Kipu uutisia

Vähentynyt istumisaika voi ehkäistä selkäkivun pahenemista

Tuoreen tutkimuksen mukaan istumisen vähentäminen arjessa voi ehkäistä selkäkivun pahenemista. Säännöllinen liikkuminen ja tauot istumisen lomassa näyttävät olevan tehokkaita keinoja ylläpitää selän hyvinvointia. Lue lisää »

Uusi lääkekohde kroonisen kivun hoitoon

Oxfordin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet lupaavan lääkekohteen kroonisen kivun hoidossa. Löytö voi johtaa uusien ja tehokkaampien lääkkeiden kehittämiseen kipupotilaiden avuksi tulevaisuudessa. Lue lisää »

FDA hyväksyi uuden ei-opioidisen kipulääkkeen

Yhdysvaltain lääkevirasto FDA on hyväksynyt Vertexin kehittämän suzetrigiini-nimisen lääkkeen kohtalaisen ja vaikean akuutin kivun hoitoon. Uutuus tarjoaa vaihtoehdon opioideille ja voi vähentää riippuvuuden riskiä. Lue lisää » Lue lisää »

Uusi langaton implantti kroonisen kivun hoitoon

USC:n tutkijat ovat kehittäneet langattoman implantin, joka voi tarjota yksilöllisesti säädettävää kivunlievitystä kroonista kipua poteville. Laite voisi mullistaa kivunhoitoa tulevaisuudessa vähentämällä lääkityksen tarvetta. Lue lisää »

Omasta verihyytymästä apua polven nivelrikkoon?

Wisconsin–Madison yliopiston tutkijat, professori William Murphyn johdolla, ovat kehittäneet uuden lupaavan tekniikan nivelrikon hoitoon käyttäen hoidollisia verihyytymiä jotka aktivoidaan lähetti-RNA:n avulla. 

Perustana toimii aiempi työ lähetti-RNA rokotteiden parissa. Siinä oli kehitetty mineraaleilla päällystettyjä mikrohiukkasia, jotka toimittavat perille lähetti-RNA:ta, joka koodaa ruston muodostusta tukevan proteiinin tuotantoa.

Menetelmässä otetaan potilaan luuydintä ja verta. Niistä yhdessä mikrohiukkasten kanssa muodostetaan verihyytymä. Lähetti-RNA aktivoituna tämä sitten toimitetaan rustovaurion alueelle. Kaikki tehdään samassa toimenpiteessä ja siinä käytetään potilaan omaa luuydintä ja verta. 

Kaneilla tehdyissä kokeissa on nähty positiivisia tuloksia. Seuraavaksi edetään kokeisiin suurempi kokoisissa eläimissä. Samalla tutkitaan myös mahdollisuuksia lihasten ja luiden muiden vaivojen hoidossa.  

Nieltävä kapseli mahalaukun tähystyksen sijaan? 

Mahalaukun ja ruoansulatuskanavan yläosan vaivojen tutkimuksissa käytetään laajasti tähystys toimenpiteitä. Ne suoritetaan viemällä ohut, notkea tähystin suun kautta mahalaukkuun ja edemmäs. Tutkimus ei ole kivulias mutta voi olla epämiellyttävä nielun ärsytyksen aiheuttaman yökkäily-reflexin johdosta.

Vaihtoehtona on ollut mahdollisuus käyttää video-kapselia. Se on helposti nieltävä ja siinä mielessä mukavampi. Se pystyy samoin lähettämään kuvaa kulkiessaan mahalaukussa ja suolistossa. Menetelmän puute on ollut se, että kapselin kulkua ei ole ollut mahdollista ohjata. Se on kulkenut omia aikojaan muun sisällön mukana.

George Washingtonin yliopistossa on kehitetty kapseli, jota voidaan ohjata haluttuihin kohtiin. Tämä on toteutettu ulkoisten magneettien avulla ja liikkumista ohjataan videopeleissä käytettävän tapaisella sauvaohjaimella eli joystickillä. 

