Laaja-alainen kipu

Tämän sivun sisällysluettelo:
Nivelreuma | SLE ja Sjögrenin oireyhtymä | Polymyalgia rheumatica | Tulehdukselliset lihastaudit | Tulehdusten jälkeiset niveloireet | Borrelioosi | Kilpirauhasen häiriöt ja kipu | B12- ja raudanpuute ja kipu | Fibromyalgia | Lääkitys- ja vieroituskipu | Traumat ja kipu | Unihäiriöt ja kipu | Masennus, ahdistus ja kipu | Pitkittynyt koronatauti ja kipu | Kipuhermoradan herkistyminen | Ikäihmisen lihasongelmat

Laaja-alaisen kivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Laaja-alaisen kivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Kivun syy	Yleisyys	Huomioitavaa
Nivelreuma	Melko yleinen	Varhainen hoito ehkäisee vaurioita; reumalääkärin seuranta
SLE ja Sjögrenin oireyhtymä	Harvinaisempi	Monimuotoiset oireet; usein immunosuppressiivinen hoito
Polymyalgia rheumatica	Melko yleinen 50+	Reagoi nopeasti kortisoniin; huomioi samanaikainen ohimovaltimotulehdus
Tulehdukselliset lihastaudit	Harvinainen	Diagnoosi verikokein ja ENMG/MRI; immunosuppressiivinen hoito
Tulehdusten jälkeiset niveloireet	Melko yleinen	Usein itsestään rauhoittuva; tulehduskipulääke ja lepo
Borrelioosi	Melko yleinen riskialueilla	Varmistus serologialla; antibioottihoito tehoaa
Kilpirauhasen häiriöt ja kipu	Melko yleinen	TSH/T4v mittaus; tasapainotus tyroksiinilla tai tyreostaateilla
B12- ja raudanpuute ja kipu	Melko yleinen	Syyn selvitys (vuoto/imeytyminen); korvaushoito
Fibromyalgia	Melko yleinen	Liikunta, uni ja kipukuntoutus keskeisiä; ei kudosvauriota
Lääkitys- ja vieroituskipu	Melko yleinen pitkäaikaiskäyttäjillä	Hallittu alasajo; ei äkkinäisiä lopetuksia ilman ohjeita
Traumat ja kipu	Melko yleinen	Kuntoutus ja kivun pelon vähentäminen olennaisia
Unihäiriöt ja kipu	Yleinen	Unirytmi, apnean hoito, uniterapia
Masennus, ahdistus ja kipu	Yleinen	Psykoterapia, liikunta, tarv. lääkitys (SNRI ym.)
Pitkittynyt koronatauti ja kipu	Melko yleinen sairastaneilla	Asteittainen kuormitus, uni ja ravitsemus; oireenmukainen hoito
Kipuhermoradan herkistymiseen	Melko yleinen pitkittyneessä kivussa	Kipukuntoutus, asteittainen liikunta, rentoutus
Ikäihmisen lihasongelmat	Yleinen iäkkäillä	Proteiini, D-vitamiini ja voimaharjoittelu keskeisiä

Nivelreuma on edelleen vaikea tauti

Jos ihmisellä esiintyy laajalla alueella tai lähes kaikkialla kipua tai särkyä, niin usein vaivasta kärsijä alkaa epäillä nivelreuman mahdollisuutta. Tästä ei kuitenkaan yleensä ole kysymys, vaan kyseessä on harmittomampi tilanne.

Varsinainen nivelreuma alkaa tyypillisesti vähitellen ilmaantuvin niveloirein. Aamuinen jäykkyys sormissa ja päkiöiden arkuus on tavallisia oireita alussa. Vaivat tulevat useimmiten ensin sormien tyvi- tai keskiniveliin, varpaiden tyviniveliin, nilkkoihin, ranteisiin tai polviin. Tyypillistä reumalle on useiden nivelten turpoaminen, samanaikaisesti sekä oikealla että vasemmalla puolella.

Tulehtuneet nivelet ovat arkoja kosketellessa, varsinkin aamuisin, ne voivat turvota, kuumottaa ja niihin voi syntyä liikerajoitusta. Yleensä lepokipua ei kuitenkaan ole. Niveltulehdusten lisäksi saattaa ilmaantua jänteiden kiinnittymiskohtien ärsyyntymistiloja ja nivelten läheisten limapussien tulehduksia.

Ennakoivina oireina voi olla väsymistä, ruokahaluttomuutta, laihtumista, lämpöilyä ja muidenkin sairauksien yhteydessä tavattavia oireita. Nivelreuman yhteydessä saattaa esiintyä hyvin erilaisia oireita, koska tauti on luonteeltaan koko elimistön sidekudoksen sairaus.

Nivelreuman perussyytä ei edelleenkään varmuudella ymmärretä. Sen katsotaan olevan ns. autoimmuunisairaus eli elimistön immuunimekanismin häiriö. Immuunijärjestelmä osallistuu mm. elimistön puolustautumistehtäviin. Todennäköisesti nivelreuman puhkeamisessa on merkitystä jollain tulehduksella.

Taudin diagnoosi joudutaan usein tekemään pääosin taudinkuvan perusteella. Laboratoriokokeissa voidaan havaita reumaan sopivia muutoksia, kuten esimerkiksi laskon kohoamista. Reumatekijä saattaa olla koholla, mutta näin voi olla, vaikkei ihmisellä nivelreumaa olisikaan. Röntgenkuvissa havaitaan ainakin ajan kuluessa monesti reumaan sopivia muutoksia sormien tai varpaiden nivelissä.

