Kyynärpääkipu

Tämän sivun sisällysluettelo:
Tenniskyynärpää | Golfkyynärpää | Kyynärhermon pinne | Värttinähermon pinne | Kyynärpään nivelrikko | Kyynärpään murtumat | Hauislihaksen jänteen repeämä | Limapussin tulehdus

Kyynärpääkivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Kyynärpääkivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Kivun syy	Yleisyys	Huomioitavaa
Tenniskyynärpää	Yleinen	Kipu kyynärpään ulkosivulla; pahenee puristuksessa ja ranteen ojennuksessa
Golfkyynärpää	Melko yleinen	Kipu kyynärpään sisäsivulla; pahenee puristuksessa ja ranteen koukistuksessa
Kyynärhermon pinne	Melko yleinen	Yöoireet ja puutuminen; pahenee kyynärpään pitkässä koukussa
Värttinähermon pinne	Harvinainen	Jomotus ulkosivulla ja väsymisen tunne; usein ilman selvää puutumista
Kyynärpään nivelrikko	Melko harvinainen	Jäykkyys, kivut ääriasennoissa, luinen rahina
Kyynärpään murtumat	Melko yleinen	Äkillinen kipu, turvotus, liikerajoitus; vaatii usein kuvantamisen
Hauislihaksen jänteen repeämä	Harvinainen	Äkillinen “napsahdus”, mustelma; nuorilla/aktiivisilla usein leikkaus
Limapussin tulehdus	Melko yleinen	Pehmeä turvotus kyynärpään kärjessä; tarvittaessa punktio/antibiootti

Kyynärpään vaivat ovat yleisiä toimistotyöntekijöillä

Päätetyöskentelyssä kyynärseudun lihasten kiinnittymiskohdat ärtyvät helposti varsinkin, jos työasennoissa ja -tottumuksissa ei ole huomioitu kyynärpään vaatimuksia. Samai paikka voi kipeytyä vamman tai äkillisen poikkeuksellisen rasituksen seurauksena.

Tenniskyynärpään voi saada, vaikkei pelaisikaan tennistä

Tavallisin kyynärkivun aiheuttaja on tenniskyynärpää (olkaluun ulkosivunastan tulehdus, lateraalinen epikondyliitti). Kutsumanimi on tullut siitä, että kipu esiintyy suhteellisen usein tenniksen pelaajilla. Sillä tarkoitetaan kyynärpään ulkosivulla olkaluun ulomman nivelnastan lihasten kiinnittymiskohdan ärtymistä ja tulehdusta. Kyynärkipu voi alkaa poikkeuksellisen rasituksen yhteydessä tai jos henkilö on tottumattomana tehnyt voimaa vaativia toistoliikkeitä.

Kyynärpääseudun jänteisiin kehittyy rappeutumamuutoksia ikääntymisen myötä samalla tavalla kuin muuallekin elimistöön. Jatkuvat käden samanlaiset toistoliikkeet ja liiallinen rasitus kuten esimerkiksi runsas tennispallojen lyöminen mailalla, jatkuva samanlainen toistotyö, esimerkiksi ylenmääräinen tietokoneen hiiren käyttö, voi aiheuttaa ärsytystä tai pieniä repeämiä jänteeseen ja sen kiinnityskohtaan kyynärpäässä pohjustaen tietä tenniskyynärpäävaivalle. Ongelma voi osittain johtua suorasta vammasta, äkillisestä venytyksestä tai kyynärvarren liiallisesta ojennuksesta.

Kipu voi alkaa, kun rasitukseen tottumaton henkilö tekee toistuvasti liikkeitä, jotka vaativat paljon voimaa tai samalla yliojennusta. Yleensä kipu tuntuu kyynärpään ulkoreunalla, aluksi rasituksen aikana, mutta myöhemmin myös jatkuvana ja mahdollisesti yölläkin. Jos vaivan aiheuttanut rasitus jatkuu, niin ongelma pahenee.

Kyynärpäässä voi olla kipua, kun nostaa kättä ylös tai ojentaa kyynärpäätä. Yleensä myös raskaammissa rasituksissa on vaivoja, kuten esim. painojen nostelussa tai heittoliikkeissä. Oireina voi kivun lisäksi olla paikallista arkuutta kyynärpään ulkosyrjällä. Aamuisin voi olla jäykkyyttä ja käden puristusote saattaa olla heikko ja kivulias.

Olkaluun ulompaan nivelnastaan kiinnittyy lihasryhmä, joka koukistaa rannetta kämmenselän suuntaan. Uusiintuvien pikkuvammojen tai toistorasituksen seurauksena kiinnittymiskohta voi ärtyä tai siihen saattaa tulla pieniä repeämiä. Ärsytyksen jatkuessa koko kyynärpääalue voi tulehtua ja kyynärseudun särkyä voi olla laajemmallakin alueella.

