ja muita tutkimuksia käytetään paremman käsityksen saamiseksi valtimoiden tilasta.

Hoitona on riittävä kävely ja muu jalkojen toiminnan kunnossapito. Tupakanpoltto on lopetettava, jottei se enempää huonontaisi alaraajojen verenkiertoa. Itsehoitona on hyvä harjoittaa kävelyä vähintään tunti päivittäin. Kävelyä pitäisi jatkaa niin kauan, että kipu tulee kohtuullisen kovaksi. Lyhyen tauon jälkeen, kivun asetuttua voi taas lähteä liikkeelle. Pohjelihaksia kannattaa myös vahvistaa kulkemalla portaissa ja kuntosaliharjoittelulla.

Alaraajojen verenkierron heikkouden vuoksi niihin syntyy tavallista helpommin tulehduksia. Niinpä kaikkia pieniäkin alaraajojen ongelmia kuten hiertymiä, känsiä ja pieniä vammoja on syytä hoitaa huolellisesti. Liian suuria paikallisia alaraajojen ärsytyksiä ja ainakin voimakasta altistumista kylmälle tai kuumalle on vältettävä.

Pientä annosta asetyylisalisyylihappoa suositellaan käytettäväksi, Kipulääkkeitä voidaan käyttää. Kolesterolia alentavia lääkkeitä määrätään myös usein ruokavaliohoidon lisäksi. Jos kävelymatkat muuttuvat kovin lyhyiksi, leikkausmahdollisuutta on harkittava. Leikkauksina käytetään mm. pallolaajennusta tai ohitusleikkausta siirteellä tai proteesilla.



Levottomat jalat häiritsevät nukkumista

Levottomiksi jaloiksi nimitetään vaivoja, joissa alaraajoissa on yöaikaan epämiellyttäviä värinän, kihelmöinnin, jalkasärkyä tai polttamisen tunteita, jotka pakottavat nousemaan ylös ja liikuttamaan jalkoja. Unen aikana on tavallista että jaloissa on ajoittain nykimistä.

Vaivat ovat yleensä molemmissa jaloissa. Jalkojen liikuttaminen tai lyhyt kävely rauhoittaa oireet. Tutkittaessa ei välttämättä löydetä alaraajoista mitään poikkeavaa. Joskus harvoin voi oireen takana olla sokeritauti, iskias tai anemia. Toistuva yöaikainen heräily saattaa johtaa hankalaan yöunen häiriintymiseen.

Oireen syytä ei tiedetä. On esimerkiksi arveltu sen olevan yhteydessä aivojen kemiallisiin muutoksiin, hermojen alkavaan rappeutumaan alaraajoissa tai alkaviin verenkiertohäiriöihin.

Itsehoitona kannattaa kokeilla kävelyä ennen nukkumaanmenoa. Joskus tämä voi vähentää yöaikaista oiretta. Joillain ihmisillä nukkuma-asento vaikuttaa oireisiin, joten kannattaa kokeilla erilaisia asentoja.

Jotkut saavat apua levottomiin jalkoihin viileistä jalkakylvyistä, jotkut lämmöstä. Jalkoja voi varovasti lämmittää vaikkapa lämpötyynyllä, ja pitää ne lämpiminä yösukkien avulla. Tupakanpoltto, kahvin juonti ja liiallinen alkoholin käyttö on syytä lopettaa.



Alaraajojen hermovaurioissa on sokeritauti usein perussyy

Sokeritauti, alkoholin käyttö, nivelreuma, munuaisten vajaatoiminta ja monet kemialliset aineet voivat aiheuttaa alaraajojen hermojen vaurioitumista ja sen kautta kipuoiretta.

Alaraajojen hermot ovat elimistön pisimmät. Tämän vuoksi yleensä myös ensimmäiset muutokset hermojen toiminnassa ilmenevät täällä.

Ääreishermoston muutoksista johtuvan jalkakivun, eli neuropatian, tavallisin perussyy on sokeritauti. Se pystyy saamaan aikaan hermoston vaurioita koko elimistön alueella, vahingoittaa hermoihin happea kuljettavia verisuonia ja edesauttaa hermojen tulehtumista. Sokeritautia sairastavilla tulee usein kipuja sairauden kestettyä pidempään, mutta niitä voi olla aivan tuoreessakin sokeritaudissa. Joskus sokeritaudin lääkityksen aloittaminen pahentaa kipuoireita.

Kipua kuvataan hammaskivun kaltaiseksi, syvällä tuntuvaksi, polttavaksi tai viiltäväksi. Kipuun voi liittyä erilaisia tuntohäiriöitä, kuten pistelyä ja puutumista.

Tutkimuksessa voidaan todeta alaraajojen heijasteiden muutoksia ja värinätunnon heikkenemistä. Diagnoosi voidaan varmistaa hermoratatutkimuksella (ENMG).

Hoito on usein hankalaa. Kiputulehduslääkkeitä ja fysikaalista hoitoa voidaan kokeilla. Alaraajojen sähköhoidot ja akupunktio ovat kokeilemisen arvoisia. Riittävästä lihasten kunnosta kannattaa huolehtia. Neurologisista lääkkeistä on joskus apua. Vaikeissa tilanteissa on käytetty puudutustoimenpiteitä ja selkäytimeen asetettua sähköhoitokonetta.



Veritulpassa on syytä hakeutua heti hoitoon

Valtimoverenkiertoon päässyt irrallinen emboli eli veritulppa voi äkillisesti tukkia alaraajan verenkierron. Verisuonten tukkiintuminen estää kudoksien verenkierron ja sitä kautta niiden ravinnon ja hapen saannin ja voi johtaa kudosten kuolemaan. Veritulppa on yleensä peräisin sydämestä, aortasta tai sydämen väliseinän aukon kautta laskimoverenkierron puolelta.

Oireena on äkillinen voimakas kipu raajassa. Raaja muuttuu väriltään vaaleammaksi ja kylmäksi sekä tunnottomaksi. Tutkittuna pulssit puuttuvat, raaja on kylmä, tunnoton, vaalea ja iho voi olla marmoroitunut.

Tilanne vaatii päivystysluonteisesti verisuonikirurgisia toimenpiteitä, koska raaja sietää verenkierron puutetta vain lyhytaikaisesti. On käytössä erilaisia testejä ja kuvastamistekniikoita, joiden avulla on mahdollista todeta veritulppa, sen sijainti ja lähde. Hoitona voidaan käyttää suonen sisäisiä toimenpiteitä, kuten liuotushoitoa perinteisten leikkausten lisäksi. Hoitotulokset riippuvat veritulpan sijaintipaikasta ja hoidon nopeudesta. Valtimoveritulppa täytyy hoitaa nopeasti, muuten on vaarana jopa joutuminen turvautumaan amputaatioon.

Alaraajoissa esiintyy myös laskimoveritulppia. Niiden saamisen riski lisääntyy mm. lentomatkojen aikana. Tällöin raajassa on yleensä kipua, turvotusta ja kuumotusta. Diagnoosi selviää ultraääni- tai varjoainetutkimuksella. Laskimopuolenkin veritulppaa epäiltäessä on välittömästi otettava yhteyttä päivystykseen. Jalka pitäisi pitää mahdollisimman liikkumattomana kuljetuksessa päivystykseen jotta tulppa ei lähtisi liikkeelle.

Laskimoista veri palaa sydämeen ja sen mukana myös veritulppa, jos se on laskimoissa muodostunut. Verenkierto kuljettaa sen sydämen oikeaan puoliskoon ja sieltä edelleen matka voi jatkua keuhkoihin. Keuhkoveritulppa on vakava sairaus ja voi johtaa kuolemaan, jos sitä ei todeta ja hoideta välittömästi päivystysluonteisesti.



Nilkkakipu

Nilkan nyrjähdys paranee yleensä hyvin


Nilkkanivel nyrjähtää helposti. Nilkassa on vähiten tukevuutta, kun se on ojennettuna. Tavallisimmin nilkka vääntyy sisäänpäin, jolloin nilkan ulommaiset nivelsiteet vaurioituvat. Niihin voi tulla eriasteisia vaurioita venähdyksestä alkaen täyteen repeämään. Nivelsiteet ovat jossain määrin elastisia, mutta jos ne joutuvat venymään joustorajojensa yli, ne venähtävät tai repeytyvät. Nilkan vääntyessä ulospäin, syntyy usein luisia vaurioita, koska sisemmät nivelsiteet ovat niin tukevia, että murtavat ennemmin luun kuin repeävät itse.

Vamman jälkeen nyrjähdyksen oireina voi olla paikallinen arkuus ja turvotus repeytyneissä nivelsiteissä ja mahdollisesti myös nilkan liikkeiden rajoittuminen kivun vuoksi. Jos on syntynyt täydellinen nivelsiteiden repeämä tai murtuma, voi nilkkanivelessä testattaessa olla ylimääräistä liikettä ja löysyyttä.

Diagnoosiin päästään tyypillisen vammamekanismi ja tutkimuslöydöksen perusteella. Joskus röntgenkuvaus on tarpeen murtuman poissulkemiseksi. Vaikeammissa vaurioissa joudutaan käyttämään myös magneettitutkimusta parhaan hoitovaihtoehdon harkinnan tukena.

Yleensä nilkan nivelsiderevähtymät hoidetaan tuoreessa vaiheessa liimasiteellä. Lepuuttamista useimmiten tarvitaan ja kävelyä on syytä rajoittaa muutamista päivistä viikkoihin riippuen vamman vaikeusasteesta. Kylmäpakkauksilla hautominen, useasti päivän aikana 15–20 minuuttia kerralla, helpottaa usein kipuja tuoreessa vauriossa. Käsikaupan lääkkeitä voi käyttää kivun pitämiseksi aisoissa. Jos vamman jälkeen ei toiminta nopeasti palaudu normaaliksi, nilkan toimintakykyä on tarpeen harjoittaa fysioterapeutin ohjauksessa. Leikkaushoitoa käytetään harvoin.

Nilkkojen toimintaa kannattaa parantaa liikehoidon keinoin nyrjähdysten kipuvaiheen jälkeen. Aluksi voi itse liikutella ja pyöritellä nilkkoja kaikkiin suuntiin. Sen jälkeen voi alkaa harjoitella varpaille ja kantapäille nousua. Tätä voi tehdä myös pienellä korokkeella, jos haluaa lisää liikelaajuutta harjoitukseen.

Myöhemmässä vaiheessa esim. tasapainolauta on kätevä harjoitteluväline nilkan toimintakyvyn parantamisessa. Kuntosaliharjoittelulla on mahdollista saada lisää lihasvoimaa. Fysioterapeutti tai kuntosaliohjaaja voi tehdä harjoitteluohjelman tämän tavoitteen toteuttamiseksi ja nilkan pitämiseksi ihannekunnossa jatkossa. Yleensä nilkan nyrjähdys paranee hyvin jättämättä merkittävämpää toimintahäiriötä.



Akillesjänteen vaivat, jännetulehdus ja repeämät, voivat lopettaa urheilijan uran

Pohjelihakset kantapäähän kiinnittävä akillesjänne voi tulehtua tai repeytyä. Ärsytystä siihen voi aikaansaada liiallinen käyttö, raskaat harjoitukset ja muu maksimaalinen rasitus. Se on erittäin vahva jänne. Vaaditaan melkoinen voima tai virheellinen suoritus, jotta jänne saadaan repeämään. Jos näin käy, repeämä voi olla osittainen tai täydellinen.

Tulehduksessa todetaan jänteen seudussa, kantapään yläpuolella, kipua ja joskus myös turvotusta. Jänne voi tuntua paksuuntuneelta. Samalla alueella saattaa olla kipua pidempiä matkoja tai nopeampia pyrähdyksiä juostessa. Aamuisin voivat liikkeet olla jäykkiä ja niissä joskus voi kuulua rahinaa. Yleensä tulehdus ilmenee jonkun suuremman rasituksen tai tehokkaamman harjoittelujakson jälkeen.

Jännetulehduksessa käytetään hoitona tulehduskipulääkkeitä, kylmähoitoa esim. jääpakkauksilla hautomista ja lepoa. Toisinaan tarvitaan kortisonipistos. Jos ei lääkkeillä ja levolla saavuteta riittävän hyvää toiminnallista tulosta, niin leikkaushoito saatetaan harkita. Jos ei jännevaivoja hoideta kunnolla, niistä voi olla vaivaa pitkän aikaa.

Jänteen repeämä voi tulla jänteen nopean, voimakkaan rasituksen, kuten tottumattoman henkilön tekemän urheilusuorituksen, kompastumisen tai kuoppaan astumisen yhteydessä. Jos akillesjänne repeää, on kipu yleensä äkillinen ja voimakas. Joskus voidaan repeämisen ääni kuulla vamman yhteydessä. Voi olla mahdotonta kävellä varpailla, laittaa painoa jalan päälle tai askeltaa normaalisti jos jänne on revennyt.

Diagnoosi voidaan tehdä usein riittävän varmasti tapahtumahistorian ja lääkärin tutkimuslöydöksen perusteella. Joskus ultraääni- tai magneettitutkimus on tarpeen tulehduksen ja repeämän erottamiseksi ja repeämän asteen arvioimiseksi. Osittainen repeämän voidaan hoitaa levolla, kylmähoidolla, kipulääkkeillä ja sidoksella tai kipsauksella. Täydelliset repeämät yleensä leikataan.

Akillesjänteen kiinnittymiskohta kantaluuhun voi ärtyä. Siihen voi muodostua myös limapussin tulehdus eli bursiitti, jolloin paikalla todetaan arkuuden lisäksi pullistuma. Tätä esiintyy kun on käytetty kenkiä, jotka hankaavat tätä aluetta runsaamman juoksemisen yhteydessä. Ongelma yleensä poistuu vaihtamalla harjoituksiin paremmin sopivat kengät ja rajoittamalla matkojen pituutta.



Nilkan hermopinne, tarsaalitunnelioireyhtymä, voi antaa jalkapohjan kipuja

Jalkapohjaa hermotttava Tibialis posterior -hermo voi jäädä pinteeseen nilkan sisäsivulla sen sisemmän luisen pullistuman alla niin sanotussa tarsaalitunnelissa. Tämä voi tapahtua alueen jänteiden paksuuntumisen, vamman, painavan kengän, reumaattisen tulehduksen tai nilkan virheellisen asennon seurauksena. Vaivaa kutsutaan tarsaalitunnelioireyhtymäksi.

Oireena on jalkapohjan polttava kipu, joka ei ole suoraan yhteydessä kävelyrasitukseen. Se kuitenkin voi pahentua seisomisen ja kävelemisen seurauksena. Myös yöllä voi olla särkyä. Kipua ja sähkötyksen tunnetta saadaan usein aikaan koettelemalla tai koputtelemalla hermon kulkualuetta nilkan sisäsivun luisen ulokkeen alapuolelta. Nilkan koukistus ylöspäin voi pahentaa oireita. Varpaiden voimissa on joskus alentumista. Enmg- eli hermoratatutkimuksella pystytään varmistamaan diagnoosi.

Hoitona käytetään virheasennon tai muun ärsyttävän tekijän poistamista. Jos nilkassa on asento, joka pitää yllä hermon ärsytystä, voi tämän korjaavasta tuesta olla apua. Leikkaukseen joudutaan turvautumaan harvoin hermon vapauttamiseksi. Kipuhoitoa käytetään tarpeen mukaan.



Nilkan nivelrikko, kohtuullinen käyttö hyväksi

Nilkkanivelessä esiintyy suhteellisen harvoin haittaavia nivelrikkomuutoksia, harvemmin kuin lonkissa tai polvissa. Kuitenkin kaikissa nilkan nivelissä, samoin kuin muissa jalan alueen nivelissä voi olla kulumamuutoksia ja nivelrikkoa. Kun nivelten sileät rustopinnat tulevat rappeutuman tai pienten vammojen johdosta epätasaiseksi, ne liukuvat huonommin toisiaan vastaan ja liike muuttuu kankeammaksi ja mahdollisesti myös kivuliaaksi. Riskitekijöinä on ikä ja ylipaino. Nilkan nivelrikon synnyn takana on usein tämän seudun murtumat tai muut toistuvat vammat.

Nivelrikossa oireina saattaa olla rasituksen siedon alenemisen ja jalkasäryn lisäksi nilkassa tuntuva rahina, turvotus ja jäykkyys liikutellessa varsinkin yläsuuntaan. Tämä voi vaikeuttaa portaiden kulkua ylöspäin. Diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella.

Hoitotoimina käytetään lihaskunnon ylläpitoa ja kivun hoitoa lääkityksellä. Leikkaushoitoina on tarjolla puhdistusleikkaus lievemmissä ongelmissa. Tähystyksessä voidaan myös yrittää hoitaa rustovaurioita. Pidemmälle edenneissä tilanteissa voidaan käyttää luudutusleikkausta tai keinonivelen asennusta. Näillä kivut saadaan yleensä aisoihin jos muut keinot eivät ole riittäviä.



Reuma voi antaa oireita nilkassa ja jalassa

Nilkkanivelessä tai muualla jalassa voi esiintyä oireina mm. turvotusta, kipua ja kankeutta johtuen tulehduksellisista nivelsairauksista kuten esimerkiksi nivelreumasta tai muista saman ryhmän vaivoista. Nämä ovat koko elimistön sairauksia ja yleensä niitä sairastavilla on myös muita oireita ja kipuja useissa nivelissä.