Nivelreumassa on lääkehoidolla keskeinen merkitys. Hoitotulokset ovat sitä paremmat, mitä aiemmin se päästään aloittamaan. Nykyisillä hoidoilla saadaan hyviä tuloksia, joten hoitoon hakeutumista ei kannata lykätä. Hoito vaatii kokemusta, jota on käytössä reumatologian erikoislääkärin vastaanotolla. Tärkeätä on pitää huolta nivelien toimintakyvystä taudin kuhunkin vaiheeseen sopivalla nivelten käytöllä. 

SLE ja Sjögrenin oireyhtymä

Sidekudoksen sairauksien ryhmään kuuluu reumatautien lisäksi joukko harvinaisempia sairauksia. Yleistynyt punahukka (systeeminen lupus erythematosus, SLE) ja Sjögrenin oireyhtymä ovat autoimmuunisairauksia, joissa elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan.

SLE:n syy on tuntematon. Todennäköisesti tarvitaan sekä perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden vuorovaikutusta, jotta tauti puhkeaisi. Tauti alkaa naisilla sukukypsässä iässä, joten ajatellaan että sukupuolihormoneilla voi olla vaikutusta sairastumiseen.

SLE:n riskitekijöiksi on todettu tupakanpoltto, ultraviolettivalo, yhdistelmäpillereiden käyttö ehkäisyyn ja useat virusinfektiot. Sulfa ja monet muut lääkeaineet voivat antaa samantapaisia oireita kuin SLE. Oireet kuitenkin loppuvat, kun lääkeaineen käyttö lopetetaan.

Immuunijärjestelmä vaikuttaa lähes kaikkiin elimiin, joten taudin oirekuva voi olla vaihteleva. Yleensä oireissa on mukana yleisoireita kuten kuumeilua, laihtumista ja väsymystä. Kaikki elimet voivat sairastua.

Suuhun ilmaantuu haavaumia ja hiustenlähtöä esiintyy. Nivelten kipuja tulehdusoireita on lähes kaikilla. Nivelet eivät kuitenkaan vaurioidu, vaikka sormiin voi kehittyä virheasentoja. Sisäelimissä voi olla tulehdusmuutoksia ja keskushermoston oireita esiintyy myös. Verisuonten tukokset ovat yleisiä ja verenkuvassa voi olla muutoksia.

Ihottumaa on suurella osalla sairastuneista auringonvaloa saavilla alueilla. Perhosen muotoinen hilseilevä ihottuma kasvoilla on taudille tyypillinen.

Asianmukaisella lääkityksellä taudin kanssa voi olla oireettomia jaksoja ja muutenkin taudin kanssa voi selvitä kohtuullisesti.

Omahoitona on riittävä lepo, aurinkosuojan käyttö, tulehdusta hillitsevä ruokavalio ja säännöllinen lääkäriseuranta tärkeää.

Sjögrenin oireyhtymän keskeisimpiä oireita ovat silmien, suun ja sukuelinten limakalvojen kuivuminen. Tautiin sairastuneet ovat valtaosin naisia.

Tässä tapauksessa elimistön kehittämät vasta-aineet suuntaavat toimintaansa erittäviin rauhasiin. Taudin syytä ei tunneta. Epäillään että sukupuolihormoneilla on vaikutusta sairastumiseen. Oireyhtymä voi esiintyä itsenäisenä tai liittyen muihin saman tyyppisiin tauteihin.

Oireisto usein alkaa silmien kirvelynä. Kuiva suu voi aiheuttaa nielemisvaikeuksia ja hengityselinten limakalvojen kuivuus yskää ja nenän kuivumista. Muutenkin kuivista limakalvoista aiheutuu haittaa. Yleisoireita ilmaantuu väsymyksen ja kivuliaisuuden muodossa. Jos ne ovat etusijalla, voi diagnoosin pääsy olla vaikeaa

Vaivojen selvittelyssä käytetään laboratoriokokeiden ja näytepalojen oton lisäksi kyynelerityksen mittausta.

Parantavaa hoitoa ei ole. Lääkehoidon lisäksi käytetään esim. keinokyyneleitä ja haihtumista estäviä laseja. Kyynelnesteen poistumista voidaan yrittää estää hoitotoimin. Hampaiden kunnosta on pidettävä hyvää huolta. Asianmukaisin hoitotoimin voidaan sen kanssa selvitä kohtuudella.

Polymyalgia rheumatica (Lihasreuma)

Polymyalgia rheumatica (Lihasreuma) on yli 50-vuotiaiden tulehduksellinen reumasairaus, joka aiheuttaa symmetrisesti lihaskipuja ja jäykkyyttä erityisesti hartioissa ja niskassa sekä ylä- ja alaraajojen suurissa lihasryhmissä. Tavallisesti tautiin sairastuneet ovat noin 70-vuotiaita. Naisia heistä on kaksi kolmasosaa.

Aiheuttajaa ja syytä ei tiedetä.

Oireet alkavat yleensä nopeasti. Joskus alku voi olla hitaampaa kestäen muutaman viikon tai kuukauden. Symmetrinen kipu ja jäykkyys ilmenee hartioissa, niskassa ja lantiolla. Aamujäykkyys voi olla mittavaa ja ihminen voi jopa tarvita apua kotona selviämisekseen.

Viidenneksellä tautiin voi liittyä suurten valtimoiden tulehdus eli ns. jättisoluarteriitti. Sen oireina on päänsärky ja leukojen väsyminen syödessä. päänahan arkuus, käsien väsyminen ja näköhäiriöt. Silmien verisuonten tulehdus voi heikentää näköä ja johtaa jopa sokeuteen, jos ei tautia todeta ja hoideta ajoissa

Mukana on sairauden yleisoireita kuten väsymystä, laihtumista.

Laboratoriokokeissa ovat tulehdusarvot koholla, lisänä voi olla lievää anemiaa.