Järjestelmän käyttäminen vaatii aikaa ja koulutusta. Kehitteillä on tietokoneohjelma, joka ohjaisi kapselin oikeisiin paikkoihin tarvitsematta lääkäriä ohjaamaan sitä. Tämän jälkeen olisi mahdollista käyttää järjestelmää myös seulontatutkimuksiin.

Varsinkin avohoidon päivystystilanteissa ajatellaan olevan mahdollista käyttää tätä kevyempää menetelmää nopeampaan diagnoosiin pääsemisessä tilanteissa, joissa perinteistä tähystystä ei ole saatavissa tai sen käyttö on lääketieteellisistä syistä riskialtista.

80 % potilaista piti menetelmää miellyttävämpänä kuin perinteistä tähystystä. Tutkimuksen aikana ei ole mahdollisuutta ottaa kudosnäytteitä. Tässä video-kapseli häviää tähystykselle.

Kipu voi olla muutakin kuin vain haitallinen oire.

Kivulla on suuri merkitys suojajärjestelmänä, joka varoittaa kun joku asia elimistössä on väärin ja vaatii mahdollisesti toimenpiteitä. Sillä on kuitenkin todettu olevan myös muulla tavalla elimistöä suojaavaa, suoraa vaikutusta.

Harvard Medical Schoolissa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että kipua välittävät hermot voivat suoraan vaikuttaa limaa sisältäviin suoliston soluihin. Ne voivat keskustella suolistoa peittävien epiteelisolujen kanssa ja lisäämällä liman eritystä turvata suoliston antaman rajapinnan toimintaa tulehduksellisessa tilanteessa

Apua kipuihin aivojen sähköiseen toimintaan vaikuttamalla?

Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksessa tutkitaan Euroopan tutkimusneuvoston rahoituksen turvin aivojen sähköisen toiminnan säätelyä magneettikenttäpulssien avulla. Tämä TMS-hoito (transkraniaalinen magneettistimulaatio) suoritetaan laitteiston avulla, jolla pään ulkoista magneettikenttää muuttamalla voidaan aivojen hermosoljen aktiivisuutta nopeuttaa tai hidastaa.

Tähän ajatukseen perustavia hoitoja on toteutettu 1980-luvulta alkaen. Teknisesti se on ollut toistaiseksi hankalaa ja vienyt paljon aikaa. Aalto-yliopiston tutkimuksissa pyritään mm. kehittämään monipuolisempi ja helppokäyttöisempi laitteisto ja siihen tarvittavia ohjelmistoja.

Hoitoyhdistelmään on liitetty aivosähkökayrätoiminto (EEG). Sen avulla voidaan hoidon aikana seurata syntyviä muutoksia aivojen sähköisessä toiminnassa. Nyt pystytään myös vaikuttamaan useampaan aivojen alueeseen samanaikaisesti mitä ei aiemmin ole pystytty tekemään. Hoitoalueen ja hoidossa käytettävien impulssien keston, voimakkuuden ja suunnan muuttaminen on myös oleellisesti helpompaa ja nopeampaa, jolloin voidaan kehittää kokonaan uusia hoitokaavioita

Hoitoa on toteutettu mm. vaikeista kivuista kärsiville potilaille, esim. monimuotoisessa paikallisessa kipuoireyhtymässä. Myös erilaisten aivo- ja hermostosairauksien hoidossa nähdään lupaavia mahdollisuuksia. 

Onko asentotunnon huononemisella yhteyttä selkäkipuihin?

Japanilaiset tutkijat yrittivät selvittää asentotunnon huononemisen ja sen aiheuttaman häiriintyneen paikallisen liikkuvuuden roolia selkävaivoissa.

Ihminen säätelee tiedottomasti ja ilman omaa ponnistelua omaa asentoaan mm.  paikallisten lihasten venytykseen reagoivien aistinsolujen avulla. On esitetty, että ikäihmisten asentotunnon huononeminen voisi olla yhteydessä selkävaivoihin ja että sen parantamisella voisi olla positiivista vaikutusta selkäkipuihin.