Diagnoosi voidaan varmistaa lääkärin tutkimuksella, laboratoriokokeilla ja röntgenkuvauksella tai muilla kuvantamisen menetelmillä. Hoitona on perustaudin hyvä hoito. Paikallista tulehdusta voidaan myös joutua hoitamaan pistoshoidoin tai leikkaustoimin.

Kantapääkipu

Kipu kantapään alla, pehmustin voi olla vioittunut


Kantaluun alla on ihmisellä oma pehmustintyyny, rasvapatja, jonka joustavuus vähenee iän mukana. Joillain se voi olla huonosti kehittynyt synnynnäisesti. Tämä alue saattaa ärsyyntyä vamman tai suuremman rasituksen jälkeen ja seurauksena voi olla pitkäkestoinenkin kantapään kipu. Tutkittaessa todetaan arkuutta suoraan kantapään alla sen keskikohdan alueella. Muuten ei yleensä todeta merkittävää poikkeavaa.

Hoitona voidaan käyttää riittävän pehmeitä ja joustavapohjaisia kenkiä, ulkopuolista pehmikettä esim. pehmeän kantalapun muodossa. Voidaan myös käyttää korotuslappua, jossa kipualueen kohta on ohuempi tai puuttuu. Näin saadaan painoa pois kipeästä kohdasta, rasituksen kohdistumista muuttumaan vähemmän ärtyneelle alueelle ja lisäpehmikettä iskuja vaimentamaan.

Kipualueelle voidaan myös harkita annettavaksi puudutinta tai kortisonia. Kortisonista voi olla joskus enemmän haittaa kuin hyötyä pidemmällä aikavälillä. Toistuvia pistoksia olisi syytä harkita tarkkaan, ainakin jos ei niillä saada hyvää tehoa aikaan. Jos henkilöllä on ylipainoa, sen vähentäminen olisi suotavaa. Kävelyn suoritustapaa voi myös yrittää muuttaa. Pitkittynyt vaiva on joskus ongelmallinen ammateissa, joissa on paljon seisomaan.



Jalkakipu

Jalkapohjan luupiikki ja jalkapohjan kalvojänteen tulehdus, holvin laskeutuma usein perusvika


Tavallisesti jalan paino on kolmen tukipisteen päällä, jotka ovat kantapää, isonvarpaan ja pikkuvarpaan tyvi. Nämä kohdat ovat varustautuneet kantamaan painoa. Isonvarpaan ja pikkuvarpaan tyven välillä on jalkapohjassa poikittaiskaari ja näiden ja kantapään välillä pitkittäiskaari. Jos tämä tilanne muuttuu esim. jalkapöydän kaarien laskeutumisena tai jalan kiertymisenä johonkin suuntaan, seurauksena voi olla jalkapohjan kipu ja erilaisia muita vaivoja. Altistavina tekijöinä ongelmille voi olla ylipaino ja paljon seisomista tai kävelyä sisältävä työ.

Pitkittäisholvin madaltumisen seurauksena venytetään kävellessä jalkapohjan vahvaa kalvojännettä mikä aiheuttaa jatkuvia pieniä vammoja ja ärsytystä sen kiinnittymiskohtaan jalkapohjassa, kantaluun etureunaan. Tämä aiheuttaa jalkapohjan kipua. Kiinnittymiskohtaan voi kasvaa luupiikki kun elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta. Tällöin luupiikki on tietenkin seuraus eikä syy. Tutkimuksessa todetaan arkuutta kantaluun etuosassa ja jalkapohjassa siitä eteenpäin paikallisesti, ei niikään suoraan kantaluun alla kuten rasvapatjan vaivoissa.

Hoitona näissä tilanteissa käytetään hyviä, tukevia kenkiä ja tarvittaessa pohjallisia. Jalkapohjan kalvorakenteita voidaan venyttää päivittäin muutaman kerran ja käyttää muutaman kuukauden ajan öisin lastaa, joka tukee nilkan koukistukseen ylöspäin estäen yöaikaisen kalvojänteen kiristymisen. Kipulääkitystä käytetään tarpeen mukaan. On käytetty myös paikallisesti annettua kortisonia vaihtelevalla menestyksellä.

Poikittaisholvin madaltuma voi antaa päkiän kipuja

Jalkaterän etuosan poikittaisholvin madaltuman seurauksena voivat 2.-4. varpaiden tyvikohdat alkavat ottaa liikaa painoa päälleen ja kipeytyvät. Tätä kutsutaan metatarsalgiaksi. Oireina voi olla terävää kipua ensimmäisen- neljännen varpaiden kiinnittymiskohtien takana tai tunnetta kuin kävelisi kivi kengässä. Kipu yleensä pahenee seistessä, kävellessä tai jalkapöydän liikkeissä.

Hoidoksi voidaan asettaa pehmeä korotus kenkään 2.-3. jalkapöydänluun alle. Ei kuitenkaan suoraan kipukohdan alle, vaan muutama sentti kantapään suuntaan, jotta saataisiin paino kipualueelta vähenemään. Näillä keinoin on ajan kanssa usein mahdollista saada jalkapohjan kipu etuosasta rauhoittumaan.



Mortonin taudissa on hermo ahtaalla jalkapöydässä

Jalkapöydän luiden välissä kulkevat hermot voivat jäädä puristuksiin 2.-3. ja 3.-4. jalkapöydän luiden välille. Tätä kutsutaan Mortonin taudiksi tai Mortonin metatarsalgiaksi. Sitä esiintyy useimmiten keski- ikäisillä naisilla.

Oireina voi olla vastaaviin varpaisiin säteilevä, polttava tai sähköiskumainen kipu seisomaan noustessa ja kävellessä. Myös puutumisen tunteita, pistelyä tai kihelmöintiä voi ilmetä samalla alueella. Kapeat, jalkapöytää sivulta puristavat kengät pahentavat oireita.

Lääkärin tutkimuksessa todetaan kipua painettaessa yhteen jalkapöydän luita sivuilta ja myös arkuutta paikallisesti jalkapöydän luiden välissä. Joskus tarvitaan röntgen- ultraääni- tai magneettitutkimus muiden mahdollisten syiden poissulkemiseksi.

Hoitona voidaan käyttää samanlaista tukea kuin on kuvattu edellisessä vaivassa. Hyvät riittävän leveälestiset kengät on järkevää ottaa käyttöön. Kortisonipistos on usein kokeilemisen arvoinen keino. Jos ei muuten selvitä, leikkaushoitoa voidaan harkita.

Jalkaterän marssimurtumissa on rasitusta vähennettävä

Jalkapöydän luissa esiintyy myös marssimurtumia. Vaivaa yleensä edeltää vähintään kohtuullisen asteinen rasitus. Tutkimuksessa havaitaan arkuutta marssimurtuman alueella. Muutokset eivät aina näy heti alkuvaiheessa röntgenkuvissakaan, mutta yleensä seurannassa asia selviää. Hoitona on rasituksen vähentäminen.



Varvaskipu

Isovarpaan tyvinivel, tavallisin nivelrikon paikka jalassa


Myös varpaiden nivelissä voi olla kulumamuutoksia ja nivelrikkoa. Kun sileät rustopinnat iän mukana rappeutuvat ja tulevat karheammiksi liikkeissään toisiaan vasten, muuttuvat nivelten liikkeet myös kankeiksi, kivuliaiksi ja vaivan edetessä rajoittuneiksi. Tavallisin nivelrikon ilmenemispaikka on isovarpaiden tyvinivelet, muissa varpaiden nivelissä tavataan nivelrikkoa harvemmin.

Normaalikävelyssä kääntyy isovarvas joka askelen loppuvaiheessa ylöspäin. Jos tyvinivelessä on kivulias nivelrikko, tämä voi aiheuttaa kipua ja tehdä kävelyn hyvin hankalaksi. Hoitona on tuki, jolla estetään isonvarpaan kääntyminen ylöspäin. Kätevin on ns. keinukenkä, missä kengän pohja on muotoiltu pyöreäksi kävelyn helpottamiseksi.

Itsehoitona voidaan käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyenä kuurina ja myös salvoja kipualueelle. Kylmähoito useamman kerran päivässä on yleensä tehokasta. Kylmää ei saa antaa varpaiden alueelle tai jalkaankaan, jos sen verenkierto on huono.

Pahimmissa kipuvaiheissa on tärkeää pienentää jaloihin kohdistuvaa rasitusta. Tämä voidaan tehdä käyttämällä keppiä, vähentämällä kantamista ja pudottamalla painoa.

Kihti, konjakki vähemmälle

Isonvarpaan tyvinivelen tulehtuessa täytyy pitää mielessä kihdin mahdollisuus. Kihti on aineenvaihduntasairaus, jossa virtsahapon suoloja kertyy elimistöön. Jostain syystä tulehduksen mielipaikka on ison varpaan tyvi. Siinä tauti antaa ensimmäiset merkkinsä yli puolella potilaista.

Tulehdus on hyvin kivulias, ja nivel voi olla selvästi turpea ja punertava. Diagnoosi voidaan varmistaa nivelnesteen tutkimuksella ja laboratoriokokeilla sekä röntgenkuvauksella. Hoitona on ruokavalion ohella lääkkeet. Tautikohtauksilla on suuri uusiintumistaipumus ilman pysyviä ravintomuutoksia.

Ruokavaliossa pitäisi rajoittaa ruoka-aineita, joissa on runs
aasti nukleiinihappoja. Tällaisia ovat sisäelimet, mäti, varsinkin pienet kalat, pavut jne. Perinnetiedon mukaan myös konjakin, portviinin ja shampanjan kanssa pitäisi pysytellä kohtuulinjalla.



Nivelreumassa usein varpaiden niveltulehduksia

Nivelreuma antaa usein varpaiden nivelten tulehduksia. Se alkaa yleensä alaraajojen osalta päkiäarkuutena ja aamujäykkyytenä. Kun nivelten tulehdus on ärhäkkä, ne ovat kuumottavia ja turpoavat. Nivelreumassa päkiänivelet ovat ensimmäisten joukossa joihin voi tulla pahempia muutoksia taudin kuluessa. Myöhäisvaikutuksina voi olla nivelten sijoiltaan menoja ja virheasentoja.

Vaivaisenluulle ja vasaravarpaille ovat kunnon kengät tarpeen

Vaivaisenluu on jalkaterän etuosan yleinen vaiva. Sen perimmäinen syy lienee jalan rakenteen synnynnäinen heikkous, mutta sopimattomien kenkien käytöllä voi vaivaa pahentaa. Tässä tilassa 1. jalkapöydänluu kääntyy sisään päin ja varvas itse ulospäin. Ajan kuluessa voi isonvarpaan tyviniveleen kehittyä nivelrikko ja ulkonevimpaan kohtaan tulla kivulias limapussintulehdus. hoitomuotona on sopivien kenkien valinta ja oikaisulastojen käyttö. Kivuliaissa tilanteissa voidaan leikkaushoitoa harkita.

Yleinen synnynnäinen rakenteellisen heikkouden aiheuttama ongelma jaloissa on myös niin sanottu vasaravarvas. Siinä toisen - neljännen varpaiden tyvi- ja/tai kärkinivelet koukistuvat niin että varpaiden kärjet osuvat alustaan ja jalka muistuttaa ulkonäöltään vasaralla. Huonosti sopivat kengät edesauttavat ongelman syntyä ja pahentavat oireita.

Jalkojen kiputiloissa jalkojen monipuolinen hoito on tärkeää

Jalan kiputiloissa on sopivilla kengillä olennainen merkitys. Juoksukengissä pitää olla riittävästi iskunvaimennusta. Pidempiä matkoja ei kannata juosta kovalla alustalla. Lisäksi on hyvä lisätä juoksumatkan pituutta asteittain. Mitä enemmän harjoitellaan, sitä enemmän pitää myös venytellä.

Kesäaikaan voi pyrkiä kävelemään paljain jaloin, koska se vahvistaa jalkapöydän lihaksia. Talviaikaan voi jalkateriä jumpata levittämällä varpaita ja opettelemalla tarttumaan esineisiin varpailla.

Jos lenkkeily on jaloille liian rasittavaa, kannattaa vaihtaa muihin lajeihin. Uimalla ja pyöräilyllä pääsee kohottamaan kuntoa yhtä tehokkaasti ja jalat rasittuvat vähemmän.

Jalkojen kovettumat ja liikavarpaat kannattaa hoitaa huolellisesti ja iho pitää ehjänä. Jalkaraspia on järkevää käyttää säännöllisesti samoin rasvata kuivemmat kohdat, kuten kantapäät.

Jalkojen rasitusvaivoissa voi kokeilla lämpimiä jalkakylpyjä ja varovasti jalkoja hierovia laitteita. Niiden avulla voi jalkojen jännittyneitä lihaksia saada rentoutumaan.



Lasten kasvukivut

Tavallisimmin 3-12 vuoden iässä noin puolella lapsista esiintyy alaraajojen kipuja, jotka yleensä ilmaantuvat toistuvasti iltaisin nukkumaanmenon yhteydessä tai unen aikana. Näitä on totuttu kutsumaan kasvukivuksi vaikka ne eivät ilmeisesti sinänsä liity kasvamiseen. Niitä ei nimittäin esiinny pahiten iässä, jolloin kasvu on voimakkainta.

Kivut tulevat tyypillisesti samanaikaisesti molemmille puolille, yleensä ne tuntuvat pahiten säärten etuosissa ja polvien takana. Pohkeissa ja reisissäkin kipuja voi olla. Usein kivut toistuvat aina samalla alueella. Lapsi voi herätä yöunesta kivun vuoksi. Kipuja voi tulla useana iltana tai yönä peräkkäin ja sitten voi olla kivuissa taukoa. Kivut voivat olla lyhytaikaisia tai kestää useamman tunnin. Niitä saattaa tulla säännöllisesti vuosienkin ajan. Pahiten kivut vaivaavat 6-10 vuoden iässä kumpaakin sukupuolta tasavertaisesti.

Aamulla kivut ovat kuitenkin menneet ohi ja päivisin kipuja ei esiinny. Lapsen liikkumisessa ei tässä vaivassa ole ongelmia. Kasvukivut eivät pahene rasituksessa, eikä nivelten turvotuksia tai kuumotuksia esiinny. Myöskään yleisoireita väsymyksen, ruokahalun muutosten, lämpöilyn, suorituskyvyn laskun tai laajempialaisten kipujen muodossa ei pitäisi esiintyä.

Kipujen varsinainen syy on epäselvä, erilaisia teorioita on esitetty. Onneksi vaiva on hyvälaatuinen ja kivut yleensä loppuvat 9 ikävuoteen mennessä. Joskus niitä saattaa jatkua tästä eteenpäinkin vielä muutaman vuoden ajan. Hoitona yleisimmin käytetty keino on hieronta kivun aikana. Siitä on usein apua. Myös lämpö- ja kylmäpakkauksia on käytetty kivun paikallisessa hoidossa. Alaraajojen lihasten venyttelystä voi olla hyötyä. Lääkäriin on syytä turvautua ainakin jos kipuoireet eivät sovi tyypillisiksi kasvukivuiksi tai jos ilmaantuu oireita jotka viittaavat yleisempään sairaustilaan.


Pohje- nilkka- ja jalkakipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Nilkan voimakas kipu kaatumisen tai muun suuremman vamman jälkeen.
Nilkan kipu ja ulkoisesti poikkeava muoto tai asento vamman jälkeen.
Nilkan kipu ja jalan päälle varauksen mahdottomuus.
Voimakas kipu urheilusuorituksen jälkeen kantapään yläpuolella ja varpailla kävelyn mahdottomuus.
Pohkeen ja jalan voimakas kipu, vaaleneminen ja pulssin häviäminen.
Pohkeen ja jalan kipu ja turvotus.

Lääkärissä käynti tarpeen

Pysähtymään pakottavat jalkakivut.
Pysähtymään pakottavat jalkakivut.
Nilkan kivulias liikerajoitus.
Nilkan kipu, jos siihen liittyy kipusäteilyä, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaan.
Nilkan tai jalan leikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpöily.
Nilkan tai jalan kipu ja pidempiaikainen turvotus.
Nilkan kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Nilkan kipu, jos se ei anna nukkua.
Nilkan vääntyminen epänormaaliin asentoon ja kävelyn vaikeus.
Jalkapohjan polttavat kivut.
Isonvarpaan tai varpaiden kivuliaat poikkeukselliset asennot.
Isonvarpaan turvotus ja kipu.
Pitkittyneet nilkan tai jalan kivut, jotka eivät itsehoidolla asetu.

Yleensä voi hoitaa itse

Jalan lievät ja ohimenevät rasitusvaivat.
Jalkaholvien madaltumat.

Lisätietoa jalkakivuista:

Jumppavideoita jalkavaivoissa, Kunto.net.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli alaraajojen kivuista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli alaraajojen vammoista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli katkokävelystä.
Wikipedian englanninkielinen artikkeli levottomista jaloista.
National Institute of Healthin englanninkielinen artikkeli ääreishermoston neuropatiasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli penikkataudista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli veritulpasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli säären kivuista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli pinnallisesta laskimotulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli pinnallisesta suonikohjuista.
Mehiläisen lääkäriaseman artikkeli nilkan nyrjähdyksestä.
Orthoinfon englanninkielinen artikkeli nilkan murtumista.
Orthoinfon englanninkieliset sivut nilkan nivelrikosta.
Therapia Fennica akillesjänteen tulehduksesta.
Therapia Fennica nilkan hermopinteestä.
Amerikan Ortopedisen Kirurgian Akatemian englanninkielinen artikkeli kantapään kiputiloista.
Therapia Fennica jalkapöydän hermopuristuksesta.
Amerikan Ortopedisen Kirurgian Akatemian englanninkielinen artikkeli jalkapöydän rasitusmurtumista.
Amerikan Ortopedisen Kirurgian Akatemian englanninkielinen artikkeli jalkapohjan kalvojänteen tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli vaivaisenluusta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli pinnallisesta ruususta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli kihdistä.