Tutkittuna olissa ja lonkissa on kivuliaisuutta ja liikerajoitusta. Suurissa lihasryhmissä on paineluarkuutta. Ultraäänitutkimuksessa voi näkyä pehmytosien tulehdusmuutoksia.

Hoitona käytetään pitkäaikaista glukortikoidi lääkitystä. Sen aikana on huolehdittava, ettei pääse syntymään osteoporoosia.

Polymyalgia rheumatican syitä ei tunneta eikä sen ehkäisy ole mahdollista. Lääkitys poistaa oireet käytännössä kaikilta potilailta.

Tulehdukselliset lihastaudit (myosiitit)

Tulehdukselliset lihastaudit ovat autoimmuunisairauksia, joissa elimistö hyökkää omia lihassoluja vastaan. Tauteja on eri tyyppejä esimerkiksi monilihastulehdus (polymyosiitti) ja iho-lihastulehdus (dermatomyosiitti). Ne ovat harvinaisia. Sairastuneista on kaksi kolmesta naisia.

Sairauden syy on tuntematon. Se voi liittyä muihin sidekudossairauksiin tai virusinfektioihin.

Oireina on monilihastulehduksessa hitaasti kehittyvä raajojen tyviosien lihasheikkous. Siihen voi liittyä kipua, ja väsymystä. Iho-lihastulehdus alkaa ihon oireilla. Myöhemmin ilmaantuu samantyyppisiä lihasheikkouden oireita.

Lihasheikkouden vuoksi raajojen toiminta huononee ja kotona selviäminen vaikeutuu. Tuolista ylösnousu voi olla haastavaa, samoin käsien nosto ylöspäin. Yleisoireita kuten lievää lämpöä ja laihtumista voi liittyä oirekuvaan.

Taudin määrittämisessä käytetään laboratoriokokeita, kuvantamistutkimuksia ja koepalasta tehtyjä tutkimuksia.

Hoitona on pitkäaikainen kortisonilääkitys. Omahoidolla, sopivalla ruokavaliolla ja fysioterapialla on pidettävä fyysistä toimintakykyä yllä.

Tulehdusten jälkeiset niveloireet asettuvat yleensä itsestään

Useiden erilaisten tulehdusten jälkeen voi muutaman viikon kuluttua ilmaantua nivel-, jänne-, tai lihasoireita. Näin tapahtuu varsinkin suoliston ja virtsateiden tulehdusten yhteydessä. Usein esiintyy jälkeenpäin tautiin sopivia oireita, joissa ei kuitenkaan varmuudella saada näytettyä yhteyttä tulehdukseen.

Tulehduksen jälkeisissä niveloireissa ärsyyntyy useimmiten korkeintaan muutama nivel samanaikaisesti ja yleensä epäsymmetrisesti. Lihas ja jänneoireet voivat olla hyvinkin vaihtelevia.

Tämän tyyppiset oireet on pitkittyessä hyvä selvittää lääkärin vastaanotolla. Suurin osa tulehdusten jälkeisistä oireista ei vaadi erityisempää hoitoa, vaan ne asettuvat ajan kanssa itsekseen. Osa voi kuitenkin vaatia hoitotoimenpiteitä.

Borrelioosi, tarkkaile punkkeja

Punkkien pureman kautta tarttuva borrelioosi voi aiheuttaa mm. niveloireita. Bakteeri voi siirtyä punkista ihmiseen, jos puutiainen on ollut pureutuneena ihoon vähintään vuorokauden. Yli 5 cm:n läpimittainen, seurannassa vaeltava punoitus yli viikon kuluttua puremasta on varma merkki varhaisvaiheen infektiosta. Jos punkin pureman jälkeen alueelle ilmaantuu rengasmainen ihottuma, sitä kannattaa välittömästi käydä näyttämässä lääkärille.

Tässä vaiheessa tilanne hoidetaan helposti antibioottikuurilla, joka tappaa kaikki bakteerit. Jos ihottumaa ei huomata tai se ei ole ilmaantunut tyypillisesti, tauti voidaan myöhemmin mahdollisesti diagnostisoida verikokeesta kohonneiden vasta-aineiden perusteella.

Jatkossa voi ilmaantua lihas- ja nivelvaivoja sekä oireita muissa elimissä. Mitä myöhemmin tauti diagnostisoidaan, sitä monimutkaisempaa ja tuloksiltaan epävarmempaa hoito on.

Kilpirauhasen häiriöt ja kipu

Sekä kilpirauhasen vajaatoiminta että liikatoiminta syntyvät usein autoimmuniteetin pohjalta. Tilanne on sama koskien tulehduksellisia reumasairauksia. Voi ajatella, että ihminen, jolla on yksi autoimmuunisairaus, herkemmin sairastuu toiseen.
Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) voi aiheuttaa muiden oireiden lisäksi kipuja lihaksissa. Lihakset ja jänteet voivat tuntua jäykiltä. Palautuminen urheilusuorituksen jälkeen voi olla hitaampaa. Lihakset supistuvat ja rentoutuvat tavallista hitaammin. Nivelet voivat kipeytyä ja jäykistyä.

Silmien ja soliskuopan seudussa, käsissä ja jaloissa voi olla turvotusta. Käsissä voi olla puutumista ja heikkouden tunnetta. Paino voi nousta. Yleisoireena voi olla väsymystä ja aloitekyvyn alentumaa. Kädet ja jalat sekä rintakehä voivat itsestä tuntua viileiltä.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa (hypertyreoosi) elimistön aineenvaihdunta kiihtyy. Kaikkinainen elimistön toiminta muuttuu vilkkaammaksi. Kunto huononee ja väsymystä ilmaantuu.