Japanilaiset tutkijat arvioivat kuudella, selkävaivoista kärsivällä koehenkilöllä heidän seisomatasapainoaan tasapainolaudalla. Sen jälkeen he yrittivät parantaa henkilön asentotuntoa käyttäen eri taajuuksilla värähteleviä tärinä-ärsykkeitä, jotka annettiin alaraajoihin ja molemmin puolin vartaloa. Kolmen kuukauden jakson jälkeen he analysoivat kunkin yksilön tasapainon ylläpidon keinoja ennen jaksoa ja sen jälkeen.

Korkeilla taajuuksilla toteutettu ärsytys paransi kolmen koehenkilön asentotunnon kontrollia ja viittasi siihen, että selkäkipuja voitaisiin lievittää käytetyn ohjelman mukaisilla värinä-ärsykkeillä.  Suunnitelmissa on kolmen vuoden laajempi tutkimus missä tätä on tarkoitus selvittää. 

Tutkimuksen mukaan naisten kipuja aliarvioidaan. 

Naiset kokevat usein, että heidän kipujaan ei oteta tosissaan. Tutkimuksissa ajatus saa vahvistusta. Tämä ei ole pelkästään miesten ongelma, sillä sekä naiset että miehet arvioivat naisten kipuoireita samalla tavalla.  

Tuoreessa tutkimuksessa näytettiin tutkimusryhmälle lyhyitä videoita, joissa oikeille potilaille, miehille ja naisille, tehtiin kivuliaita normaaliin hoitoon liittyviä tutkimuksia. Videoiden katselun jälkeen kirjattiin potilaan sukupuoli ja tutkimusryhmän jäsenet antoivat numeroarvon heidän arvionsa mukaan koetun kivun määrästä ja kivun ilmaisun herkkyydestä. Näitä verrattiin potilaiden omiin arvioihin.

Tulosten mukaan ryhmän miehet ja naiset arvioivat naisten kivun pienemmäksi ja miesten kivun suuremmaksi kuin mitä videoissa esiintyvien potilaiden omat arviot olivat. Sukupuoliset ennakkoluulot vahvensivat tätä suuntausta. Miesten kivut arvioivat suuremmaksi ne, jotka uskoivat, että tyypillinen mies kestää kipua paremmin kuin nainen. 

Kipupotilaiden tila on huonontanut covid-19 pandemian aikana.

Kataloniassa tehdyn tutkimuksen mukaan kipupotilaiden tila on huonontanut pandemian aikana. Uuden tyyppiset huolet työn loppumisesta, tulevaisuudesta, läheisten tai omasta sairastumisesta tai kuolemasta saattoivat olla yhteydessä kipuoireiden pahenemiseen. Uusia kivun laukaisijoita olivat mm. huono yöuni, kielteiset ajatukset, yksinäisyys ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus.

Pandemia oli myös muuttanut ihmisten käyttämiä kivusta selviytymiskeinoja. Suurin osa käytti lepoa ja lääkeannosten nostoa selviämiskeinona. Lähes puolet oli lisännyt keinovalikoimaan venyttelytyyppistä harjoittelua.

Pandemia luo lisää haasteita kipupotilaiden hoitoon. Hoitomahdollisuudet ovat rajalliset verrattuna normaaliaikaan ja käytännöllisiä ja edullisia hoitokokonaisuuksia kaivattaisiin. 

Kantasolututkimus polven nivelrikossa

Kalifornialainen kantasoluja tutkiva yritys on ilmoittanut myönteisistä tuloksista 39 potilaan aineistossa polven nivelrikon kantasoluterapiassa.

Henkilöille annettiin yksi pistos kantasoluja, jotka olivat peräisin heidän omista rasvasoluistaan. Menetelmän turvallisuuden tutkiminen oli ensisijainen tavoite. Yhtiön mukaan vakavia haittatapahtumia ei todettu.

Arvioitiin myös hoidon tehokkuutta. Se tehtiin kysymällä potilailta heidän kipujensa voimakkuuden, polvien toiminnallisen tilan ja elämänlaadun muuttumista. Lähes neljällä viidestä osallistujista tilanne parani enemmän kuin pienin merkittävä muutos (MIC). Keskimääräinen parannus lähtötasoon verrattuna oli 2,2 kertaa MIC. Pienin merkittävä muutos eli MIC tarkoittaa pienintä muutosta, jonka joko tutkittava tai asiantuntija kokee tärkeäksi. Yhtiö toivoo saavansa viranomaisten luvan suuremmalle, satunnaistetulle tutkimukselle.