Kipu.net englanninkielisten kirjojen kirjakauppa. Kirjoja jalkakivusta. Powered by amazon.co.uk.

110 kommenttia:

  1. Todella hyvät sivut! Osaisko joku kertoa, että pitäskö mennä jolleki osteopaatille, kun on nilkka ollu jo kauemman aikaa kipeä? Se on molemmilta sivuilta kipeä. Olin 2011 vuoden maaliskuussa tähystys leikkauksessa ja ensin pärjäsin nilkan kanssa hyvin, mutta parin kuukauden päästä tuli uudestaan kipeeks. Menin käymään lääkärillä, joka teki mulle leikkauksen ja hän laitto mulle kortisoni piikin nilkkaan. Pidin taukoa 3vk ja kun taas rupesin treenaamaan (yleisurheilua) niin nilkka tuli taas kipeäks. Ei oo mun mielestä ihan normaalia..?

    VastaaPoista
  2. Ei tilanne kauhean harvinainen kuitenkaan ole. Osteopatia tai muut nikamankäsittelyn tyyppiset hoidot tässä tilanteessa eivät ehkä ole ensisijainen ajatus joka tulee mieleen. Toisaalta nopeita takuuvarmoja konsteja ei taida olla juuri tarjolla.

    Tähystyksessä ilmeisesti nivelsiteissä, nikaman sisäisissä rakenteissa ja nivelpinnoissa ei todettu kovin suuria muutoksia. Ehkä seuraavaksi kannattaisi näyttää nilkkaa urheiluasioihin perehtyneelle fysiatrille ja/tai fysioterapeutille, joka voisi tarkistaa nilkan seudun pehmytosien kuten jänteiden ja lihasten tilanteen ja kauempana olevat tekijät, josko sieltä löytyisi selitystä kivulle.

    Samalla voisi käydä läpi harjoitteluohjelmaa, miten siinä kannattaisi edetä kiputilan kannalta.

    Jos ei yhtä selittävää tekijää löydy, täytyy vain pikkuhiljaa hyvässä ohjauksessa lisätä rasitusta ja toivoa parasta. Usein kuitenkin tilanne saadaan hallintaan sitkeällä, riittävän hitaasti tehoja lisäävällä harjoittelulla ohjauksen alla.

    VastaaPoista
  3. Mikähän mahtaa olla vikana kun 6-vuotias tyttö on valitellut muutamaan otteeseen kipuja jaloissa. Kuittasin ne ensin kasvukivuiksi, mutta nyt parina iltana on valitellut kivun tuntuvan jalkapohjissa. Päivisin liikkuu vaivatta. Ei vaikuttaisi olevan puutumisesta johtuvaa kipua. Lääkäriinkö?

    VastaaPoista
  4. Harvoin lapset valittavat kipua huvikseen joten oman mielenrauhan vuoksi hyvä käydä lääkärillä näyttämässä. Ei sinänsä kuulosta mitenkään vakavalta.

    Kengät ja rasituksen aste kipupäivänä varmaan kannattaa katsastaa, löytyisikö sieltä syytä. Suuremmassa rasituksessa, hyppimisleikeissä tai esim. ohuilla ja joustamattomilla kengänpohjilla ainakin itse saan helposti kipuja jalkoihin aikaan. Tosin ikääkin on jo hieman enemmän.

    VastaaPoista
  5. Elokuussa 2012 heräsin eräänä aamuna siihen että vasen nilkkani oli kipeä ja turvoksissa.
    Ikään kuin nilkkaluu olisi ollut palasina, mikä ei kuitenkaan ollut mahdollista koska mitään poikkeavaa ei ollut tapahtunut edellisenä päivänä.
    Ensin lääkäri määräsi tulehduskipulääkettä joka ei kuitenkaan sopinut. Jalka kuvattiin sisäpuolelta ja edestä ei kuitenkaan ulkosyrjältä jossa varsinainen kipu on.
    Kaksi kortisonipiikkiä on laitettu mutta jalka on edelleen kipeä.
    Rasituskipua ja kuitenkin myös leposärkyä. Välillä tuntuu kuin teräsvanne puristaisi nilkasta. Kipu tietysti heijastelee myös ylöspäin.
    Ennen tuota kipua alkoivat usein toistuvat lihaskrampit joita esiintyy vartalollakin esi. ylävartaloa käännettäessä jää ikään kuin jumiin. Magnesium ei ole auttanut niihin kramppeihin.
    Jalastani on leikattu 1985 Mortonin syndrooma ja nilkkani ovat erittäin herkkiä nyrjähtelemään.
    Tuskallista taivallusta kun pidän kävelystä ikääkin on jo 64 ja naishenkilö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos nilkassa on ollut usein nyrjähdyksiä, niin se voi avittaa nivelrikon kehittymistä seudun niveliin. Nivelrikko voi sitten vähän äkkinäisen tuntuisestikin jossain vaiheessa alkaa antaa kipuja ja ärtyessään turvotustakin. Myös toistuvat pehmytosavauriot, joita nilkan nyrjähdyksissä tulee, voivat jossain vaiheessa ilman suurempaa äkkinäistä rasitustakin ärtyä ja alkaa kipuilla. Joskus myös pienet tulehdukset, kuten vähäoireiset flunssat tms. voivat antaa helposti heikoimman kohdan ohimenevää ärsyyntymistä, jota sitten ihmetellään kunnes se itsestään rauhoittuu. Esimerkiksi nämä voisivat olla selityksenä, vaikka tietysti muitakin mahdollisuuksia on. Leikatulla Mortonin oireyhtymällä tuskin on suoraa vaikutusta asiaan.

      Kramppeihin on vaikea sanoa mitään. Joskus tällaiset krampit ja lihasten jumiutumat voivat nekin liittyä johonkin tulehduksen poikaseen tai vastaavaan joka ei muuten edes anna merkkiä itsestään ja voi olla jo mennyt ohikin kun nämä oireet ilmaantuvat.

      Kun nilkka kuvataan, niin onneksi saadaan näkymään myös ulkoreunan luurakenteet, vaikka kuva otetaan kuvaamallasi tavalla. Röntgensäteet menevät koko alueen ja kaikkien kudoksen läpi ja näin tulee kuvaan mukaan kaikki alueen luut.

      Jos ei vaiva rauhoitu, niin uudestaan lääkärille. Aina ei tosin ongelmaa saada kokonaan poistumaan mutta ainakin selitys yleeensä löytyy samoin kipua helpottavaa lääkitystä tai muita konsteja.

      Kävely on hyvä harrastus ja en usko että siitä kokonaan joutuu vielä luopumaan.

      Poista
    2. Kiitos vastauksestanne, mutta palatakseni noihin kramppeihin ne vaan jatkuvat, ilmenevä ajoittain hyvin erillaisissa paikoissa.
      Saattaa aivan yks kaks krampata varpaista pikkuvarpaan ja sen viereisen varpaan osalta ja on hyvin kivuliasta menee kuitenkin kevyellä hieronnalla ohi.
      Molemmissa säärissä ja reisissä on jatkuvasti aika tuskallista eli aamuisin ei uskalla yhtään venytellä kun ei meinaa sen krampin takia saada venyttelyä lopetetuksi kun jää ikään kuin väärään asentoon.
      Tilaan tuon nilkan osalta uudelleen ajan lääkärille koska se kipeytyy jatkuvasti liikkumisesta, mutta nuo krampit ihmetyttävät lääkäri ei ottanut niihin mitään kantaa. Kuitenkin ovat jatkuneet jo kesästä lähtien.
      Samassa jalassa kuin tuo nilkkakipu on ollut ongelmia myös penikkataudin kanssa ja jalkapohjassa ollut joku pehmytkudostulehdus muistaakseni oli diagnoosina.

      Kivusta huolimatta olen kävellyt ja yrittänyt tehdä sen niin ettei se tapahtuisi kovin väärin ja siitäisi kipupistettä muualle.

      Poista
    3. Useimmiten lihaskrampit eivät ole merkki mistään vakavammasta sairaudesta. Fysioterapeutin kanssa voisitte laatia jumppaohjelman missä nousujohtoista lihasharjoittelua ja kunnon venytykset harjoitteluhetken lopussa. Tähtäimeksi säännöllisesti ainakin 3 puolen tunnin harjoitusta viikoittain 3 kuukauden ajan. Jos tällä ei ole kramppeihin vaikutusta, niin lääkäriin asian uudelleen mietintää varten.

      Poista
  6. Viittaako nilkkaluun oikealla puolella tuntuva kipu penikkatautiin? Penikkataudin oireet kuullostavat samoilta kuin tuntemani kivut, mutta kipu tuntuu lähinnä nilkkaluun ja pohkeen oikealla puolella koko pituudeltaan..

    VastaaPoista
  7. Klassisesti on penikkataudiksi tosiaan kutsuttu säären sisäsyrjän lihasten kiputilaa. Johtuu varmaan siitä, että siellä se useimmiten antaa oireitaan.

    Samantapaisia lihasperäisiä kipuja esiintyy eri puolilla kehoa ja sääressäkin eri puolella voi niitä olla. Näitäkin kutsutaan usein penikkataudiksi mutta voi kutsua muillakin nimillä.

    Vaiva on kuitenkin samaa tyyppiä ja tavallisimmat hoito ja harjoitteluohjeet pätevät. Tietysti jalan biomekaniikka voi olla erilainen niissä tilanteissa, jos vaivat syntyvät ulkosyrjälle. Tossu, juoksutyyli ja muissa vastaavissa asioissa on yksilöllinen arvio aiheesta, esim. asiaan perehtyneen fysioterapeutin pakeilla tästä syystä kannatettavaa.

    VastaaPoista
  8. Olen keski-ikäinen nainen. Harrastan mm. juoksua. Minulla on kesästä asti tuntunut, että toiseksi pienimmässä varpaassa olisi tunnottomuutta. Etenkin seistessä sen on huomannut. Tänään tutkin varpaani paremmin ja huomasin siinä keskipaikkeilla varpaan takana mutikan (=kuhmun). Olisiko varvas venähtänyt ja mennyt virheasentoon?

    VastaaPoista
  9. Ei tietysti tämäkään mahdotonta. Yleensä kuitenkin merkittävämmät vammat huomaa. Voisi hyvin olla myös nivelrikko kehittymässä pikkuhiljaa.

    VastaaPoista
  10. Minulla on päivittäisiä kipuja varpaiden alueella. Kipu tuntuu jalkapöydän ja varpaiden välillä jalkapöydän päällä. Kipu on päivittäistä ja alkaa jo aamulla sängystä noustessa. Minulla on isot virheasennot isovarpaissa eli liikavarpaat löytyvät. Myöskin vasaravarpaat on todettu. Jalkaholvi on myös päässyt laskemaan. Kaiken tämän lisäksi harrastan ringetteä ja luistelu ei onnistu ollenkaan. Jalkapohja kramppaa heti kun laitan luistimet jalkaan ja joudun ottamaan ne hetken päästä pois ja antaa jalan rauhoittua ennenkun voin jatkaa. En pysty kiristämään luistimiani enää ollenkaan muutakun vasta nilkasta. Muuten kipu pahenee välittömmästi. Syön magnesiumia ja D- ja B-vitamiineja mutta niistä ei ole ollut apua. Nivelreumaa ei tutkimuksissa löytynyt. Alan olemaan täysin neuvoton mikä vaivaa ja mistä voisi olla apua. Kinesioteippaus on seuraava kokeilu mutta fysioterapeutti ei uskonut siitä olevan kovin suurta apua. Olen menossa myös ortopedille muutaman kuukauden päästä kun terveyskeskuslääkäri oli sitä mieltä että kaikki johtuu liikavarpaista. Auttakaan joku jolla voisi olla edes jotain tietoa asiasta että löytäisin avun ja saisin jokapäiväiset säryt pois ja pääsisin ehkä vielä pelaamaankin kunnolla.

    VastaaPoista
  11. Jalkojen virheasennot voivat vaivoja aiheuttaa ja muuttaa toimintaa niin, että hermot tai muut rakenteet joutuvat koetukselle mihin niitä ei ole tarkoitettu. Tilanne on tällöin ongelmallinen.

    Hyvä varmaankin ortopedilla käydä, jotta saadaan leikkausta vaativat tilat suljettua pois. Jalan leikkauksissa on se ongelma, että on hyvin vaikea varmuudella ennustaa miten ne vaikuttavat kiputilaan. Kokenut ortopedi omaa tästä parhaan näkemyksen.

    Erilaisilla jalkatuilla ja jalkineratkaisuilla myös mahdollista vaikuttaa kipuihin. Tämä on hyvin yksilöllistä arviota ja kokeilua. Suurin osa myytävistä jalkatuista on hyödyttömiä ainakin ilman sen asian miettimistä mitä niillä pyritään saamaan aikaan. Asiasta kiinnostuneen fysioterapeutin kanssa asiaa voi pohdiskella. Etäarvio on mahdotonta. En malta olla mainitsematta yhtenä mietinnän kohteena poikittaista tukea, joka sijoitetaan muutama sentti päkiästä kantapään suuntaan. Se usein valitettavasti unohdetaan helposti koska valmista tuotetta ei taida olla myynnissä.

    VastaaPoista
  12. Olen 24-vuotias nainen ja minulla on todettu epidermolysis bullosa sekä huomattavaa hyperkeratoosia jalkapohjissa. Jo nuoresta asti jalkojen päällä oleminen sekä lenkkeily on aiheuttanut todella voimakasta jalkapohjien poltetta, mikä on viime vuosien aikana pahentunut huomattavasti. Aikaisemmin kuvittelin, että polttava tunne liittyisi ihon ärtymiseen, mutta se alkaa mielestäni tuntumaan epätodennäköiseltä. Lisäksi minulla on ollut nuoresta asti huomattavaa isovarpaan tyvinivelen kipua, mutta syytä kipuun ei ole löytynyt. Nivelkipua on usein myös sormien nivelissä, reumakokeista ei ollut apua. Nyt kun toivun nilkan nivelsiteiden osittaisesta repeämästä, kärsin koko jalkapöydän turvotuksesta sekä kovasta kivusta kävellessä mitä on esiintynyt myös ennen nivelsitei repeämää, nyt tosin pahempana. Jalkaterän biomekaniikka ei ilmeisesti toimi kunnolla ja pohjelihas on tällä hetkellä todella jumissa. Mistäköhän suunnasta tätä sotkua alkaisi setvimään? Ideoita?:)

    VastaaPoista
  13. Todella vaikea kysymys. Itselläni ei juuri ole kokemusta kyseisen taudin hoidosta kuten ei suurimmalla osalla Suomen muistakaan lääkäreistä. Kun lisäksi taudissa on eri tavalla oireita antavia muotoja ja vaikeusasteista, niin erottaminen muista sairauksista ja hoidon kokemuksen kertyminen vaikeutuu entisestään.

    Useinhan tämän tyyppisissä sairauksissa ilmenee myös oireita muiden elinjärjestelmien taholta. Myös ihomuutokset voivat esiintyä ihon eri kerroksissa ja arpeutumista ja muuta muutosta kasaantua vuosien kuluessa.

    Olennaista on varmaan kuitenkin ihon mahdollisimman hyvä hoito. Siitä yleensä ihotautilääkärin ohjauksessa parhaiten selvitään.

    Tietysti reumalääkärin kanssa on mahdollista miettiä, voisiko mukana olla joku yleisempi tulehduksellinen piirre, johon kannattaisi yrittää lääkityksen avulla vaikuttaa vaikka reumakokeessa ei ollutkaan muutosta. En uskalla sanoa mitä reumalääkäri ajattelisi tällaisesta yleiseltä tasolta heitetystä asiantuntemattomasta ideasta.

    Erilaisia kokeellisia hoitoja näyttää olevan kehitteillä mutta niistä ei varmaan aivan lähivuosina ole apua. Kirjallisuuden mukaan tauti iän mukana yleensä jossain määrin rauhoittuu joten toivotaan että näin kävisi myös kohdallasi.

    VastaaPoista
  14. Mahtaakohan olla tulehtunut akillesjänne, kun kävelyä haittaava kipu tuntuu kantapään taka- ja yläpuolella, akillesjänteen molemmin puolin. Myös kantapäässä tuntuu hieman kipeämpi kohta. En ole satuttanut jalkaa viime aikoina, joskus nuorempana kyllä nilkka on pyörähtänyt, mutta ei se tältä tuntunut.

    VastaaPoista
  15. Saattaa hyvinkin olla akillesjänteen vaivoja. Itse jänne voi ärsyyntyä, siihen voi tulla pieniä tai isompiakin repeämiä. Tosin tällöin yleensä vaaditaan vähintään kohtuullinen vamma. Jänteen kiinnittymiskohta kantaluuhun voi ärsyyntyä ja kiinnittymiskohdan seudussa on limapusseja jotka voivat antaa oireita. Limapussi voi tällöin olla tunnettavissa pehmeänä rakenteena esim. jänteen alla molemmin puolin.