Kipuoireita ei yleensä ole. Liikatoiminnan yleisimmän syyn, Basedowin taudin yhteydessä voi silmäoireisiin, kuten silmien pullistumiseen ja luomien turvotukseen, liittyä myös kipua.

B12- ja raudanpuute ja kipu

Ravitsemukselliset tekijät kuten vitamiini- ja hivenainepuutokset voivat aiheuttaa lihaskipuja ja hermosto-oireita. Ihmisen solut tarvitsevat B12 vitamiinia DNA:n valmistamiseen. Sitä saa vain eläinperäisestä ruoasta.

B12-vitamiinin puutos voi syntyä imeytymisen häiriöstä ja tai sen riittämättömästä määrästä nautitussa ravinnossa. Ikääntyneillä ihmisillä takana on yleensä imeytymisen häiriö mahalaukussa esimerkiksi mahakatarrin, mahalaukun poiston jälkitilan tai joidenkin lääkkeiden tai runsaan alkoholin käytön johdosta.

Ravinnossa sitä on maksassa, liha- ja maitotuotteissa. Sitä on riittävästi sekaravinnossa. Tiukalla vegaanisella ruokavaliolla olevien kannattaa harkita B12 vitamiinilisää.
Oireina esiintyy väsymystä, käsien ja jalkojen pistelyä ja tunnottomuutta, käsien ja jalkojen polttelua ja yleistä heikkoutta. Kieli voi tulehtua ollen punainen, sileä ja arka.

Seurauksena puutoksesta löytyy verikokeissa anemia, missä punasolujen tilavuus on tavallista suurempi.

Raudan puutos ravinnossa voi aiheuttaa erilaisia oireita. Koska ne ilmaantuvat asteittain ja hitaasti, niitä voi olla vaikea yhdistää raudanpuutokseen. Naisilla on ilmiö miehiä tavallisempaa.

Oireina usein kuvataan muiden oireiden lisäksi olevan päänsärkyä, alavireisyyttä, laaja-alaisia nivel ja lihaskipuja, jotka voivat muistuttaa fibromyalgiaa, lihasheikkoutta, ihon tuntomuutoksia ja kipukynnyksen alenemista.

Laboratoriokokeissa todetaan anemiaan sopivia verenkuvan muutoksia ja ferritiinipitoisuus voi olla alentunut. Ferritiini kuvastaa elimistöön varastoituneen raudan määrää.

Hoitona voidaan ruokavalion korjauksella tai lisäämällä vitamiineja tai rautaa tilanne normalisoida.

Fibromyalgiassa voivat kaikki paikat olla kipeitä

Viime vuosina on entistä enemmän kiinnitetty huomiota oireyhtymään, jota kutsutaan fibromyalgiaksi. Sillä tarkoitetaan laaja-alaista kipuoiretta, johon liittyy yleisiä oireita kuten heikkoutta, unihäiriöitä ja aamujäykkyyttä.

Tyypillisimmillään on kipu laajalla tai usealla alueella epämääräistä särkyä, kolotusta ja jomotusta. Usein on jokin alue voimakkaammin kivulias. Erään tutkimuksen mukaan yli puolet potilaista saivat ensimmäiset oireet ranteisiin ja käsiin. Usein vaivaan liittyvä uupumus on voimakasta. Väsymys voi häiritä jopa heräämistä. Unihäiriöitä esiintyy usein lähinnä öisinä heräämisinä ja nukahtaminen uudelleen on vaikeata.

Suurella osalla fibromyalgiasta kärsivistä on muita oireyhtymiä, kuten ärtynyt paksusuoli, jännityspäänsärkyä, kuukautishäiriöitä tai sydäntuntemuksia.

Lääkärin tutkimuksessa havaitaan poikkeuksellisen voimakkaita kipuja monilla alueilla tyypillisissä kipupisteissä. Lääkärin täytyy sulkea muut pois muut sairaudet, jotka voisivat aiheuttaa tämäntyyppisiä vaivoja. Vasta sen jälkeen oireita voidaan pitää fibromyalgiana.

Fysikaaliset hoidot saattavat ärsyttää vaivoja. Osalle sopivat kevyet hierontatyyppiset hoidot, kuten lymfahoito. Myös kylmä voi olla käyttökelpoinen.

Unta kannattaa pyrkiä normalisoimaan lääkityksellä. Tässä voidaan käyttää samantapaisia lääkkeitä kuin masennuksessa, koska niillä on havaittu olevan paras vaikutus unihäiriöihin. Fibromyalgiassa riittää kuitenkin yleensä pienempi annostus.

Usein hoidolla ei saada oireettomuutta aikaan. Pääasia on, ettei tauti pääse liikaa haittaamaan jokapäiväistä elämää. Normaali elämä ja kohtuullinen rasitus on vain hyödyllistä. Huonoin mahdollinen vaihtoehto on jäädä kotiin yksin makaamaan ja vaivojaan murehtimaan.

Lieviä oireita laaja-alaisesti voi olla monien sairauksien yhteydessä. Jos vaivat pitkittyvät, tilannetta kannattaa miettiä lääkärin vastaanotolla.
Itsehoitona voidaan fibomyalgiassa käyttää tarvittaessa reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä ja myös salvoja kipualueelle, jos niistä on selvää apua. Kylmähoito useamman kerran päivässä on myös yleensä tehokasta. Joskus lämpö auttaa paremmin.

Osalla ihmisistä sauna ärsyttää vaivoja. Tällöin saunomista ei kannata harrastaa kuin pahimmassa saunan kaipuussa. Riittävän pitkä kylmä suihku löylyn jälkeen voi vähentää seuraavan yön särkyjä.