Toistaiseksi USA:n lääkintäviranomaiset ei ole hyväksynyt yhtään kantasolutuotetta tukielinvaivojen hoitoon. Tästä huolimatta eri klinikat ovat tarjonneet näitä hoitoja potilaille ja eläinlääkärit ovat käyttäneet niitä eläimillä. Kantasoluhoidoista on tutkimuksia menossa ainakin hengitysvaikeusoireyhtymässä-19-potilailla ja tapaturmien seurauksena syntyneissä aivovaurioissa. 

Kipu taiteena

 Deborah Padfield yhdessä professori Joanna Zakrzewskan ja lontoolaisten potilaiden kanssa ovat tuottaneet kasvokivun kokemuksista kertovan näyttelyn MASK:MIRROR:MEMBRANE. Se pyrkii antamaan kärsivien kokemukselle äänen ja tarkastelmaan kipua taiteena.

Myös muut ovat pyrkineet kuvittamaan kokemustaan.

Tuotteita kipu aiheesta.

 Antibiooteistako apua selkäkipuun?

 European Spine Journal lehdessä on julkaistu tutkimus missä todettiin välilevyleikkauksessa 43 %:lla potilaista anaerobinen bakteeri välilevyssä. Naapurinikamien päätelevyn niin sanottuja Modic 1 muutoksia kehittyi 80 %:ssa jos välilevyssä oli kyseisiä bakteereja. Bakteerien löytyminen voi selittyä leikkauksen aikaisella joutumisella näytteen joukkoon, vaikka tutkijat pitävätkin sitä epätodennäköisenä. 

Toisessa tutkimuksessa saatiin yli puoli vuotta selkäkivusta kärsineellä ja Modic 1 muutoksia omaavalla potilasryhmällä pitkällä, 100 päivän antibioottikuurilla vuoden seurannassa merkittävästi parempi toimintakyky kuin lume hoitoa saaneella ryhmällä. Tutkimukset vievät ajatuksia siihen suuntaan, että osassa välilevyongelmia voisi takana olla pitkäaikainen matala-aktiivinen tulehdus. 

Kenenkään ei kannata alkaa omin päin hoitaa selkäkipuaan tähän tapaan koska näin pitkällä antibioottikuurilla on vaikeitakin sivuvaikutuksia. On myös epäselvää mille potilasryhmälle hoidosta voisi mahdollisesti olla hyötyä. Kaikille selkäkipupotilaille tuskin uusi hoitoajatus tuo parannusta lisätutkimusten jälkeenkään. 

Yksi kipulääke ei auta kaikkia

 Cochrane-tutkijaverkosto on käynyt läpi yhteensä 350 tutkimusta kipulääkkeiden tehokkuudesta ja vaikutuksen kestosta viisaudenhampaan poiston tai vastaavan kirurgisen toimenpiteen jälkeisissä kivuissa. Mikään lääke ei saanut aikaan hyvää kivun lievitystä kaikille potilaille. Parhaimmat lääkkeet tehosivat 70 prosenttiin ja heikoimmat vain 30 prosenttiin saajista. 

Hyvin lievitti kipua mm. 400 mg ibuprofeenia, 50 mg diklofenaakkia, 500 mg naprokseenia, 120 mg etorikoksibia, 400 mg selekoksibia ja 1 000 mg parasetamolin ja 60 mg kodeiinin yhdistelmälääke. Pidempiaikainen kivun lievitys onnistui naprokseenilla, etorikoksibilla ja selekoksibilla. Tänä pidettiin yli 8 tunnin helpotusta. 

Jos ensimmäinen lääke ei tehoa, niin kannattaa kokeilla seuraavaa. Ei ole vielä valitettavasti tarjolla keinoja joilla voitaisiin ennustaa mikä kipulääke antaa kullekin yksilölle parhaan vaikutuksen. Toistaiseksi joudutaan kulkemaan yrityksen ja joskus uudelleen kokeilunkin kautta.

Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.

➤ Siirry Pääkipu - sivulle