    Hoito on vähän samantyyppistä kaikissa paitsi suuremmissa repeämissä. Lepoa ja kipulääkettä ainakin muutama päivä. Pohjelihaksia voi venytellä. Kantakorostusta voi kokeilla, niin jänne pääsee vähän vähemmällä. Jos ei auta, niin lääkäriin jolloin voidaan tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia. Esim. ultraääni on käyttökelpoinen jos limapussia epäillään. Tällöin voi myös pussin samalla tyhjentää ja pistää kortisonia rauhoittamaan tulehdusta.

    Kaavakuva akillesjänteestä ja sen seudun limapusseista.
    http://www.northshoresportspodiatry.com.au/conditions-we-treat/achilles-tendon-bursitis/

    Tässä on magneettikuvia eri jännevaivoista.
    http://www.melbourneradiology.com.au/mri-gallery/achilles-tendon.html

    VastaaPoista
  16. Mistäköhän johtuu, että en voi enää istua polvi-istunnassa,nilkat sattuvat ojennettuina niin kovin ettei pysty.Toinen asento on risti-istunta, silloin sattuu lonkasta ettei sekään onnistu.Tämä on minulle ongelma koska joogaan. Molemmat asennot onnistuivat helposti muutama vuosi sitten.

    VastaaPoista
  17. Ihminen ikääntyessään jäykistyy ilman mitään sairauksiakin. Lihasten ja muiden rakenteiden venyvyysreservi ja perinnölliset ominaisuudet tässä suhteessa ovat kullakin erilaisia.

    Tietysti harjoitustauot, tekniikkakysymykset ja pienetkin vammat yms. voivat asiaan vaikuttaa. Harvoin minkään sairaus kuitenkaan yksinomaan tällä tavalla alkaa.

    VastaaPoista
  18. Olen 44v mies, ja nyt on tullut ihme vaiva vasempaan jalkaan. Jos istun sohvalla ja nostan jalan sohvapöydälle ja sitten hieron vasenta pohjetta, niin saan 'sähköiskun' tapaisen kivun jalkaterän aluelle. Olen myös huomannut että joskus saan sormeen samantapaisen, sähköiskun esim kun kokeilen onko vesi kylmää, niin se eka tippa vihlaisee samalla tavalla. Mistäköhän voisi olla kyse?

    VastaaPoista
  19. Vaikea varmuudella ottaa kummempaa kantaa. Ei kuulosta hermopuristus tai vastaavalta ongelmalta, eikä miltään vaikean sairauden oireelta.

    Jalassa veikkaisin että kyseessä on lihasperäinen vaiva, olisiko lihaksissa jumiutumaa mikä tässä tilanteessa hieman oireilee. Hierontaa voi kokeilla jos suuremmin haittaa on. Lihasvenyttelyjä ei myöskään estettä tehdä. Käden reagointi kylmään kuulostaa ihan tavanomaiselta.

    VastaaPoista
  20. Kerrankin luotettavat sivut, joilla voi tehdä itselleen diagnoosin.

    Kävin luistelemassa ensi kertaa sitten 15 vuoden tauon jälkeen. Jo luistellessa huomasin, että nilkkani oli "vinossa" niin, että koko jalka kääntyi sisään päin. Seuraavana päivänä herätessäni toinen jalkani oli jalkapohjasta turvonnut, ikäänkuin sinne olisi kertynyt nestettä. Kävellessä tosiaan tuntuu kuin kävelisi ilmatyynyn päällä. Jalka on puutunut ja jalkapöytää kihelmöi, pistelee ja polttelee sekä levossa että liikkeessä. Pahinta kipu on öisin ja jalkakaaren kohdalta, alueelta mistä jalkapohja on turvonnut. Nyt koko jalka on alkanut puutumaan jos olen kauan paikoillaan (istumatyö).

    Kyseessä lienee tarsaalitunnelioireyhtymä?

    Vaatiiko lääkärillä käyntiä, tai osataanko siellä tehdä asialle mitään? Itse olen liikkuvaista sorttia, joten ilmeisesti liikuntaa/rasitusta tulisi välttää nyt jonkin aikaa? Iltaisin olen pitänyt jalassa kylmägeelipussia ja koittanut hieroa ja venytellä nilkkaa. Tämä auttaa, joksikin aikaa.

    Luistelusta on nyt neljä päivää aikaa.

    VastaaPoista
  21. Voipa hyvinkin olla. Myös puristus jalkapöytään sivusuunnassa voi olla saanut aikaan hermojen ärsyyntymisen jalkapöydänluiden välissä eli Morton tyyppisen lyhytaikaisen hermopuristuksen. Tässä videot kummastakin vaivasta niin mahdollista itse diagnostiikkaa jatkaa.

    Lyhytaikainen mahdollinen hermopuristus ei välttämättä aiheuta pidempiaikaista ongelmaa eikä varsinaista hermomuutosta. Useimmiten lyhyessä ajassa rauhoittuu.

    Kylmä, ainakin muutaman päivän lepo ja tarvittaessa tulehduskipulääkkeet muutaman päivän kuurina yleensä riittävät hoidoksi. Jos kivut lisääntyvät tai tulee heikkoutta tai turvotusta jalkaan niin lääkärille näyttämään.

    http://www.youtube.com/watch?v=7jFEMY7oCc0

    http://www.youtube.com/watch?v=fxKBmQjs4t8&list=UUOHfqHMhHvfQCYJDXfpSAiw&index=52

    VastaaPoista
  22. Vasen jalkateräni alkoi oireilla jouluna. Ensin puutui 2 uloimmaista varvasta,tunne on kuin jalkaterä olisi märkä kylmästä vedestä. Nyt puutuminen on levinnyt koko jalkaterään ja hiipinyt myös ylös säärtä. Mitään vammaa ei jalkaan ei ole tullut.

    VastaaPoista
  23. Jos ajatellaan että aiheutuisi hermoperäisenä, niin lähinnä tuntohermopuolen vaivat tulevat mieleen jos ei heikkoutta tai muita oireita kuin puutumista varsinaisesti ole. Mahdollisuuksia on selkäperäisestä aina Suralis- tai syvän Peroneushermon haaran ongelmiin. Selkäperäinen lienee näistä kuitenkin tavallisin jalkaterän puutumista aiheuttavien oireiden lähde.

    Joskus kyllä puutumisoireiden takana voivat olla lihasperäisetkin syyt. Tällöin yleensä löytyy lihasten jumiutumia ainakin pohkeesta ja alaspäin. Jos niiden rentouttamisella omilla venyttelyillä tai esim. hieronnalla saadaan oireet asettumaan, niin voidaan diagnoosia pitää riittävästi varmennettuna.

    Jos haluat lisätietoa selästä alaspäin olevien hermojen aiheuttamista ongelmista kirjoita googleen: alaraajan hermopinteet vastamäki
    klinikka22 linkin takana aiheesta pdf tiedosto.

    VastaaPoista
  24. Minulla on ollut muutaman kerran kihtikohtaus viimeisen kymmenen vuoden aikana.Olen noudattanut ruokaohjeita aina kohtauksen jälkeen, mutta ne tahtoo unohtua, kun kaikki on taas ok.
    Viimeinen kohtaus tuli 12.1.2013.Tämä on ollut todella kivulias. olen taas noudattanut kaikkia mahdollisia ohjeita,mutta kipu vaan jatkuu.
    Kävely on tosi tuskallista, ja vaikeaa.Onko jalkojen rasittaminen vaarallista, vai voiko kävellä niin paljon kuin pystyy?
    Ikää on 65 vuotta, ja haluaisin pitää kunnosta huolta.

    VastaaPoista
  25. Jos kävely on kovin tuskallista, niin on parempi ottaa alaraajojen rasituksen suhteen rauhallisesti jonkin aikaa kunnes saadaan oireet paremmin kuriin. Ei nopeuta paranemista jos ärtyneitä niveliä kovin rasittaa.

    Hyvä tietysti, että kunnosta pidät huolta. Voisit ehkä käydä kävelyn sijasta uimassa, vesijuoksussa tai miksei kuntopyörällä polkemassa jos sellainen mahdollisuus on käytössä. Kotona voi jumppailla yläkroppaa vapaasti. Jalkoja voi makuulla, vaikkapa sängyssä, nostella ylöspäin muutaman kymmenen sarjoja kerrallaan maaten ensin selällään, sitten kummallakin kyljellä ja vatsallaan. Polkupyörän ajoa voi matkia selällään maaten. Jos kotona on jumppakuminauha tai vastaava niin sillä saa lisää tehoa jumppaan.

    VastaaPoista
  26. Hei!
    Minulla vääntyi viime kesänä jalkaterä töissä. Kävelin rinnettä pitkin, jolloin jalkani tavallaan nyrjähti eli venähti ulkosyrjästään. Jalkapöydän ulkoreuna rusahti ja siinä tuntui polttavaa kipua. Koska kipu kuitenkin laantui, en hölmönä mennyt lääkäriin, mutta jalka ei ole toipunut vieläkään. Esimerkiksi risti-istunnan aiheuttama jalkapöydän "venyminen" aiheuttaa polttavaa kipua. Mikä jalkaani voisi vaivata ja kannattaako enää lähteä lääkäriin? Kiitos jo etukäteen!

    VastaaPoista
  27. Tavallisin tämän tyyppisessä tapahtumassa tullut vamma on nilkan ulompien nivelsiteiden venähdys tai repeämä. Siihen voi liittyä lisäksi jalkaterän nyrjähdys. Jos on käynyt pahemmin niin nilkan ulkokehräs tai jalkapöydänluu voi murtua mukana. Rusahdus voi viitata siihen, että jotain on revennyt tai murtunut.

    Murtumatkin usein paranevat ilman hoitoa, jos murtunut alue pysyy ilman ulkoista tukea paikallaan luutumiseen vaadittavan ajan. Nivelsidevammoista voi jäädä pitkäaikaista vaivaa tuoreen vamman rauhoittumisen jälkeenkin.

    Lääkärille kannattaa mennä ainakin jos vaiva rajoittaa normaalia elämää. Nivelsidevammojen jälkivaivoissa harvemmin leikkauksiin ryhdytään. Nilkan kuntoutuksella esim. tasapainolaudalla tehdyillä harjoituksilla, voidaan toimintakykyä usein parantaa.

    VastaaPoista
  28. Hei!
    Kysyisun neuvoa/ideoita nilkkavaivaan, nilkka/kantapää kipeytyi jo joulukuussa. Kun vasemman jalan laittaa maahan kantapäähän ja nilkan sisäsyrjään kantapään lähelle nousee pieniä pehmeitä patteja, jalalla voi sinäänsä astua mutta kipu estää kunnolla kävelemisen. Jos käyn esim. kaupassa lyyhäten, kantapää ja nilkka kipeytyvät sietämättömän kipeiksi. Olen raskaana vkl. 15 joten en voi syödä tulehduskipulääkkeitä ja panadolista yms. ei ole mitään apua. Olen käynyt kahdella päivystys lääkärillä ja ortopedillä, jalka on kuvattu ultraäänellä eikä mitään erikoista löytynyt, odotan aikaa magneettikuvaukseen ja olen ollut 17.sta päivää sairauslomalla pitänyt jalkaa levossa ja käyttänyt kinessioteippiä nilkassa enkä silti saa yöllä nukuttua kipujen takia. Lääkäri käski käyttää kyynärsauvoja mutta koska minulla on kroonistunut värttinäluun aluejännetuppitulehdus vasemmassa kädessä, ei sauvoilla kävely oikein onnistu. Olen varannut ajan fysioterapiaan ja varaan ajan myös akupunktioon jos saan siihen fysiatrilta "luvan". Löytyisikö jotain tuoretta idieaa mistähän nilkavaivat voisivat johtua? Lääkärit tuntuivat olevan aika sormi suussa jalan parantumisen suhteen ja tahtoisin päästä mahdollisimman nopeasti takaisin töihin mutta tuntuu tällähetkellä aika toivottomalta. Teen seisomatyötä jossa liikun oikeastaan koko työajan, joten työt eivät tällä hetkellä luonnistu. Kiitos jo etukäteen!

    VastaaPoista
  29. Ensimmäisenä tulee mieleen ajatus limapussi tyyppisestä ärtyneestä rakenteesta eli bursiitista. Näitä limapusseja on ympäri kehoa, myös vaivasi alueella, vaikka eivät käytännössä useinkaan anna siellä oireita. Joskus niiden rakenne on monilokeroinen ja jos ne ovat kovin pieniä, niin voivat näkyä huonosti ultraäänessä. Magneettikuvauksessa tilanne varmaan selkenee tältä osin.

    Toinen ajatus syntyy kun muuallakin on ollut tukielinperäistä pitkittynyttä vaivaa. Voisi harkita reumaattistyyppisten sairauksien poissulkua, vaikka kuvaamasi tilanne ei tämänkään tautiryhmän tyypillinen oirekuva ole.

    Joskus joudutaan toteamaan, ettei tiedetä mistä on kysymys. Rassaa tietysti kaikki mutta minkäs teet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekkin ajattelin bursiittia, sitä epäiltiin myös 07 vuonna kun tutkittiin kipeytymeitä lonkkia jotka eivät 06 sattuneen työtapaturman seurauksena pysy kunnolla maljassaan, bursiittia tai mitään muutakaan poikkeavaa ei löydetty. Lonkat ovat siis "normaalit" eivät vain pysy paikoillaan.
      Lisäksi niska-hartia alueella on ollut huomattavaa jäykkyyttä jo 9 vuotiaasta lähtien, tämän seurauksena on jokapäiväinen pääkipu tähän vaivaan on fysioterapia hoitona. Olen alta kolmikymppinen mutta alan jo pikkuhiljaa liikkua kuin seitsämänkymppinen joten kaikki ideat millä oloa ja liikkumista voisi helpottaa ovat äärimmäisen tervetulleita. Kiitos niistä!

      Poista
  30. aloitin kesän alussa pyöräilyn ja kävin toukokuussa pyöräileen neljänä päivänä yli200km. nilkkani ärsyyntyivät ja ovat olleet kipeänä 3viikkoa eikä ne tunnu paranevan narisevat kuin vanhat saranat. haluaisin jo hirveästi pyöräilenmään mutta en pysty koska jalat ärsyyntyy jo töissä. kun venytän nilkkaa koukistaen sitä (menemällä kyykkyyn) siihen sattuu aivan hirveästi. Missä vika?

    VastaaPoista
  31. Ovat jalat joutuneet koville. Kun kuuluu narinaakin liikkeissä, niin olisiko oikein kunnon nariseva jännetuppitulehdus kyseessä.

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00269

    Jos ei ole esteitä niin kotihoitona voi kokeilla esim. viikon tulehduskipulääkekuuria käsikauppalääkkeillä ja jääpussilla tai kylmäpakkauksella hautelua kipualueelle 20 minuuttia kerralla 3-4 kertaa päivässä. Jos ei rauhoitu, niin lääkärille näyttämään.

    VastaaPoista
  32. Kysyisin 16-vuotiaan pojan puolesta, jolla on ollut reilut 2 kuukautta pohkeen alaosassa kipua. Aluksi hän tunsi jonkinasteista kipua selässä sekä takareidessä ja pohkeessa, jonka vuoksi kävi lääkärissä ja röntgenissä (selkä), missä ei kuitenkaan mitään vikaa löydetty. Selkäkipu hellitti, mutta pohjekipu jäi. Pohjekipu tuntuu erityisesti lepotilassa, varsinkin istuma-asennossa. Pohjetta on koetettu venytellä ja hieroa. Hierottaessa kipeä pohje on jotenkin tunnottomamman oloinen kuin terve pohje. Venyteltäessä kipeän pohkeen jalan takareisi on selvästi jäykempi kuin terveen jalan takareisi. Kävellessä kipua ei huomaa niin helposti.

    Mistä tämä pohjekipu voi johtua? Poika ei harrasta liikuntaa, mutta oli keväällä koulun kanssa käynyt kuntosalilla ja tehnyt siellä pohjelihaksia rasittavaa liikettä. Tästä ei kuitenkaan seurannut ainakaan välittömästi sellaista suurta kipua, mikä oman kokemukseni mukaan voi moisesta pohkeiden rasittamisesta seurata. Voisiko takareiden jäykkyys aiheutua siitä, että hän saattaa kävellessä välttää pohkeen rasitusta ja varata painoaan enemmän reidelle?

    VastaaPoista
  33. Kun on selkäkipua ja samaan aikaan kipua toisessa jalassa niin lääkäreiden ajatus helposti menee iskias vaivan, eli lannerangan hermoa painavan välilevyn pullistuman suuntaan. Kun ikää kuitenkaan ei ole tämän enempää, niin se vaikuttaa epätodennäköiseltä.

    Kyllä lihasperäiset vaivat voivat tällaista antaa. Istuessa takareidet ovat koko ajan vähän lyhentyneessä asennossa ja jos istuu paljon ilman mitään vastapainoa liikunnasta, niin yksistään tämä voi antaa ongelmia. Äkillinen rasitus tottumattomaan lihasryhmään voi antaa joskus pidempiaikaistakin ongelmaa jos kramppi jää jostain syystä päälle eikä sitä saada laukeamaan.

    Hieronta ja venyttely ovat kokeilemisen arvoista, mutta pidemmällä tähtäimellä voivat toimia paremmin harjoitukset missä lihakset supistuvat ja rentoutuvat, samalla myös lihasvoima kasvaa. Jos 16 vuoden iässä on tämän tapaisia ongelmia, niin kyllä suosittelisin kuntosaliohjelman laadintaa fysioterapeutin tai personal trainerin toimesta ja säännöllistä harjoittelua tältä pohjalta esimerkiksi 3 kuukauden ajan 2-3 kertaa viikossa.