Yleiskunnosta on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan. Hyvä kunto pitää yleensä kipuoireen vähäisempänä. Kolme kertaa viikossa pitäisi harjoittaa pulssia kohottavaa liikuntaa vähintään 20 minuutin ajan kerrallaan. Sopivia lajeja ovat mm. uinti, reipas kävely sauvojen kanssa tai ilman, pyöräily, kuntosaliharjoittelu ja ryhmäliikunnat.

Fibromyalgiassa ei pitäisi mennä harjoittelualueelle, jossa lihaksiin syntyy happivelkaa. Tällöin lihakset kipeytyvät pahemmin kuin muilla ihmisillä. Muutenkin fibromyalgiassa joudutaan yleensä nostamaan harjoitusten tehoa tavallista hitaammin, koska lihakset ärtyvät helposti.

Lämpimistä kylvyistä ja suolakylvyistä on osalle ihmisistä apua kivun lievityksessä. Porekylvyt ja vastaavat saatavat olla avuksi. Osalla ihmisistä taas avantouinti pitää kipuoireet hyvin poissa. Hoitokeinona on myös käytetty lyhytaikaista voimakasta kylmälle altistusta erikoishuoneissa. Perinteisestä karkaisuhoidosta voi myös olla apua.

Paastolla on väliaikaisesti helpotettu kipuoireita. Kasvisravinnosta osa ihmisistä saa apua. Ravinnon vaikutusta kipuoireisiin kannattaa seurata vaikkapa kipupäiväkirjan avulla.

Lämmin ja kuiva ilmasto vähäisin päivittäisin muutoksin. sopii joillekin ihmisille Suomen ilmastoa paremmin. Varsinkin kevät ja syksy, jolloin sään muutokset ovat hyvin nopeatahtisia, ovat suosittuja kausia matkoille lämpimimpiin maihin.

Lääkitys- ja vieroituskipu

Pitkäaikaisen kipulääkkeen, erityisesti opioidien mutta myös tavallisempien kipulääkkeiden, käytön lopettaminen voi aiheuttaa erilaisia tilapäisiä oireita mukaan lukien vieroituskivut.

Keskushermoston tottuu kipulääkkeisiin, kuten muihinkin lääkkeisiin, ja niiden poistuminen elimistöstä vaikutusajan jälkeen voi alkaa tuntua poikkeavalta tilana mitä kannattaisi välttää. Jos lääkkeen käyttö on edelleen säännöllistä tai usein tapahtuvaa, vaikka varinainen sairausperäinen tarve on loppunut, ihminen kärsii lääkeriippuvuudesta.

Fyysinen lääkeriippuvuus kehittyy lähes kaikille ahdistus, uni ja kipulääkkeiden useamman viikon käytön jälkeen. Tämän johdosta lopettamisesta aiheutuu erilaisia lopetusoireita. Jo lääkkeiden määräyksen yhteydessä olisi hyvä keskustella lääkkeiden oikeasta käytöstä. Kun hoidon tulos on saavutettu, kannattaisi varoittaa käytöstä vain varmuuden vuoksi. Parempi olisi ottaa hoidon tehottua lääkettä vain, jos tarve siihen ilmenee.

Lääkeriippuvuuden hoito on riippuvuutta aiheuttaneiden lääkkeiden käytön asteittainen lopettaminen. Jos se ei onnistu omin neuvoin, voidaan se suorittaa osastohoitona.

Oireina lopetuksen yhteydessä voivat olla juuri ne oireet, joiden vuoksi alun perin hoitoa annettiin. Voi olla esimerkiksi laaja-alaista särkyä, lihaskipuja, unettomuutta, levottomuutta ja hikoilua.

Liikunta ja hyvä uni tukevat toipumista.

Traumat ja kipu

Suuremmat tai vaikeammat vammat tai muut traumat ovat suoraan ja myös monimutkaisemmin vuorovaikutuksessa kipuun. Trauman yhteydessä aiheutunut fyysinen vamma aiheuttaa suoraan kipua. Vamman parantuessa voi kipu lievittyä ja poistua tai sitten voi jäädä erilaisia jälkioireita kivun ja muiden oireiden muodossa. Fyysiset vammat voivat aiheuttaa laaja-alaista kipua ja herkistää hermoston toimintaa myös pidemmäksi aikaväliksi. Tämä voi olla uusi stressitekijä ihmiselle.

Trauman yhteydessä syntyy myös psyykkistä rasitusta ja kipua, kuoleman pelkoa ja keinottomuuden tai toivottomuuden tunteita. Trauman kokeminen lisää riskiä saada traumaperäinen stressihäiriö. Vaikean ja järkyttävän tilanteen jälkeen niitä voi esiintyä. Tuen ja keskustelumahdollisuuden ja muiden palvelujen järjestämisellä heti poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman jälkeen on merkitystä sen ehkäisyssä.

Stressihäiriö voi ilmetä unihäiriöiden ja ahdistuksen lisäksi myös kipuoireina. Oireyhtymään kuuluu kokemus järkyttävän tapahtuman toistumisesta takaumien tai painajaisten kautta, pyrkimys välttää tapahtumasta muistuttavia asioita ja kohonnut vireystila, joka ilmenee ärtyisyyden, keskittymisvaikeuksien ja unihäiriön muodossa.

Trauman jälkeen voi elimistöön jäädä jatkuva jännitystila. Se itsessään voi aiheuttaa lihaskipuja ja jännitysoireita muissa elinryhmissä, esimerkiksi ruoansulatuselimistössä.

Tilanteen synnyttäjinä voivat toimia erilaiset tapaturmat, suuret leikkaukset tai toistuvat pienemmät vammat.