    Jos hyvä tuuri kävisi, niin liikuntatottumus voisi tässä ajassa herätä jollain tasolla ja loppuelämä todennäköisesti olisi helpompaa monessa suhteessa. Tietysti omaa halua tarvitaan, eihän kukaan jaksa pitkään vastentahtoisesti harjoitella. Kiputila voi kuitenkin toimia hyvänä motivaation lähteenä.

    VastaaPoista
  34. Olen 46-vuotias nainen ja kaksi vuotta sitten tipahdin portailta. Nilkka vääntyi ja oli erittäin kipeä ja turvonnut, pyörryin kun jalka osui maahan. Menin seuraavana päivänä lääkäriin, joka ei laittanut röntgeniin vaikka turvotus oli massiivista. Sanoi venähdykseksi kun pystyin kävelemään. Olin viikon sairaslomalla ja nilkan turvotus laski hetkeksi mutta kipuilu jatkui. Meni 1.5 kk ja nilkka turposi yhä joka päivä ja lopulta menin yksityiselle lääkärille. Otettiin röntgen ja jotain luupölyä näkyi vielä kuvissa. Oliko siis ollut murtumaa? Sain tuen jalkaan 3 viikoksi ja turvotus alkoi laskemaan. Mutta, nyt edelleen nilkkaa särkee välillä todella paljon. Myös turpoaa. Jäi vaivaamaan, että mitä oikein tapahtui nilkassa kun edelleen oirehtii ja ensimmäinen lääkäri ei edes kuvannut nilkkaa...

    VastaaPoista
  35. Kyllä murtuma yleensä näkyy myöhemminkin röntgenkuvassa. Nilkkamurtuma tässä ajassa olisi jo luutunut joka tapauksessa. Joskus oireiden suhteen nivelsiteen venähdys tai revähdys paranee huonommin kuin nilkan murtuma ja voi vaivata pidempään kuin murtuman luutumiseen vaadittava aika.

    Kun vaiva ollut näin pitkään, niin sitä voi hyvin ortopedille käydä näyttämässä niin diagnoosia voi vielä tarkentaa ja miettiä hoitomahdollisuuksia.

    VastaaPoista
  36. Olen yli seitenkymppinen mies. Oikeassa jalassani on ollut ruusu useita kertoja. Tiedän ja tunnen sen oireet milloin on tulossa. Nyt molempiin jalkoihin ns. ukkovarpaisiin tuli ensin sellainen punoitus, joka nyt on tullut avonaiseksi visvaiseksi. Samanaikaisesti punotus on osin levinnyt myös muihin varpaisiin ja jalkaterälle tullut punoitusta, joka on pinnaltaan karkea, ikäänkuin veripisteitä.
    Jalat olen ruususta johtuen hoitanut ja pessyt päivittäin hyvin, eikä mitään haavaumia ole ollut.
    Olisiko tähän syynä mahdollisesti huono verenkierto. Pelkään jopa kroonista iskemiaa. Lääkäriin aion mennä heti kun saan ajan polilta.

    VastaaPoista
  37. Jos on märkäisen tyyppistä tulehdusta molemmissa ukkovarpaissa niin näyttäisin päivystyksessä lääkärille.

    VastaaPoista
  38. Viheliäiset jalkapohjakipuni ilmenevät, kun nousen kävelemään esim. sohvalta, kun jalkani ovat olleet vaakatasossa ja levossa. Muutaman askeleen jälkeen kivut pahenevat niin, että on jo kärsimystä kävellä. Vielä jos siihen yhdistää portaita alas laskeutumisen, niin aina pahempi. Liikkuminen kuitenkin auttaa ja jonkin ajan päästä kivut helpottavatkin kun vain sitkeästi kävelee (tullakseen takaisin entistä pahempina). Liikun melko paljon ja kävelen väh. tunnin joka päivä. Lihakset huollan myös säännöllisesti ja olen venytellyt erityisesti jalkojani tämän vaivan takia. Kengät on valittu huolella, eivätkä niiden vaihto asiaa ole muuttaneet. Olen kokeillut myös täydellistä lepoa liikunnasta 2 viikkoa ilman mitään vaikutusta. Kipu tuntuu koko jalkapohjan alueella, mutta ei esim. varpaissa tai nilkoissa. Olen 47-vuotias nainen ja sairastin vuosi sitten sydäninfarktin. Liekö sitten sillä jotain vaikutusta asiaan. Oireita on kestänyt nyt keväästä asti pahentuen koko ajan. Onko mitään ideoita syystä?

    VastaaPoista
  39. Hei!

    Onpa kurja tilanne. Ei saa edes hyvällä omatunnolla levätä kun heti rangaistaan. Tuskin kuitenkaan sydänveritulpalla on mitään osuutta jalkavaivoihisi.

    Jonkinlainen jalkapohjien jännekalvojen ärsytystila voisi olla kyseessä jos ei mitään paikallisempaa kohtaa kivulle tunnu. Se on vähän hankala vaiva. Syitä ei hyvin tunneta ja erinomaisia hoitojakaan ei oikein ole tarjolla.

    Vaikka oletkin venytellyt, voisi kokeilla pohjelihasten tehostettua venyttelyä ja mahdollisesti lisäksi niiden hierontakuuria. Jos pohkeen lihakset ovat kireällä, ne kiristävät levossa jalkapohjan jännerakenteita, jolloin ne voivat olla kireällä ja ärtyvät kun lähdetään liikkeelle.

    Tässä muutamat ohjeet:

    http://www.ppshp.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/npp/embeds/16110_Pohjevenytysohjeet.pdf

    tästä venytys 1.
    http://www.time-to-run.com/suomi/venyttely/liikkeet1-4.htm

    Harjoitteita pitäisi tehdä ainakin 3-4 viikkoa 2-3 kertaa päivässä kaikkia näitä kolmea. Sillä alkaa nähdä saadaanko mitään aikaan. Lisäksi voi aluksi käydä 2-3 kertaa alaraajojen hieronnassa jos haluaa starttia tehostaa. Hieronnassa voisi käydä myös venyttelyjä läpi.

    Jos näistä ei ole mitään apua, niin tukielinvaivoista kiinnostuneelle yleislääkärille tai fysiatrille kannattanee tilannetta näyttää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon vastauksesta ja ohjeista! Harjoitteet ovat suunnilleen tuttuja jo ennestään, mutta kokeilen nyt nostaa harjoituskertojen määriä. Aiemmin venyttelin vain kerran tai korkeintaan kaksi kertaa päivässä, mutta katsotaanpa mitä tapahtuu uudella tehokuurilla. Hieronta kuulostaa myös hyvältä ajatukselta, testaanpa senkin ennen lekurille kömpimistä :). Mukavaa loppukesää!

      Poista
  40. Kiitos samoin. Toivottavasti helpottaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vielä näin jälkikäteen! Kuukauden ahkeralla venyttelyllä ja alaraajojen hieronnalla oireet ovat lievittyneet huomattavasti. Hieroja sanoikin, että pohkeet, aiemmasta venyttelystäni huolimatta, olivat erittäin kireällä. Eli venyttelyni aiemmin on ollut riittämätöntä ja ilmeisen tehotonta tai ainakin kohdentunut väärin. Edelleen ensimmäiset askeleet levon jälkeen ovat tuskaisia, mutta nyt helpottaa nopeammin ja pärjään paremmin. Hyvät sivut, jatkakaa samaan malliin :)

      Poista
    2. Hienoa jos on ollut apua. Kun on oikealla tiellä niin on mukavampi jatkaakin. Varmaan lopputulos on hyvä.

      Poista
  41. jalkaterät, polvet ja kaula oireilevat yön jälkeen.Kihelmöintiä ja kuumotusta on. Mistähän kyse? -vireystila alhaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. myös morton ja bakerin kysta todettu, unohtui sanoa ne.

      Poista
  42. Hei!

    Tähän on vaikea sanoa mitään kovin selkeää.

    Näin kesäaikaan voi jopa lämpimät ilmat ja siitä johtuva lisärasitus elimistölle, huono nukkuminen ja sen seurauksena vireystilan huononeminen, öinen hikoilu, säiden vaihtelu yms. antaa erilaista oiretta. Yleensähän erilaiset rasitukset antavat ensin oireita elimistössä niillä alueilla missä kremppaa on jo aiemmin ollut.

    Ei ensi kuulemalta vaikuta minkään vaikeamman sairauden oireilta joten varmaan tilannetta voi katsella rauhassa. Jospa se hyvinkin asettuisi.

    VastaaPoista
  43. Hei! :) Mikähän mun nilkkoja vaivaa? Ne on nyt parin kuukauden ajan kipuilleet. Kipu on pahimmillaan aina aamuisin, kun herään. Tuntuu etten voi liikuttaa niitä ollenkaan, ilman että joku repeäisi jalassa. Kipu tuntuu muutaman tunnin heräämisen jälkeen liikkuessa, mutta myöskin levossa. Välillä kipu on kovaa koko päivän. Kun puristan hiljaa nilkan yläpuolelta (takaa) niin tuntuu että taju lähtee. Kipu saattaa välillä olla muutaman tunnin tai pati päivääkin poissa, mutta aina se tulee takaisin... :( tää vaiva on vaan hyvin ärsyttävä, kun yhtenäkään päivänä et herätessäsi tunne oloasi hyväksi. Hassua on myös se, että välillä kipu on vain toisessa jalassa, seuraavana päivänä voikin jo toinenkin jalka olla kipeä... :(

    VastaaPoista
  44. Hei!

    Tuolla alueella on akillesjänne mikä kiinnittyy kantaluuhun, akillesjänteeseen taas kiinnittyvät pohkeen lihakset. Tässä kuva alueen anatomiasta.

    http://www.webmd.com/fitness-exercise/picture-of-the-achilles-tendon

    Kun ei mitään suurempia vammoja ole ollut, niin akillesjänteiden kiinnittymiskohdan ärtyminen, limapussin tulehdus ihon ja jänteen välissä tai luun ja jänteen välissä, tai pohkeen lihasjännitys tai -kireys tyyppinen tilanne tulee ensimmäisenä mieleen.

    Yleensä muutaman päivän lääkekuuria reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä käyttäen voi kokeilla ellei muista sairauksista tähän estettä, aluetta voi hautoa jääpussilla tai kylmäpakkauksella ohuen pyyheliinan läpi 20 minuuttia kerralla 3-4 kertaa päivässä. Lisäksi voi tehdä pohjelihasten venyttelyjä joista on muutama vastaus taaksepäin pari esimerkkilinkkiä. Ne voi aloittaa varovaisesti ja sitten tehostaa jos ei kovasti aiheuta ärtymistä.

    Jos ei ala rauhoittua, niin lääkärille näyttämään.

    VastaaPoista
  45. Hei,
    ei kai 11-vuotiaalla voi olla vielä kihtiä, kun ei syö eikä juo vielä sellaisia, jotka kihtiä aiheuttaa? Oikean ukkovarpaan kynnen oikealta puolelta on aavistuksen punainen ja valitus on pahin kävellessä, kipu tuntuu kuitenkin koko varpaassa. Kynsi on ihan ok näköinen, ei liian lyhyt eikä kulunut tms. Ajattelin että jalkapallo sukka olisi painanut, mutta poika kertoi että samaa kipua oli ollut myös edellisenä talvena, jolloin ei ko sukkia paljon käyttänyt. Hän on kasvanut kovasti, nyt jo 165 cm mutta paino ei ihan mukana, muuten terve ja terveet syönti ja elintavat. Voisiko jokin hiusmurtuma tehdä tuon, pallonpotkutkin osuvat ihan eri paikkaan..

    VastaaPoista
  46. Hei!

    Ei varmaan kihti ole kysymyksessä, hiusmurtuma myöskään ei tule mieleen tässä tilanteessa.

    Olisiko varpaan kynsi kasvanut sisään? Tässä linkki artikkeliin aiheesta:

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/tk.koti?p_artikkeli=jal00097

    VastaaPoista
  47. Terve!

    Hienoa, paljon asiaa olevat sivut, on niin kysymystä kuin vastausta.

    Itsekkin kaipaisin näkökulmaa nilkan vaivaan. Ikää miehellä 35.Vasen nilkka oireilee, säteilevä kipu, jota vaikia toisinaan paikallistaa. Usein nilkan sisäpuolella sen luupahkuran alla vähän kantapäähän päin. Tuntuu enemmän seistessä ja kävellessä. Otettiin helmikuussa röntgen kuva, mutta kuvasta ei löytynyt rikkoja. En ole satuttanut nilkan nivelsiteitä. Toisinaan akillestänteessä tuntuu silloin tällöin venytyksessä outoja muljahduksen tunteita. Ei kipua juurikaan juostessa tai ollenkaan, mutta seuraavina päivinä juoksun jälkeen on taas säteilykipua. Lättäjälät, iso oireeton vaivasenluu, nilkat kääntyneet sisäänpäin. Käytän jalkojani varten tehtyjä tukipohjallisia, jotka tehtiin sen helmikuisen käynnin jälkeen kipun poistavana hoitona. Ensimerkit kivusta noin 1, 5 vuoden takaa. Sääri ydinnaulattu 2005 moottoripyörä onnettomuusen jälkeen ja naula on edelleen paikallaan. Mutta noin vuosi onnettomuuden jälkeen olen saanut harrastaa keskiaktiivisesti urheilua ilman kipuja. Olisi mukava jatkaa tätä kerran tai kaksi viikossa juoksulenkkeilyä, mutta en nyt ole muutamaan kuukauteen juossut. Mikähän nilkassa on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Jos katsoo vain anatomista aluetta millä kipua on, niin akillesjänteen ja jalan luisten rakenteiden välissä on limapusseja, jota voivat ärtyä joskus ilman selkeää syytäkin. Jalkaholvin laskeutuminen ja säärimurtuma, jos siitä jäänyt jotain akselivirhettä, voivat aiheuttaa poikkeavaa rasitusta jalan rakenteille ja sitä kautta myös esimerkiksi jännerakenteiden vaivoja.

      Tässä on kaavakuva yhdetä alueella esiintyvästä limapussista. Ärtyneenä se voi levittäytyä suuremmallekin alueelle.

      http://www.sportnetdoc.com/foot-achilles/inflammation-of-the-bursa-at-the-attachment-of-the-achilles-to-the-heel-bone

      Limapussin tulehdus voidaan todeta ultraäänitutkimuksella esimerkiksi radiologin toimesta yleislääkärin lähetteellä. Myös jännerakenteita on mahdollista tutkia tällöin. Samalla voidaan hoitoa toteuttaa limapussin tyhjennyksen ja kortisonin muodossa.

      Poista
  48. Hei!
    Käyn paljon kuntosalilla, liikkuvuus on hyvä ja venyttelen melko paljon. Viimeisten parin kuukauden aikana oikeaan pohkeeseen on tullut viiltävää kipua, joka tulee ainoastaan kun nousen kyykystä ylös. Kipu tuntuu noin 10 cm polvitaipeesta alaspäin, melko keskellä pohjetta. Tuntuu siltä että ylösnoustessa pistäisi puukolla syvälle pohkeeseen. En usko että on laskimotukos, sillä pohje ei ole kuuma,turvoksissa eikä muutenkaan kipeä. Kannattaisiko käydä hierojalla ns.repimässä pohkeet auki? Kipua ei ole joka kerta kun nousen kyykystä, mutta silloin kun tämä puukko pohkeessa tuntuu, se on Todella Tuskallista. Tällä viikolla myös vasen pohkeeni on alkanut oireilemaan samalla tavalla. Mitä minun kannattaisi tehdä?

    VastaaPoista
  49. Kyllä minä varmaan hierojalla kävisin. Ei nyt tosin repimässä vaan hivuttelemassa lihakset rennoiksi.

    Alue on sellainen että lihasperäinen vaiva tulee tosiaan ensiksi mieleen.

    VastaaPoista
  50. Hei!
    Vasemmassa polvitaipeessani/pohkeessani on ollut kipua ja särkyä useita viikkoja. Viikko sitten jalkani ultrattiin ja siinä todettiin Bakerin kysta, epäiltiin aluksi laskimotukosta. Sain tulokset hoitajalta, joka totesi ettei kysta ole vaarallinen eikä sille tehdä mitään. Tänään jalkakipu on taas ollut todella kovaa ja se on häirinnyt jo kävelemistäkin. Miten voin hoitaa itse jalkani kuntoon?

    VastaaPoista
  51. Bakerin kystalle ei tosiaan ole välttämätöntä tehdä mitään. Jos se on suurempi, niin voi kyllä jonkin asteisia tuntemuksia ja kipuja aiheuttaa. Usein siihen liittyy jotain muuta ongelmaa, esim. Kierukkarepeämä, joka voi olla kystankin nesteilyn takana.

    Bakerin kysta on helppo, parhaiten ultraäänessä, tyhjentää ja laittaa lääkärin harkinnan mukaan kortisonia. Näin näkee mikä vaikutus sillä olisi kipuun. Jos ei yksin tällä rauhoitu, niin lisäselvityksiä voi harkita.