Oireina voi olla pitkittynyt kipu vamma-alueella ja hidas toipuminen. Joskus kipu yleistyy tai muuttaa muuten muotoaan. Hoitona on vammojen hyvä hoito ja leikkausten järjestäminen niin että vältetään tarpeettomia huolenaiheita potilaalle.

Kipulääkitys on tärkeää pitää riittävällä tasolla hoitoajan. Psykoterapiaa ja muita hoitomuotoja on mahdollista käyttää tilanteen myöhemmissä vaiheissa. Interventioita rutiininomaisesti, välittömästi traumaattisen tapahtuman jälkeen ei suositella.

Unihäiriöt ja kipu

Uni ja kivut ovat tiivisti vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Unihäiriöt voivat lisätä tulehdusta välittävien aineiden määrää elimistössä mikä pahentaa kipua.

Unihäiriöt voivat haitata varsinkin niska- ja selkälihasten rentoutumista.

Huono uni vai alentaa henkistä sietokykyä ja jaksamista, jolloin kivun hallinta omin keinoin kärsii.

Unen puute ja katkonainen uni alentavat kipukynnystä, lisäävät kipuherkkyyttä ja heikentävät palautumista. Tällöin kivut tuntuvat voimakkaampina. Kipu puolestaan häiritsee nukkumista ja vähentää syvän unen määrää. Helposti muodostuu toisiaan ruokkiva noidankehä.

On pakko hoitaa molempia ongelmia samanaikaisesti, jotta pystyttäisiin kääntämään noidankehä positiiviseen suuntaan. Sekin on mahdollista. Jos saadaan kipua tuntumaan vähemmän, unen laatu paranee. Kun uni paranee, kivutkin tuntuvat vähemmän. Alun pienetkin muutokset parempaan voivat ajan kuluessa kertautua monikertaisesti.

Hoitona voidaan puuttua niihin sairauksiin, joilla uskotaan olevan haitallista vaikutusta unen laatuun. Esimerkiksi uniapnea ja levottomat jalat olisi hoidettava mahdollisimman hyvin.

Unen ulkoiset olosuhteet pitäisi saattaa hyvään kuntoon. Pitäisi poistaa häiritsevät tekijät, mennä nukkumaan aina samaan aikaan, liikkua riittävästi päivän kuluessa, välttää pitkiä päiväunia ja kofeiinin ja muiden piristävien aineiden nauttimista iltapäivän jälkeen.

Ilta olisi hyvä rauhoittaa ainakin muutama tunti ennen nukkumaanmenoa järkytyksiltä ja sosiaalisen median houkutuksilta. Makuuhuoneen pimentäminen ja viilentäminen saattaa helpottaa nukahtamista. Samoin korvatulpista ja taustaäänistä voi olla apua.

Lääkärin kanssa voi miettiä olisiko nukahtamisen tueksi hyödyllistä kokeilla esimerkiksi melatoniinia apukeinona.

Pikaratkaisuja on harvoin tarjolla. Pitkäjännitteisellä toiminnalla pystytään yleensä kuitenkin saamaan kumpaankin ongelmaan helpotusta.

Masennus, ahdistus ja kipu

Ihmisen mieli on yhteydessä fyysiseen elimistöön. Yhteydenpito tapahtuu aivojen ja hermoston kautta. Mielialahäiriöihin liittyy usein ruumiillista kipua ilman selvää vauriota kudoksissa tai elimissä. Hermoston välittäjäaineet ovat joutuneet epätasapaino ja stressireaktiot ovat aktivoituneet.

Kipu kertoo perusviestinä, että elimistössä on joku kudos tai elin vaurioitunut tai että sellainen vaara uhkaa. Kivussa ihmisen puolustusjärjestelmät lisäävät aktiivisuuttaan pyrkiessään ehkäisemään viestityn vaurion tai sen uhan pahenemista. Miten ihminen sen tekee, riippuu henkilökohtaisista ominaisuuksista ja ympäristön toimintakulttuurista tällaisessa tilanteessa.

Yksi tapa reagoida kipuun, varsinkin jos kivun aiheuttaja on epäselvä, on ahdistua. Ahdistus on pelkoa, jolla ei ole selvää kohdetta. Ihminen voi alkaa vältellä liikkeitä tai tilanteita, jotka aiheuttavat kipua. Joillain on taipumus olla vakuuttunut kivun viestivät varmuudella huonoimmasta mahdollisesta syystä, esimerkiksi syövästä. Ihminen voi myös alkaa herkeämättä odottamaan ja kuuntelemaan jokaista kivun viestiä ja siinä mahdollisesti olevaa muutosta.

Masennus kuuluu normaaliin elämään. Kroonisessa kivussa masennusoireistoa on huomattavan paljon. Masennuksessa on mukana mielenkiinnon puutetta ja mielihyvän menetystä tilanteissa, jotka aiemmin ovat tuottavat iloa. Kannattaa huomata, että masennus voi helpottaa kipuoireen kuntoutuksen kuluessa.

Hoitona käytetään masennuslääkkeitä ja muita valmisteita ja psykoterapiaa. Liikunta ja säännöllinen vuorokausirytmi ovat yleensä hyödyllisiä. Sosiaalinen tuki on tärkeää, luonnossa liikkuminen ja stressinhallinta voi myös parantaa elämänhallintaa.

Pitkittynyt koronatauti ja kipu

Pitkittynyt koronatauti on koronainfektion jälkitauti, joka kestää vähintään kaksi kuukautta ja jonka oireet eivät selity millään muulla sairaudella.

Vaivaan liittyen on kuvattu runsaasti erilaisia oireita. Ne voivat jatkua alkuperäisen sairastumisen jälkeen tai ne voivat ilmaantua uudestaan alkuperäisestä taudista toipumisen jälkeen. Oireet, joita voi olla useampi samaan aikaan, voivat vaihdella ja aaltoilla, henkinen ja fyysinen rasitus voi pahentaa niitä.

Mukana voi olla väsymystä ja rasituksen jälkeistä huonovointisuutta, univaikeuksia, ahdistuneisuutta, masennusta ja muistihäiriöitä. Rintakehässä voi olla painon tunnetta tai kipuja; esiintyy kipuja nivelissä ja lihaksissa, raajojen turvotusta ja kuumeilua.

Long covidiin voi sairastua koronavirustulehduksen jälkeen myös silloin kun alkuperäinen infektio on ollut oireeton. Vaikea koronatauti on altistava tekijä long covidin kehittymiselle.

Sairauden syntymekanismia ei tiedetä ja sitä edelleen selvitetään.

Parantavaa lääkehoitoa ei tunneta. Hoitona käytetään oireenmukaista hoitoa ja kuntoutustoimia, joilla pyritään parantamaan nousujohtoisesti fyysistä ja henkistä toimintakykyä.

Ei tiedetä miten kauan oireet voivat jatkua. Lievillä muodoilla on ilmeisesti vahva paranemistaipumus.

Kipuhermoradan herkistyminen (keskushermoston sensitisaatio)

Pitkäaikainen kipu aiheuttaa keskushermostossa muutoksia, joiden seurauksena on kipuhermoradan herkistymiseen (sentraalinen sensitisaatio). Se ilmenee esimerkiksi pienen nipistyksen tuntuminen korostuneen voimakkaana tai normaalin ihon kosketuksen tuntuminen kivulta. Kipualue voi laajeta alkuperäisen kudosvaurion viereisille alueille.

Keskushermoston herkistyminen tarkoittaa, että aivot ja selkäydin tulkitsevat normaaleja ärsykkeitä kivuksi tai kipua voimakkaammaksi kuin mitä ne normaalisti tekisivät.

Sensitisaatio syntyy siten, että kun keskushermosto saa jatkuvasti samoja viestejä hermojen kautta, se alkaa herkistyä näille viesteille ja muut hermoston viestit jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä on elimistön kannalta tarkoituksenmukaista lyhytaikaisessa kivussa, jotta huomio keskittyisi jatkuvaan, mahdollisesti vaaralliseen kipulähteeseen. Kuitenkin jos kipuärsyke jatkuu pitkään, voi seurauksena olla edelleen jatkuva kipu, vaikka alkuperäinen kudosvaurio olisi jo parantunut.

Herkistyminen voi vaikuttaa erilaisiin kiputiloihin kuten kudosvauriokipuun tai hermoperäiseen kipuun. Sairauksiin liittyvä masennus ja ahdistuneisuus voi muokata lisää hermoston vastineita pitkäaikaiselle kivulle.

Hoitona käytetään lääkehoitoa, kipukuntoutuksen menetelmiä kivun pelon vähentämiseksi, liikuntaa ja rentoutusharjoituksia.

Ikäihmisen lihasongelmat

Ikääntymisen myötä, oikeastaan jo 40-vuoden iästä alkaen, lihasmassa alkaa vähentyä ilman mitään sairauksiakin. Tämä asioiden kulku nopeutuu, jos ihminen ei liiku ja ravintopuolessa on laadun tai määrän suhteen puutteita. Monet sairaudet vaikuttavat lihaksiin toissijaisesti, lääkeaineet voivat osallistua kehitykseen ja lisäksi joukko varsinaisia lihassairauksia voi ilmaantua vasta vanhemmassa iässä.

90 vuoden iässä on lihasvoima terveellä pudonnut noin puoleen 20-vuotiaaseen verrattuna. Normaalien lihasmuutosten erottaminen sairauksista voi olla vaikeaa ja ei välttämättä onnistu pelkän oirekuvan ja lääkärin tutkimuksen perusteella vaan tarvitaan mahdollisesti laboratoriokokeilta, kuvantamistutkimuksia ja hermo-lihastoimintatutkimusta eli ENMG:tä.

Oireina voi olla kummassakin tapauksessa lihaskipu liikkuessa, kävelyn hankaloituminen, lihasten voimien aleneminen, lihaskato ja krampit. Jos on todettavissa laaja-alaista lihaskatoa raajojen tyvi- tai äärialueilla, tämä voi viitata lihassairauden suuntaan. Tavallisimpia, vaikkakin harvinaisia, löytyviä sairauksia ovat tuntemattomasta syystä tai verisuonitulehdukseen liittyvä lihastulehdus. Näitä pystytään hoitamaan, joten diagnoosiin pääseminen on tärkeää.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole harvinaista ikääntyneilläkään. Se on tavallisempaa naisilla. Oireina voi olla rasituksen jälkeiset kivut, kankeus ja lihaskrampit pohkeissa. Raajojen tyvialueilla saattaa olla lihassurkastumaa. Joskus lihakset voivat antaa päinvastoin paksuuntuneen vaikutelman. Myös muissa sisäeritysrauhasten sairauksissa voi olla lihasoireita. Osa perinnöllisistä lihassairauksista antaa selvemmät merkit vasta vanhemman iän myötä.

Lääkeaineet voivat antaa sivuvaikutuksina lihasvaivoja. Esimerkiksi kolesterolin alentamiseen käytettävät statiinit voivat antaa niitä lihaskipujen ja lihasentsyymien kohoamisen muodossa.

Kaiken ikäisillä on tärkeää pitää lihasten kunnosta huolta. Ikäihmisillä se on oikeastaan vielä tärkeämpää kuin nuorilla. Epämukavuuden tunteen tai pienten särkyjen ei kannata antaa olla tekosyynä liikkumattomuudelle. Jos sairauden mahdollisuus huolestuttaa, niin tilannetta voi käydä näyttämässä lääkärille. Kohtuullisella liikunnalla saadaan erittäin harvoin sairauksissakaan suurta vahinkoa aikaan, liikkumattomuudella ongelmia syntyy varmasti.