    VastaaPoista
  52. Hannele Lievonen3. lokakuuta 2013 20.56

    Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen. Putosin lähes tikapuumaisissa lomamökin rappusissa muutaman askelman oikean jalkaterän päälle. Jalkaterän keskivaiheille, heti kantapään jälkeen, osui rappusen reunan isku.
    Jalkaterä ei turvonnut, eikä ulkoisesti näkynyt mitään. Kävellessä tuntui vain arkuutta. Tämä tapahtui heinäkuun loppupuolella.
    Oireiden edelleen jatkuessa, kävin tk.lääkärin lähetteellä röntgenissä. Kuvissa ei näkynyt muuta poikkeavaa, kuin isovarpaan nivelrikko. Aikaa tapaturmasta on kulunut yli kaksi kuukautta. Nyt kipua on aamuisin ja kohtuullisenkin rasituksen jälkeen tuntuu, ettei jalalla kärsi astua. Olen käyttänyt kipulääkkeitä epäsäännöllisesti lähes päivittäin.
    Menenkö tk.lääkärille kortisonipiikille? Onko tämä nyt ikuinen vaiva?

    VastaaPoista
  53. Hei!

    Hyvä, ettei siinä murtumaa ollut. Jonkinlainen pehmeämpien kudosten vamma kuitenkin on saattanut tulla. Ne antavat jälkikipuja joskus ikävän kauan. Toki isonvarpaan nivelrikkokin on voinut täräyksessä kiukustua ja olla kipujen takana.

    Lääkäri varmaankin on tunnustellut missä kipu pahiten tuntuu ja kyllä kortisonipiikkejä tällaisiin pitkittyneisiin kiputiloihin voi käyttää lääkärin harkinnan mukaan.

    Kun teillä ei tuon enempää ikää ole, niin tuskin siitä loppuelämän seuralaista tulee. Eläkeläistansseihin on hyvinkin toivoa päästä.

    VastaaPoista
  54. Hei!

    Kysyisin sitkeästä nilkkakivusta. Nilkkani muljahti elokuun alkupuolella astuessani kadun reunakiveyksen päälle. Tapahtumahetkellä ei tuntunut pahempaa kipua, joten jatkoin matkaa töihin. Työpäivän jälkeen nilkkaa alkoi särkeä, mutta siinä ei näkynyt ulkoisesti mitään pientä mustelmaa lukuun ottamatta. Nilkkaa särki muutaman päivän, johon otin särkylääkettä. Parin viikon ajan nilkka kipuili ja oli hankalan tuntoinen, mutta pidin siinä sidettä ja käytin kylmägeeliä. Jossain vaiheessa nilkka oli jo oireeton. Nyt oireet ovat kuitenkin palanneet. Nilkassa ei edelleenkään näy ulospäin mitään kummallista, mutta kävellessä ja jumpatessa nilkka kipuilee. Siteen pitäminen auttaa jonkin verran, mutta rasituksen jälkeen nilkkaa särkee levossa. Nilkkaa ojentaessa tuntuu jäykkyyttä, samoin sivulle taivuttaminen tuntuu ikävältä. Nyt myös polvi on alkanut kipuilla, johtuuko se kenties nilkan vammasta? Polven sisäpuolelle pistää ja polvea on hankala kääntää sisäänpäin, esimerkiksi risti-istuntaan. Nilkan ja polven lisäksi särkyä tuntuu pohkeen ulkosyrjällä, jossa kipu on välillä jopa nilkan kipua kovempaa. Lisäksi nilkka naksuu huomattavasti enemmän kuin toinen terve nilkkani. Etenkin pyöritellessä nilkan ulkosyrjästä kuuluu rutinaa ja siinä tuntuu muljahtelua. En ole käynyt lääkärissä missään vaiheessa, koska oireet olivat aluksi niin lieviä. Pitäisikö käydä lääkärissä vai voisinko tehdä vielä jotain itse? Olisiko jostain nilkkatuesta apua? Lähinnä mietityttää, että voiko nilkassa olla jotain pahemmin vialla, vai ovatko tällaiset nyrjähdykset vain hitaita paranemaan?

    VastaaPoista
  55. Hei!

    Nivelsiteen saattavat olla revähtäneet tässä muljahduksessa. Tuskin murtumaa tai kovin suurta vammaa nivelsiteisiinkään on syntynyt kun ei heti suurempaa kipua tuntunut. Alla on linkki artikkeliin nilkan nyrjähdyksestä.

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/tk.koti?p_artikkeli=dlk01052

    Kun jalkaa varoo, vaikka vain huomaamattaan ja vaistomaisesti, niin muille jalan rakenteille tulee poikkeuksellista rasitusta ja ne voivat siitä tottumattomattaan kipeytyä. Yleensä nämä ajan myötä asettuvat, varsinkin jos nilkka saadaan kuntoon.

    Sidosta tai tukea, joka estää nilkan vääntymisen sisäänpäin, voi käyttää. Samoin teippauksia on käytetty. Leikkauksia tehdään vaivan takia harvoin. Jumpalla voidaan nilkan toimintakykyä vahvistaa ja yleensä lopputulos on hyvä, vaikka aikaa siinä voi mennä. Samoin jumpassa omaa sitkeyttä vaaditaan. Luonnollisesti fysioterapeutin laatima ja ohjaama ohjelma siihen myös tarvitaan.

    VastaaPoista
  56. Itselläni ilmestyi pari yötä sitten nilkkakipu yön aikana, kuin tyhjästä. Edellisenä iltana ei ollu mitään oireita, enkä ollut harrastanut rasittavaa liikuntaa useisiin päiviin. Aamulla heräsin erittäin voimakkaaseen nilkkakipuun joka pakotti minut käymään sairaalassa, jossa laitettiin tukiside ja kehoitettiin ottamaan särkylääkettä., mutta mitään sen kummempaa diagnoosia en saanut.

    Toistaiseksi muutosta ei juuri ole tapahtunut ja en voi juuri lainkaan laskea painoa kyseiselle jalalle, ja särkylääkkeitä menee 4 päivässä. Jos helpotusta ei ylihuomieen mennessä tapahdu aion käydä uudelleen sairaalassa.

    Osaisiko joku kertoa mistä on kyse, itse epäilen jonkinlaista jännetulehdusta koska kipu tuntuu pitkällä alueella jalkapöydän yläosasta ylöspäin vähän, etenkin laskiessa painoa jalkapöydälle.

    VastaaPoista
  57. Hei!

    Jännetulehdus voi hyvinkin olla mahdollinen jos ymmärrän oikein, että kipu on jalkapöydän päällä, eikä jalkapohjan puolella. Olisiko ollut runsaammin jotain toimintaa missä varpaita olisi vedetty toistuvasti ylöspäin tai pidetty nilkkaa pidemmän aikaa tämän tyyppisessä asennossa ennen kipeytymistä, pidempiä kävely- tai juoksulenkkejä uusilla kengillä tms.

    Alueen lihaksia voi kokeilla venytellä. Tässä muutama venytys näytettynä. Kannattaa aloittaa helpoimmista.päästä ja tehdä ainakin 3 kertaa päivässä niin viikossa ainakin näkee, onko mitään hyötyä.

    http://www.youtube.com/watch?v=Z2G5WCJBpps

    Toki kylmäpakkauksella tai jääpussilla voi aluetta hautoa 15-20 minuuttia kerralla kipulääkityksen lisäksi. Toivotaan että alkaa asettua.

    VastaaPoista
  58. Hei!
    Jalassani oli aluksi nilkka kipua ja siitä se on siirtynyt muutamassa päivässä varpaisiin. Nilkkani on myös kipeytynyt usein erittäin yliliikkuviennivelten takia. Kun yritän koukistaa varpaitani, niin tunnen pistelevän ja kivuliaan tunteen isovarpaassani, enkä oikein kunnolla pysty sitä liikuttamaan. Kipu tulee myös, kun kävelen tai edes kosken jalkaani. Olen urheilullinen ja tämä haittaa liikkumista. Mikä tähän kipuun voisi olla avuksi?

    VastaaPoista
  59. Hei!

    Jos vaiva on jatkunut, niin yhtenä vaihtoehtona voisi syyksi ajatella nilkan alueen hermopinnettä tai väliaikaista ärsytystä. Periaatteessa jos nivelet ovat yliliikkuvat, niin niiden läheisiin hermoihin voi helpommin tulla oireita.

    Tässä yksi sivu aiheesta.

    http://sanluispodiatrygroup.com/?page=patient_education&category=00003&article=00052

    Hermojen oireissa tekee arvion hankalaksi se että ärsytyskohta voi olla kauempanakin tuntuvasta kivusta. Esimerkiksi varvaskipu voi olla peräisin lanneselässä jos välilevypullistuma siellä sopivasti vähän rassaa hermojuurta.

    Väliaikaisesti tämän tapaisia oireita voi tulla monesta muustakin syystä, joiden tarkka syy-yhteys jää useimmiten epäselväksi. Jos oire häipyy, niin sen voi yleensä myös unohtaa.

    VastaaPoista
  60. Hei!
    Minulla oli 12 päivää sitten meniskirepeämän kiinnitysleikkaus. Polvea tähystettiin ja ulkosyrjään tehtiin myös haava.
    Jalan turvotus on laskenut ja kipuja on enää melko vähän. Minua huolestuttaa kihelmöivä, paleleva ja hieman kipuileva nilkka, johon on tullut kaksi isoa mustelmaa kummallekin puolelle. Lisäksi kipuilevaan polvionteloon on ilmestynyt hieman sinertävä patti. Tarvitseeko oireista olla huolissaan esim. veritulpan riski vai onko oireet normaalia polvileikkauksen jälkeen?
    Ehkäisevänä lääkityksenä oli 10 päivää Klexane 100 mg.
    Käytän ideaalisidetta ja ortoosia joka rajoittaa koukistuksen 90 asteeseen asti. Jalkaa en vielä pysty suoristamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kuulosta huolestuttavalta, Ainahan leikkausten jälkeen alaraajassa on jonkin verran jälkiä esim. mustelmien muodossa. Olisiko nilkasta pidetty tukevammin kiinni kun polvea leikkauksen aikana on laitettu sopivaan asentoon kirurgin näkyvyyden kannalta? Hoitavan kirurgin ohjeiden mukaan vain rasituksen ja liikelaajuksien suurentamiset niin uskon että hyvä tulee..

      Poista
  61. minulta leikattiin vaivasenluu kolmisen vuotta sitten ja leikkaus onnistui erinomaisesti. Olen voinut harrastaa liikuntaa kivuitta ja kengät eivät enää hankaa. Olen siis ollut erittäin tyytyväinen. Nyt Thaimaalomallani kävin thaihieronnassa, jollaista en ennen ole kokeillut. Hieroja hieroin yläselän ja siirtyi jalkoihin ja taivutti voimakkaasti jalkapöytääni alaspäivn minun maatessa selälläni. Tunsin kipua ja voihkaisin ja hän onneksi lopetti. Siitä lähtien jalkapohjani on ollut arka, ensimmmäisinä päivinä hyvin arka. Kipu on viikossa lievittynyt, mutta jalka on outo, hieman voimaaton ja paikallaanolon jälkeen on vaikea lähteö liikkeelle. Käveltyäni hetken kipu lievittää, mutta outo olo tuntuu. Aivan kuin jalkapohjassa, lukuunottamatta kantapäätä, olisi jotain ylimääräistä, pussi tai jotain. Ulkoisesti ei näy mitään. Ajoittain myös varpaita vihloo. Olen niin vihainen itselle, koska menin pilamaan jalkani hieronnalla. Ei kai mistään murtumasta voi olla kyse, jos pystyn kävelemään??? oisko joku jännekalvon tulehdustila tai jänne poikki tai mikä? pitääkö mennä lääkäriin?

    VastaaPoista
  62. Tuskin käsivoimin kuitenkaan murtumaa tai ehjän jänteenkään repeämää on onnistuttu aikaan saamaan. Jotain siellä kuitenkin ilmeisesti on sattunut. Olisiko jalkapäydän nivelsiteisiin tai jännerakennelmiin tullut jonkilainen venähdys tai tulehdus.

    Käsikaupan tulehduskipulääkkeitä esim. ibuprofeeni tyyppistä voi ottaa viikon kuurin, ellei muista sairauksista siihen ole estettä ja katsoa lähteekö paranemaan. Jos ei ala asettumaan, niin lääkärillä voi hyvin käydä.

    VastaaPoista
  63. Hei!
    Olen 17- vuotias poika ja olen kova urheilemaan. Mistähän mahtaa johtua että nyt on alkanut molempia pohkeita särkeä taukoamatta ja tuntuu että kipu kovenee hitaasti mutta varmasti?Kipu on kestänyt noin viikon. Hieman yli kuukausi sitten oli rankka jakso ja ajauduin hieman ylikuntoon. Mahtaako johtua siitä? Tuntuu vain jännältä että tulisi näin pitkän ajan perästä. Lisäksi toisinaan lenkeillä tullut selkä kipeäksi. Kannattaako hakeutua lääkäriin?

    VastaaPoista
  64. Hei!

    Kyllähän ihan lihasvaivatkin voivat tällaista aiheuttaa. Voisi kokeilla ottaa tehostetumpi pari viikkoa, jolloin suorittaa alaraajojen lihasvenytykset viimeisen päälle kunnolla kolme kertaa päivässä.

    Voi myös ottaa muutaman päivän kuurin resptivapaita tulehduskipulääkkeitä venyttelyjakson alkuun. Jos tällä ei ala asettua niin lääkärissä voi hyvin käydä tilanteen katsastamassa.

    VastaaPoista
  65. Hei!

    Kiitos hienoista sivuista! Kysyisin nilkkakivusta. N. viikon on joka toinen päivä ollut oikean jalan nilkan ulkosyrjällä, kehräluun alapuolella voimakasta ajoittaista pistävää kipuia, sellaista sähköiskumaista, joskin tänään se on alkanut jomottaa pari sekuntia voimistuen ennen varsinaista "iskua". Kipu on pistävä ja pulsoiva, voisin kuvitella hermokivuksi, joskaan ei minulla sellaisia ole ennen ollut. Liikkuessa tai muutenkaan jalassa ei tunnu yhtään mitään, mutta tuo kehräluun alapuolinen alue, vähän kehräluun tasoa taempana, on kyllä hiukan kosketusarka. Mitään vammaa en ole huomannut.

    Kipua ehkä helpottaa alueen painaminen ja nilkan koukistaminen. Tai ainakin kipu on niin kova ja häiritsevä, että tuntuu että jotain on pakko tehdä.

    Kipu kestää muutaman sekunnin kerrallaan, ensimäisenä päivänä näitä kipukohtauksia oli n. parikymmentä, toisella kerralla muutamia, ja tänään ehkä n. 10 kertaa. Joka kerta ovat alkaneet autolla ajaessa aamulla.

    Eilenkin ajoin autolla (joskaan en aamulla), mutta pistoksia ei tullut.

    Kiitos jo etukäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä nilkan ulkosyrjälläkin kuvaamallasi alueella kulkee hermo, mikä periaatteessa voi ärsyyntyä vamman, suoran paineen tms. seurauksena. Hermon antamat oireet eivät kuitenkaan ole kovin tavallisia, joten jänne tai nivelsiderakenteiden ärsyyntyminen tulee todennäköisempänä mieleen. Miksei lihaskramppikin voisi säteillä tälle alueelle. Joskus nilkan nyrjähdyksen jälkeen jää jälkioireita jotka voivat sitten aktivoitua jostain vähäpätöisestäkin syystä.

      Istuimen sijaintia voi kokeilla säätää lähemmäksi tai kauemmaksi tavallisesta, kumpi vain paremmalta tuntuu. Jalkaa olisi hyvä pyrkiä rentouttamaan ajon aikana. Ajon jälkeen voisi pohkeen ja nilkan seudun lihaksia itse hieroa ja venytellä. Jos tuntuu erityisempi aristuksia lihaksissa niin niitä voisi sitten tehokaammin käsitellä itse tai fysioterapeutin tai hierojan vastaanotolla. Jos kipu tuntuu pidempään niin lyhyt tulehduskipulääkekuuri voi olla paikallaan.

      Toivotaan että vaivat asettuvat. Valitan vastuksen viivästymistä. Ilmoitukset kysymyksistä eivät ole jostain syystä kulkeneet normaalisti.

      Poista
    2. Löysin Titasta kohtalotoverin, jota olen etsinyt kauan. Sama viiltävä kipu kohtausluonteisesti nilkan ulkosyrjällä, kehräluun alla. Kipu on välillä niin kova, että on pakko huutaa. Kävellessä ei kipukohtausta ole tullut lainkaan vaan levossa ja juurikin autoa ajaessa. Nyt uutena oireena saman jalan polvi lukkituu. Tkssa käyty, mutta tuloksena saikku ja kolmiolääkkeet. Pelkään noita kipukohtauksia ja toivon, että ne loppuisivat.

      Poista
  66. Hei.
    Olen keski-ikäinen nainen ja juoksen ympärivuoden, viitenä päivänä viikossa, 6-10 km kerrallaan. Juossut olen useita vuosia, joten vaikeaa kuvitella rasitusvammaksi, juoksukengätkin ovat "sisäänajetut". Eli pari päivää sitten, lenkin viime metreillä, vasemman jalan korkeimmalle kohdalle tuli kova kipu, aivan kuin lenkkareiden nauhat olisivat superkireällä (olivat löysällä). Nyt samainen kipu on tuntunut sen jälkeisillä lenkeillä heti alusta saakka, juostessa kipu on kova, mutta kävellessä kipua ei tunnu. Painaen ei tunnu mitään tai en ainakaan löydä mistään kipeää kohtaa. Ko. jalan nilkka on helposti nyrjähtävää sorttia, ts. satuttelen sen "kevyesti" jos astun vähänkään sivuun. Nämä harha-askeleet eivät ole koskaan tuottaneet harmia tai kipua kuin ko. hetkellä.
    Juokseminen on minulle todella tärkeä juttu ja toivon hartaasti tähän vaivaan apua/neuvoja. Kiitos etukäteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Hermo voi jäädä puristukseen jalkaterän luiden väliin, mikä antaa kipuoiretta. Jalkapöytä ja sen etuosan poikittainen kaari voi laskeutua iän myötä ja myös alkaa antaa oireita. Ilmeisesti juoksutossu ei ole aiempaa kapeampaa mallia?

      Lyhyttä kiputulehduslääkekuuria ja vaihtoa joksikin aikaa vanhoihin lenkkareihin voi kokeilla. Jos se ei helpota oireita niin lääkärille voi tilannetta näyttää. Kiputiloista tai urheiluvammoista kiinnostuneen yleislääkärin kanssa esimerkiksi voisi aloittaa ongelman mietinnän.

      Valitan vastuksen viivästymistä. Ilmoitukset kysymyksistä eivät ole jostain syystä kulkeneet normaalisti.

      Poista
  67. Hei,
    tasan neljä vuorokautta sitten katselin sängyllä telkkaria, kun yhtäkkiä vasemman jalan pohkeessa alkoi tuntua kipua. Kipu on luonteeltaan puristavaa tai painavaa ja ehkä käyttäisin kivun sijasta sanaa jomotus. Se on siinä niin levossa kuin liikkeessäkin. Välillä se saattaa mennä muutamaksi minuutiksi pois kokonaan (asennosta riippumatta), mutta tekee sitten aina paluun tismalleen samaan kohtaan, melko keskelle pohjetta.
    Olen kokeillut kylmää ja lämmintä, kotihierontaa, venyttelyä ja Panadolia. Mikään ei auta, vaan sama homma on nyt jatkunut neljä vuorokautta. Mieheni tunnusteli pohjetta ja vertaili sitä toiseen, eikä havainnut mitään eroa. Itse pohjelihas on pehmeä ja kimmoisa; ei jumissa kosketettaessa, eikä kosketus myöskään satu.
    Ehdin jo panikoida veritulppaa, mutta se ei kai hellittäisi välillä muutamiksi minuuteiksi? Olen saanut nukuttua tämän kanssa ja voin periaatteessa liikkua normaalisti. Sairastin viikon influenssan, joten taustalla ei ole urheiluvammoja, vaan päinvastoin paljon makoilua.
    Voiko tämä olla hermopinne? Miten lähtisin hoitamaan ja missä vaiheessa menisin lääkäriin? Olen kolmikymppinen nainen, pari kiloa ylipainoinen, liikun kohtuullisesti.

    VastaaPoista
  68. Hei!

    Ei oikein tule hermopinne mieleen. Pohkeen keskellä eivät yleensä hermot joudu jumiin. Lihasperäistä vaivaa kuitenkin epäilisin.

    Voi kokeilla 3x päivässä pohkeiden lihasten venyttelyä ja muutaman päivän tulehduskipulääkekuuria. Kylmällä voi myös haudella ja hieroskella pohjetta. Jos ei ala asettua, niin lääkärille voi näyttää. Toki jos on turvotteluja, värin muutoksia tai äkillistä kivun voimakasta pahenemista, niin sitten pikaisemmin.

    VastaaPoista
  69. Hei!

    Minulla on ollut vasen nilkka kipeä, siitä mukulasta ylös lähtevän nivelen kohdalta. Olin hiihtolomalla laskettelemassa ja sen jälkeen se alkoi kipeytä. Yhdessä vaiheessa se lakkasi, mutta tässä vähän aikaa sitten se kipeytyi uudelleen. Nyt painon varaaminen jalalle sattuu. Onko kyse rasituksesta vai jostain pahemmasta? Pitäisikö mennä lääkäriin?

    VastaaPoista
  70. Hei!

    Jos laskettelemassa tai muuten lomilla ei ollut nilkkavammaa niin kyllä rasitustyyppinen ongelma on todennäköisempi.

    Muutaman päivän voi otttaa kipulääkettä, kylmällä voi hautoa ja nilkan seudun varovaista jumppaa harrastaa. Vaikkapa makuulla liikutellen nilkkaa eteen-taakse ja vasemmalle-oikealle sekä pyöritellen. Lisäksi voi nousta varpaille ja kantapäille jos makuulla tehdyissä liikkeissä ei ole suurempaa kipua. Jos ei ala rauhoittua niin lääkärissä voi käydä.

    VastaaPoista
  71. Pari kuukautta sitten aloin harrastamaan kävelyä kolmisen kertaa viikossa, lievästi kohonneen vp.n vuoksi. Hyvä olo, eikä mitään lihasarkuuksia parilla ekaa kertaa. Pikkuhiljaa säärien ulkosyrjät alkoivat kävellessä jomottamaan (aivan sääriluun vieressä). Välillä kipu yltyi niin kovaksi, että oli pakko pysähtyä hetkeksi. N. 15 s. paikallaanolo auttoi jo nopesti kipuun ja pääsi jatkamaan. Levossa ei tunnu mitään, eikä verenkierrossa tunnu olevan vikaa, sillä joudun öisin nukkumaan usein jalat pois peiton alta, kun niille tulee kuuma, vaikka lämpöä alle +20. Penikkatautiko? Lisäksi on kaksi rasvapattia kummassakin sääressä. En usko, että liittyvät toisiinsa. Nim. Polkupyöräostoksilleko?

    VastaaPoista
  72. Hei!

    Kyllähän se tämä tyyppiseksi oireeksi sopii. Kannattanee lepuuttaa vaiva rauhalliseksi tarvittaessa tulehduskipulääke kuurin ja kylmähautelun tuella. Kun kävelyä alkaa uudestaan kokeilla niin on syytä käyttää asianmukaisia tossuja, lisätä rasitusta asteettain, kävellä vaihtelevassa maastossa missä myös nousuja ja laskuja ja tarvittaessa tarkistaa kävelytyyli vaikkapa fysioterapeutilla. Elimistö vaatii oman aikansa ennenkuin tottuu uuteen rasitukseen.

    Hyvin voi myös kävelyä vuorotella muiden harjoitteiden kanssa. Vaikkapa pyöräily ja uiminen hyvin sopivat kumppaneiksi.

    Pateilla tosiaan tuskin on mitään yhteyttä vaivaan.

    VastaaPoista
  73. Help!Muutamia viikkoja sitten alkoi yhtäkkiä kuin tyhjästä järkyttävän kova kipu yläreidessä.En ole satuttanut sitä mitenkään enkä harrastanut mitään sellaista liikuntaa minkä vuoksi se olisi voinut kipeytyä.Kipu on jossakin siellä todella syvällä reiden sisällä eikä tunnu kun sitä painellaan eri kohdista.Muuten kipu tuntuu kyllä kokoajan myös pelkässä levossa.Kipu on sitä luokkaa että kun ottaa Burana 800:sen niin senkin jälkeen saa itkeä tuskissaan kun niin kovaa sattuu.Jalkaa ei kivun vuoksi pysty ollenkaan koukistamaan.Lääkärissä olen käynyt jo useampaan kertaan ja on tutkittu esim. että ei ole mitään verisuonitukoksia eikä tulehduksia..Pyydettiin tulemaan uudelleen lääkäriin jos kipu jatkuu ja sehän jatkuu.Mitähän tuo voisi olla???Syitä kipuun voi olla niin monia.Onko jokin tietty vakava sairaus mikä alkaa juuri tällä tavalla???Lääkärissä minut leimataan pian hulluksi...

    VastaaPoista
  74. Hei!

    Onpa inhottava tilanne.

    Jos pehmytosissa ei tunnut mitään kipuja niin ajatukset rientävät luisten rakenteiden ongelmiin. Niitäkin on varmaan jo on kuvailtu. Ei tule tältä istumalta mitään järkevää ehdotusta diagnoosiksi.

    Jos kivut jatkuvat niin ei auta mu kuin uudestaan lääkäriin vain. Lääkärit näkevät kohtuullisen usein tilanteita missä kivun syy ei heti selviä, joten en usko että leimaa hetipikaa otsaan lyödään.

    VastaaPoista
  75. Tietysti joskus voi selkäperäinen, iskiastyyppinen vaiva olla selän osalta melko vähäoireinen. Tällöin perussyy on selässä ja alueella minne kipu säteilee, ei välttämättä paikallisesti havaita erikoista. Lääkärin tutkimuksessa tällöin kyllä yleensä todettavissa tähän tilanteeseen sopivia löydöksiä. Tämä tuli mahdollisuutena mieleen.

    VastaaPoista
  76. Satutin jalkani, kun kaaduin kovaan jäämurikkaan, hieman polven alapuolelta kaksi viikkoa sitten. Se hieman turposi ja oli hyvin kosketusarka. Myöhemmin siihen tuli myös mustelma. Nyt mustelma on levinnyt alemmaksi, eli sitä on myös alempana ja nilkassa asti. Onko tämä normaali ilmiö? Koko jalkaan koskee varsinkin öisin ja ja turvotus polven alapuolella on ehkä hieman jopa lisääntynyt. Se on erittäin kosketusarka yhä, samoin muut mustelmakohdat. Tietääkseni en satuttanut jalkaani muualle kuin siihen polven alapuolelle.

    Luin jostain, että mustelmat ja tällaiset vammat paranevat 1-2 viikossa. Minulle on tainnut käydä niin, että ainakin kivut ja turvotus vain pahenevat, vaikka tapahtumasta on nyt 2 viikkoa. Pitäisikö käydä lääkärissä?

    Voisiko kyseessä olla limapussintulehdus (turvotus polven alapuolella), veritulpan vaara tai peräti ruusu? Kuumetta ei ole.

    VastaaPoista
  77. Hei!

    Ilmeisesti sinulle on tullut verenpurkauma tähän vammakohtaan. Veri laskeutuu jalassa alaspäin painovoiman vaikutuksesta kuten mikä tahansa neste. Oireet riippuvat sitten vähän siitä miten tiukkoihin paikkoihin ja mille etäisyydelle ihosta verta tihuttelee. Pinnallisesti tihutellut veri voi näkyä mustelmana.

    Yleensä luonto korjaa asian pikku hiljaa. Jos verta on päässyt tiukasti rajattuihin säären lihasaitioihin, niin seurauksena voi olla siinä olevien lihasten ja muiden rakenteiden puristustila. Sitä voidaan joutua joskus jopa hoitamaan leikkauksella. Jos kivut vain koko ajan menevät huonompaan suuntaan niin näyttäisin kyllä lääkärille ilman turhaa viivyttelyä.

    VastaaPoista
  78. Hei!
    kyselisin vähän et mistä voisi johtua tämä TODELLA paha ajoittainen polvisärky. Elikkä noin 9 vuotta sitten ajoin kolarin ja satutin pahasti polveni josta otettiin nestettä pois parina päivänä ja sen jälkeen jouduin käyttämään polvitukea 2kk. röntgenissä toiset lääkärit totesivat murtuman ja toiset hiusmurtuman ja siis sitä hoidettiin sitten hiusmurtumana lopuksi mutta sen jälkeen polveni on aika ajoin kipuillut niin että olen joutunut särkylääkettä ottamaan muutaman päivässä aina joskus. polvi siis ei kipuile aina mutta joskus ja nyt viimesen 1.5 viikkoa se kipu on vain pahentunut entisestään niin pahaksi että joudun painamaan hyvin kovaa kädellä siihen kipu kohtaan hyvin voimakkaasti että saisin sen kipukohtauksen loppumaan (kestää siis n. 5-10 sekuntia mutta tuntuu kuin joku yrittäisi repiä jalkaani irti kipukohdasta) ja noin 3- 5 kertaa päivässä ajoittaen melkein joka päivä kipukohtaukset, tulehduskipulääkkeet ei auta. pitäisikö minun pyytää lääkäriä tutkimaan paremmin polvi vai johtuisiko vain siittä että juoksen/hölkkään väärin??

    VastaaPoista
  79. Hei!

    Ilmeisesti murtumalinja on ulottunut polviniveleen asti. Tällöin murtuma voi edesauttaa nivelrikon syntyä niveleen ja tämä on yksi mahdollisuus kipuilujen syynä. Voi olla, että samassa yhteydessä on vammoja tullut muihinkin rakenteisiin kuten nivel- ja ristisiteisiin.

    Toki sitten polveen voi kehittyä minkä tahansa muunkin rakenteen ongelma kun aikaa kuluu. Tuskin yksistään hölkkääminen jotenkin väärin selittää kipuja. Kyllä minä kävisin lääkärissä näyttämässä. Voihan hyvinkin kyseessä olla joku hoidettava vaiva ja juokseminen ilman kipuja on paljon mukavampaa.

    Urheilu- ja tukielinvammoista kiinnostunut yleislääkäri, ortopedi tai fysiatri voisi olla hyvä yhteistyökumppani tilanteessa. Jos vamman yhteydessä otetut kuvat on tallella, niin ne mukaan.

    VastaaPoista
  80. mulla on ollut kova jalkapohjan polte ja puutuminen jo ylivuoden,yli puolet tästä ajasta eli n. puol vuotta olen köpötellyt kun vanha mummo.kävellessä jalkapohjat puutuu ja on pakko löytää joku istumapaikka.ja muuten on jatkuva särky jalkapohjissa.olen koko tämän ajan ajatellut että tämä johtuu lievästä ylipainosta.tänään taas kun kävin kävelyllä (pakotan itseni siihen,olen ajatellut että jalkasärky lähtee sillä) niin puutuminen nousikin jalkapohjasta sääriä pitkin ylöspäin,ihan uusi puutumisen alue.olen 31v kotiäiti ja omastamielestäni turhan nuori mummoköpöttelyyn :) en oikeen kehtaa lääkärille soittaa kun pelkään sitä että moittivat pientä ylipainoani syyksi.

    VastaaPoista
  81. mihinköhän kommenttini hävisi...
    eli ongelmani,olen köpötellyt kun mummo kovan jalkapohjasäryn ja puutumisentakia jo yli puolivuotta.viime keväänä v.2013 tämä vaiva alkoi hiipiä pikkuhiljaa jalkapohjiin kunnes siitä tuli jokapäiväistä.minulla on vaikeaa kävellä kauppaan (500m) ilman että jalkapohjat puutuu.joskus puutuminen on niin älytöntä että istahdan tienpientareelle enkä voi jatkaa matkaa ennenkuin puutuminen lakkaa.muuten puutumisen ohella on jatkuvaa särkyä.en ole ollut yhteydessä terveys asemaan kun olen ajatellut että tämä kaikki johhtuu lievästä ylipainostani.nyt kun luin näitä juttuja niin tajusin ettei minun tarvitsisi näin 31v kotiäitinä kärsiä tämmöisestä.onko mitään ideoita mistä tässä olisi kyse?

    VastaaPoista
  82. Hei!

    Ei todellakaan nuoren neidon kuuluisi köpötellä kuvaamallasi tavalla vaan tietysti kirmata kuin nuori kauris. Pieni ylipaino yksistään tuskin myöskään on syy oireisiisi.

    Mahdollisuuksia on paljon selän ja jalkojen välillä, unohtamatta joitakin yleissairauksia. Oikeastaan niin paljon, että niitä on turha ruveta arvailemaan näin etänä. Kyllä neuvoisin käymään lääkärillä. En usko että aletaan haukkua ylipainosta ja jos aletaan, niin aina voi vaihtaa lääkäriä. Hätätilassa löytyy ylipainoisia lääkäreitäkin. Joka tapauksessa oireen syyt kannattaa selvittää. Ajanvarausvastaanotolle yleislääkärille, niin siitä asia käynnistyy.

    VastaaPoista
  83. Olen paininut kolme vuotta jalkojen kiputilojen kanssa. Olen 42 v mies ja harrastan kestävyysurheilua, pääasiassa suunnistus, juoksu ja hiihto. Juoksulajeissa vaiva ilmenee nyt joka vuosi, kun alkaa pääsemään kuntoon. Harjoituksen aikana pohkeeseen tai takareiteen tulee voimakas pakottava kipu ja voima katoaa...voi olla mikä paikka milloinkin. Olen puhunut lääkärille krampista, mutta ei se aivan täysin krampiltakaan tunnu. Fysioterapiat, hieronnat, venyttelyt, magnesiumit, kalsiumit, tulehduskipulääkkeet, suolat, ym. kokeiltu ilman apua. Tällä viikolla huomasin kiputilan jälkeen nilkoissa mustelmat, vaikka mitään kolhuja ei ole tullut. Voisiko nuo liittyä toisiinsa? Vammakohdat kestää yleensä yllättävän hyvin hieroa, mutta venyttely tuntuu altistavan vamman uusiutumiseen. Fysioterapeuttikin käski välttämään venyttelyä. Olen aina hikoillut voimakkaasti harjoiteltaessa ja nyt on verikokeet menossa...jos niistä vaikka jotain löytyisi. Sydämessä on välillä aika rajuja rytmihäiröitä levon aikana. Onko mitään ajatusta mistä nämä voisi johtua, vai jatkanko vain jalkojen kanssa kitkuttelua? Kiitos jo etukäteen vastauksista - kaikki apu on tarpeen.

    VastaaPoista
  84. Hei!

    Jos ei selkäperäisiä ja hermorakenteista johtuvia syitä ole suljettu pois, niin selän magneettitutkimus ja alaraajojen hermoratatutkimus voisi olla harkitsemisen arvoinen. Se selvittäisi näiden mahdollisuuksien osalta tilannetta.