Milloin päivystykseen, milloin lääkäriin.

Jos laaja-alaisen kivun yhteydessä on vaaran merkkejä, on hyvä harkita yhteydenottoa päivystykseen. Päivystykseen pitää ottaa yhteyttä äkillisissä ja vakavissa sairastapauksissa, jotka vaativat välitöntä hoitoa.
Jos ei ole varmaa, onko tilanne päivystysluonteinen, voi soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen päivystykseen menoa.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa suoraan hätänumeroon 112.

Lääkärissä käynti tarpeen

Laaja-alainen kipu ja nivelen tai nivelten selvä turvotus.
Laaja-alainen kipu ja aiempi punkin purema.
Laaja-alainen kipu, johon liittyy yleiskunnon huononemista tai painon lasku.
Laaja-alainen kipu, johon liittyy lämpöilyä.
Laaja-alainen kipu, joka ei vähene levon myötä.
Laaja-alainen kipu, jos aiemmin on ollut pahanlaatuisia kasvaimia.
Laaja-alainen kipu, johon eivät käsikauppalääkket auta riittävästi.
Laaja-alainen kipu, joka ei anna nukkua.
Kaikki pitkittyneet laaja- alaiset kiputilat.
Kipu, joka estää tai haittaa työntekoa tai normaalia päivittäistä elämää.
Itseä huolestuttava kipu.
Lapsen laaja-alaiset kivut.

Yleensä voi hoitaa itse

Lievät ohimenevät laaja- alaiset kivut.
Tulehdusten jälkeiset lievät ja asettuvat kiputilat.

Lisätietoa laaja-alaisista kivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nivelreumasta.
Suomen reumaliiton sivujen artikkeli nivelreumasta.
Käypähoito suositus nivelreumasta.
Suomen reumaliiton artikkeli nivelreuman leikkauksista.
Terveyskirjasto Polymyalgia rheumatica.
Reumalehti Polymyalgia rheumaticassa raajat jäykistyvät ja kipeytyvät.
Duodecin Niveltulehdusten diagnostiikka.
Tulehdukselliset lihastaudit (myosiitit) Terveyskirjasto.
Tietoa myosiiteista ja tulehduksellisista lihassairauksista TerveysKylä.
Kipuja poteva voi pohjimmiltaan kärsiä traumaattisesta stressistä Hidasta Elämää.
Kilpirauhasen vajaatoiminta lihas-ja niveloireet Puhti.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli tulehduksen jälkeisistä niveloireista.
Suomen reumaliiton sivujen artikkeli samasta aiheesta.
Suomen Lyme Borrelioosi yhdistyksen sivujen artikkeleita borrelioosista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli fibromyalgiasta.
Suomen reumaliiton sivujen artikkeli fibromyalgiasta.
Systeeminen lupus erytematosus (SLE) oireet, hoito ja vaikutukset Terveyskirjasto.
Koronavirusinfektion pitkäaikaisoireet long COVID ja kipu Terveyskirjasto.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli Raudanpuuteanemia.
Vaikeasti tunnistettavia raudanpuutteen oireita. Esa Soppi.
Pitkittynyt kipu ja unihäiriö Coronaria.
Unettomuus Käypä hoito.
Masennuksen ja ahdistuksen fyysiset oireet Mielenterveystalo.
Ahdistus ja masennus kivussa SelkäKanava.
Pitkäaikaisesta lääkityksestä vierottautuminen TerveysKylä.
Lääkeriippuvuus Terveyskirjasto.
Suomen reumaliito nivelten yliliikkuvuudesta.
Toiminnallinen neurologinen lähestyminen pitkittyneen kivun hoidossac MM Clinic.

Lisätietoa laaja-alaisista kivuista englanniksi:

Fibromyalgia symptoms, diagnosis & treatment Cleveland Clinic.
From symptoms to mechanisms in fibromyalgia Helsingin yliopisto.
Healthline.com sivut fibromyalgiasta.
WebMD.com fibromyalgian hoidosta.
Polymyalgia Rheumatica symptoms, diagnosis & treatment Cleveland Clinic.
Polymyalgia Rheumatica symptoms & causes Mayo Clinic.
Polymyalgia Rheumatica Merck Manuals.
Lupus (SLE) symptoms & causes Mayo Clinic.
Sjögren’s Syndrome dry mouth, eyes & joint Pain Patient.info.
Myositis symptoms, causes & treatment Cleveland Clinic.
Myositis HSS Hospital for Special Surgery.
Traumatic Injury causes, types & symptoms Cleveland Clinic.
Trauma & Chronic Pain WakeMed.
Long COVID lasting effects & pain Mayo Clinic.
Clinical Presentation of Post-COVID Pain and Quality of Life PMC study.
Hypothyroidism, can it cause joint and muscle pain? Mayo Clinic.
Vitamin B12 Deficiency symptoms, causes & treatment Cleveland Clinic.
Iron Deficiency Anemia symptoms & causes Mayo Clinic.
Iron Deficiency Anaemia NHS.
Insomnia (Poor Sleep) causes, types, and treatment Patient.info.
Pain & Sleep common sleep disturbances & tips Sleep Foundation.
Pain and Depression is there a link? Mayo Clinic.
Pain, Anxiety, and Depression Harvard Health.
Opioid Withdrawal symptoms including pain, stiffness and cramps HealthDirect Australia.
Tapering Off Opioids when and how Mayo Clinic.
Central Sensitisation Physio-Pedia.
Central sensitization, chronic pain, and other symptoms CCJM.