    Mikäli niissä ei ole mitään poikkeavaa, niin sitten voi olla alkaa miettiä harvinaisempia vaihtoehtoja. Tällöin ehkä sisätautilääkärin arvio voisi olla se mistä olisi mahdollista lähteä liikkeelle.

    VastaaPoista
  85. Hei,

    Olen 33v. mies ja olen paininut jalkavaivojen kanssa noin 10 vuotta. Päälajina on ollut suunnistus ja tärkeimpänä harjoittelumuotona juoksu. Ongelmia on lähinnä polvissa, jotka kipeytyvät ulkosyrjältään. Aikaisemmin on diagnisoitu juoksijan polvi, vuorotellen molemmissa jaloissa (jo n. 10 vuotta sitten). Nyttemmin kipu on siirtynyt alemmas ja se ilmenee hyvin selvästi pohjeluun ylä"nastan" ympärillä ja siitä lähtevää jännettä hieman alaspäin. Tämä vaiva on tällä hetkellä vain vasemmassa jalassa.

    Kipu tuntuu leposärkynä ja lievänä jäykkyytenä esim. kävellessä. Varsinaisesti juostessa (juoksen vain n. tunnin lenkin n. kerran viikossa) kipua ei tunnu, joskin jotain tuntemuksia/jäykistymistä voi tuntua. Särky tulee usein vasta seuraavana päivänä ja voi jatkua (pahentuen) useampia päiviä. Polvea ei särje koko aikaa, välillä vain tulee jostain. Joskus tuntuu siltä, että kipu pysyy pidempään / tuntuu pahemmalta, jos jalalla ei tee mitään eli jos käyn uimassa tai uudestaan lenkillä, se saattaa pitää särkyä aisoissa.

    Fysioterapeutti on todennut nilkkani erittäin jäykäksi eli nilkka ei toimi lainkaan iskunvaimentajana. Tämä ilmeisesti aiheuttaa ongelmia polvissa, koska juoksun iskut välittyvät jäykän nilkan johdosta voimakkaasti suoraan polviin. Juostessani kanta-askel tulee jalan ulkosyrjälle. Nilkan jäykkyyden vastapainoksi jalkateräni on löysä eli askel kaatuu jalkaterän sisäsyrjän "yli". Molemmissa jalkaterissäni on lisäksi vaivaisenluuvaiva, joka on pahempi siinä jalassa, jossa polvivaivakin tällä hetkellä on. Pyrin käyttämään mahdollisimman vaimennettua, neutraalia kenkää, jossa jalkateräosuus on mahdollisimman kiertojäykkä. Lisäksi vielä tarvitsen lähes kaikkiin kenkiin korotus palat kantapään alle eli kaikissa kengissä (juoksu, vapaa-aika, pukukenkä) korko on liian matala. Mikäli korotusta ei ole, ainakin pohkeeni menevät täysin jumiin ja usein kantapohjaa alkaa särkeä.

    Eräs ortopedi tutki aikanaan polveni ja totesi, että pohjeluun päässä voisi olla jotain mikrorepeämiä jänteessä? Hoitona suositteli ensisijaisesti levon ja fysion kauttaa tilanteen stabilointia ja sitten riittävän vaimennetun kengän käyttöä ja lihashuollon tehostamista. Muistaakseni jokin agressiivisempikin hoitomuoto olisi ollut tarjolla, mikäli ei tehoa. Kyseinen ortopedi on nyttemin eläkkeellä, joten hänen vastaanotolleen en enää pääse. Nuo lievemmät konstit eivät ole tehonneet, jalka kestää juoksua vain kerran viikossa, maastossa. Lisäksi kyseessä on siten poikkeuksellinen (?) polvivaiva, että pyöräily tuntuu pahentavan vaivaa. Pyöritystekniikkani voi kyllä on puutteellinen ja tapanani on runtata hieman liian raskailla vaihteilla. Pyöräillessä kipua tuntuu erityisesti poljinta painettaessa, mutta myös ylöspäin vedettäessä (lukkopolkimet).

    Soittavatko nämä polvivaivat mitään kelloa eli mitä pohjeluun yläpäässä tapahtuu? Toimenpide-ehdotuksia? Onko mahdollista, että jollain lääke- / leikkaushoidolla saisi polven tilanteen normalisoitua? Oletettavasti vaivojen uusimisriski olisi erittäin suuri, koska nilkan ja jalkaterän vaivoista taitaa polvenkin vaivat kummuta.

    VastaaPoista
  86. Hei!

    Kiitos tarkasta kuvauksesta. Mahdollisuutena tulee mieleen erilaiset ylemmän pohje- ja sääriluun välisen nivelen ongelmat.

    Pohjeluu (fibula) ja sääriluu (tibia) muodostavat polven seudussa tasonivelen. Siinä tapahtuu normaalisti liukuvaa liikettä ylä-alasuunnassa, etu- takasuunnassa sekä kiertoa toistensa suhteen. Siihen kohdistuu myös nilkan koukistuksessa rasitusta pohjeluun kautta.

    Nivel jätetään usein huomiotta polvivaivojen selvittelyssä. Yleensä syystäkin, koska vaivat eivät ole kovin tavallisia. On totuttu ajattelemaan sen olen sen verran tukevat, että vaurioituu vain suuremman suoran vamman seurauksena.

    Itselläni ei ole juuri kokemusta kyseisen alueen vaivojen hoidosta. Löysin kuitenkin muutamia mielenkiintoisia artikkeleita aiheesta. Niiden mukaan tämän nivelen liikelaajuuden alentuma voi ilmetä myös nilkan jäykkyytenä. On myös kuvattu hoitotuloksia joissa jäykkyyden hoidolla on saatu tilannetta paranemaan.

    Alueen anatomiaa:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Superior_tibiofibular_joint

    Lisää anatomiaa ja biomekaniikkaa:

    http://www.jospt.org/doi/pdf/10.2519/jospt.1982.3.3.129

    Tapausselostus juoksijan polvivaivasta:

    http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2953316/

    On syytä korostaa, että ennen kuin käydään aluetta käsittelemään, on syytä kartoittaa alueen tilanne kunnolla. Siinä mielessä alla on linkki kuvakokoelmaan löydöksistä kyseisellä alueella. Toki suurin osa on harvinaisia, mutta kuitenkin mahdollisia,

    http://www.ajronline.org/doi/full/10.2214/AJR.06.0627

    VastaaPoista
  87. Hei! Lopultakin löysin palstan,missä hyviä kysymyksiä ja vielä parempia vastauksia! Kysyisin neuvoa myös omaan vaivaani : Minulle tuli tammikuussa vas. jalkapohjaan plantaarifaskiitti.Tuttu vaiva vuosien takaa,mutta tällä kertaa jäi pitkäaikaiseksi riesaksi,joka ei näytä millään helpottavan.Jalka kipuili siinä määrin,että nukuin kaksi kuukautta yölastan kanssa,ja ostin MBD keinupohjakengät työkengiksi.Olen sairaanhoitaja,ja joudun olemaan paljon jalkojeni päällä. Alkuperäisen kivun pikkuhiljaa helpottaessa,tilalle on tullut jäytävä kipu molempiin kantapäihin ja koko jalkateriin.Jalkoja särkee lähes tauotta,kävely on kivuliasta,välillä vas jalkaan tuikkii, kuin hermoa rassattaisi,myös jalkapöytiä särkee.Alan olla vaivaan melko kyllästynyt,sen kestettyä jo puoli vuotta. Olen yrittänyt venytellä jalkapohjia portailla seisten,tennispallon ja tyhjän pullon avulla.Kipu estää varsinaisen kävelylenkillä käynnin,juoksemisesta puhumattakaan. Mitähän tämä on,ja ennen kaikkea miten vaivasta pääsisi eroon? Käyn kertaviikottain Pilateksessa, selässäni olevan skolioosin hoitamiseksi.Pilateksessä myös jalkoja venyttäviä liikkeitä.Selkä ei oireile,mutta voisiko jalkavaiva olla kuitenkin selästä johtuvaa? Kiitokset jo etukäteen vastauksesta!

    VastaaPoista
  88. Hei!

    No onpa kurja tilanne. Ei oikein tule mieleen selkeää ja helppoa ratkaisuehdotustakaan vaivaasi.

    Kun tilanneon molemminpuolinen, niin siltä pohjalta voisi olla tarpeen sulkea pois selkä- ja hermoperäiset syyt, yleistaudit jotka voisivat aiheuttaa esim. hermomuutoksia joka voisi selittää kipuoiretta.

    Toki on mahdollista että paikallinen, molemminpuolinen, mekaaninen syykin voisi olla taustalla. Se tietysti ensin kannattaa katsastaa. Jalkaterien ja nilkkaseudun hermopinteiden mahdollisuus kannattanee aikakin lääkärin tutkimuksen perusteella arvioida

    Melkeinpä suosittelisin että varaisit ajan fysiatrille. Monet tämän alan kollegat mielellään harrastavat kliinistä tutkimusta eli tarkempaa kopelointa. Se voisi olla se mistä kannattaisi alkaa. Jos siellä sitten syntyy vahvempia epäilyksen alaisi syitä, niin on helpompaa valita järkevimmät jatkotutkimukset. Joskus pelkästään kliinisellä tutkimuksellakin voidaan selvitä. Nämä keinupohjakengät kannattanee ottaa mukaan lääkärille.

    VastaaPoista
  89. Kuukausi sitten havaitsin, että vasemman jalan jalkapohjan ulkoreunaan tuli terävä, voimakas kipu kun venytin nilkkaa. Kantapää tuntui kihelmöivältä jonkin aikaa tästä kivun tunteesta. Tuttu fysioterapeutti arvioi pohkeideni kaipaavan hierontaa ja venytystä. Kävin fysioterapeutilla hierotuttamassa pohkeet ja hän arveli, että kyseessä on ärtynyt akillesjänne. Lepoa ja kylmää suositeltiin. Näytin nilkkaa kolme viikkoa sitten lääkärille, joka diagnosoi vaivaksi myös ärtyneen akillesjänteen. Sain ohjeeksi venytellä pohjetta. ( 3X 15 venytyksen sarjat päivässä) Olen tehnyt harjoitteita ja vähentänyt liikkumista. Silti nilkka on edelleen väsynyt, tietyssä kulmassa nilkkaa venyttäessä tuntuu edelleen kipua ja nyt akillesjänteeseen on tullut kyhmy. Mitä olisi nyt viisainta tehdä? Tuntuu, että vaiva ei ole paranemassa.

    VastaaPoista
  90. Tuohon edelliseen kysymykseeni, jossa kerroin jalkapohjan, lähinnä kantapään ulkosyrjän kivusta ja akillesjänteen ärtymisestä lisään vielä: Tähän kipeään jalkaan kantapään alueelle on noussut pehmeitä, vaaleita, noin 3-4 mm halkaisijaltaan olevia kyhmyjä. Ne eivät ole kipeitä. Toisessakin kantapäässä on sellaisia, mutta paljon vähemmän. Näyttää, että niitä on tullut lisää kuukauden aikana. Pohkeita hieronut fysioterapeutti ne huomasi ja ihmetteli kovasti. Voiko liittyä kyhmyt tulehdukseen vai mitä ne voisivat olla?

    VastaaPoista
  91. Hei!

    Kun akillesjänteeseen on tullut kyhmy, niin olisiko siihen tullut pieni repeämä. Voisi ajatella, että on ollut pieni vaurio kypsymässä ja venytellessä heikentynyt alue on sitten rapsahtunut. Hoitomielessä lienee mahdollista venyttelyä jatkaa. Ehkä viikon-pari kannattaa venyttelyjä tehdä kivuttomalla aluella. Joskus venyttely vaatii sitkeyttä tässä vaivassa. Ilmeisesti fysioterapeutti on opettanut ja tarkastanut venyttelyn suorituksen.

    Vaikea uskoa, että nilkan venyttelyllä olisi saatu aikaan suurempaa vauriota. Ilmeisesti lääkärin ja fysioterapeutin tutkimuksessa ei alkuperäisellä kipualueella ole todettu oiretta selittävää syytä. Paikallisella huolellisella sormikopelolla on mahdollista alkuperäistä kipualuetta tutkia, jos siihen on tarvetta.

    Vaaleat läikät voisivat olla esimerkiksi kolesterolin ja muiden rasvojen kertymiä ihossa eli ksantoomia. Niillä tuskin on yhteyttä kipuihin.

    VastaaPoista
  92. Hei!
    Mikä voisi olla vikana nilkassani joka on nyt kipuillut jo monta viikkoa seuraavasti: kävellessä viiltävä kipu siinä kohtaa kun jalka on takana ääriasennossa. Samoin joskus jos kävellessä tekee liian nopean liikkeen sivuttain, nilkka vihloo niin että meinaa tulla pissat housuun.
    Yleensä tuo on ollut ohimenevää, tunne että pitäisi vaan 'naksauttaa' nilkka kohdilleen ja sen jälkeen se on ollut kivuton monta kuukautta. Nyt kipu on jäänyt pysyväksi, ja kun esim nousen tuolilta seisomaan, myös pohkeessa tuntuu jäykkyyttä, yhdistän tämän tuohon nilkkavaivaan.
    Tällä hetkellä vaiva häiritsee kävelyä, pitää jarrutella tuota jalan taka-asentoa. Teen kävelylenkkejä päivittäin ja käyn kuntosalilla viikottain, olen normaalipainoinen 48 vuotias nainen.

    VastaaPoista
  93. Hei!

    Kun jalka on takana kävellessä, niin pohkeen lihaksiin ja nilkkaa tukevana pitäviin muihinkin lihaksiin ja jänteisiin kohdistuu rasitusta. Voisi ajatella, että jonkin lihaksen niistä ärsytys tai kireystila, jännerakenteiden ärtyneisyys, pieni repeämä tai jänteiden läheisyydessä olevat limpussit voisivat olla oireen takana.

    Valitettavasti tämä tällaista yleistä ajattelua. Muitakin ongelmia voi syyksi kuvitella. Lääkärin luona varmaan on pakko käydä jos tarkempaa selvitystä vaivaan haluaa.

    Toki voi itse koettaa tehostetua pohjelihasten venyttelyä yhdistetynä niiden itse- tai läheishierontaan pari viikkoa. Vähintään muutaman kerran päivässä ja kaikessa rauhassa sen verran aikaa käyttäen, että varmasti on krampit mahdollisuuksien mukaan laukaistu.

    VastaaPoista
  94. Olen 58-vuotias nainen minulle on tapahtunut kaksi Weber-C murtumaa vasempaan jalkaani Marraskuussa ja Huhtikuussa hoidettu 6-viikon kipsihoidolla. Selkäkivut tulivat ensimmäisen murtuman jälkeen ja pahenivat toisen murtuman jälkeen erittäin kivulias alaselkä istumasta ja makuulta noustessa ja yöllä kun vaihtaa asentoa. Fysioterapeutilla hieronta auttaa hetkellisesti mutta kivut tulevat ja nyt kävelyn jälkeen erittäin kipeä selkä sekä jalkapohja erityisesti oikea kun nostaa jalkaa lattiasta sattuu kantapään alueelle jalkapojaan ja kun nousee kävelessä todella kipeä. Haluaisin tietää mihin tutkimuksiin pitäisi mennä, kun mikään ei auta kipuun.

    VastaaPoista
  95. Hei!

    Kun nilkka on kipeä murtuman tai jonkin muun syyn takia, niin selkä voi kipeytyä uudenlaisen asennon ja poikkeavan rasituksen seurauksena. Kun vaivoja on oikeallakin, niin tuskin murtumat sinänsä suoraan ovat ainakaan niihin syypäitä.

    Tässä tilanteessa olisi mielestäni tärkeintä että vaikkapa tukielinvaivoista kiinnostunut yleislääkäri arvioisi tilannetta ja kopeloisi kipualueita. Lääketieteessä sitten riittää koneita, joilla eriliaisia kuvia saadaan erikosistakin paikoista. Suoraan on vaikea sanoa mistä alueesta kannattaisi aloittaa ja mahdollisesti minkälaisella tutkimuksella.

    Tukielinvaivoissa usein kokeneen lääkärin käsin tutkiminen antaa usein korvaamatonta tietoa, mitä ei saada muuten esiin millään kuvantamislaitteilla.

    VastaaPoista
  96. Hei,
    olen 14-vuotias tyttö ja harrastan suunnistusta, sekä liikun muutenkin paljon.
    Oikeassa nilkassa on ollut kipuja jo vuoden. Kipua tulee pitkään käveltäessä ja muutenkin liikkuessa.
    Kipua on usein vaikea paikallistaa ja tuntuu että se on koko nilkan alueella. Kipu on usein säteilevää.
    Kävin lääkärissä keväälllä eikä silloin löytynyt kivuille selitystä. Röntgenkuvissa ei näkynyt mitään ihmeellistä ja verinäytekkin oli normaali.
    Nyt ovat kipeytyneet myös toinen nilkka ja molemmat polvet muutaman kuukauden ajan. Kivut haittaavat liikkumista niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Löytyisiköhän näille kivuille selitystä?

    VastaaPoista
  97. Hei!

    Ei oikein muuta neuvoa näin etänä voi antaa kuin että varmaan kannattaa uudelleen tilannetta lääkärille näyttää kun kerran kivuissa pahenemistaipumusta. Aina ei mitään selkeää tautiperäisitä syytä löydy ja silloin kannattaa olla vain iloinen vaikka tietysti on hieman harmillista että syy jää ilmaan roikkumaan. Yleensä kivut silloin ajan kanssa joka tapauksessa asettuvat.

    VastaaPoista