Kyynärpäätä tutkittaessa tuntuu nivelnastan kohdalla arkuutta. Kipua pahentaa vastustettu ranteen taivutus rystyssuuntaan. Kyynärpään liikelaajuudet ovat yleensä normaalit. Diagnoosi tehdään lääkärin tutkimuksessa tyypillisten oireiden ja löydösten perusteella. Useimmiten ei laboratoriokokeita tai kuvantamista tarvita. Joskus röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus tarvitaan. Myös ENMG tutkimusta voidaan käyttää sulkemaan pois muita mahdollisia kivun syitä.

Useimmiten ei tarvita monimutkaisempia selvityksiä, vaan hoidot voidaan aloittaa lääkärintutkimuksen jälkeen. Yleensä käytetään aluksi lääkehoitoa tulehduskipulääkkeillä, kylmähoitoa ja lepuutusta. Ärsyyntymisen syy on pyrittävä keksimään ja poistettava, jos se vain mahdollista. Joskus on välttämätöntä tehdä muutoksia työpaikalla tai työtavoissa.

Lääkärin antama kortisonipistos tai fysikaalisen hoidon keinot saattavat olla tarpeen, jos lääkehoidolla ja levolla ei saada tilannetta rauhoittumaan. Leikkaushoitoa joudutaan joskus harkitsemaan.

Kun kipu on rauhoittunut, tärkeää on lisätä käden rasituskestävyyttä. Rasituskestävyyttä on mahdollista saada aikaan pikkuhiljaa tehostuvalla lihasten harjoituksilla. Olennaista on edetä ammattitaitoisessa ohjauksessa riittävän rauhallisesti, mutta määrätietoisesti.

Itsehoitona voi reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä ja salvoja käyttää samanaikaisesti muutaman päivän kuurina ja antaa kylmähoitoa useamman kerran päivässä.

Tenniskyynärpäässä kannattaa venytellä mieluusti kylmähoidon jälkeen seuraavasti. Ensin koukistetaan kyynärpäätä ja pidetään samalla toisella kädellä rannetta taivutettuna kämmensuuntaan. Sen jälkeen oikaistaan kyynärpää pitäen ranne koko ajan koukussa toisella kädellä, jolloin kyynärpäähän kiinnittyvät lihakset venyvät. Tässä asennossa käsi pidetään 20- 30 sekuntia. Sama toistetaan useamman kerran päivän aikana.

Hoitoon ja ehkäisyyn on tarjolla erilaisia kyynärpään ja muiden alueiden tukia. Kipuvaiheessa voidaan käyttää rannelastaa estämään ranteen toistoliikkeet. Näin vähennetään lihasten kiinnittymiskohdan ärtymistä kyynärpäässä. Myöhemmässä vaiheessa saattaa olla hyötyä kyynärvarren aluetta puristavasta tenniskyynärpäätuesta, jolla myös pyritään vähentämään kiinnittymiskohtaan kohdistuvia voimia.

Töitä ja harrastuksia, missä tehdään kämmenen puristusta vaativia toistoliikkeitä, on hyvä välttää. Jos henkilö on käyttänyt hiirtä kipeytyneellä kädellä, sitä kannattaa opetella hallitsemaan myös toisella kädellä.

Lyhyitä taukoja on hyvä pitää useasti päivän mittaan varsinkin päätetyössä. Kipeää kättä voi nostaa ylös ja jännittää kaikkia lihaksia. Sen jälkeen kannattaa rentouttaa ja ravistella kättä.

On tarkistettava, että tietokoneen edessä on näppäimistölle riittävästi tilaa, johon voi laskea kädet. Kirjoittaessa näppäimistön eteen on myös syytä hankkia pehmeä rannetuki.

Tennistä pelatessa mailan varren pitää olla sopivan kokoinen. Lyönti tehdään ranne suorana. Pehmeämmät jänteet ja suuremmpi mailan lapa voivat myös keventää iskun aiheuttamaa tärähdystä. Kahden käden rystylyöntiä suositellaan. Siinä pitäisi kiertää riittävästi ja pyrkiä lyömään edempänä, jotta vältyttäisiin ranteen voimakas koukistus lyönnin osumahetkellä.

Kun kipu on saatu rauhoittumaan onnistuneen hoidon jälkeen, niin on tärkeää estää samat ongelmat tulevaisuudessa. Peleissä ja muussa toistuvia liikkeitä sisältävissä rasituksissa pitäisi käden käyttö rajoittaa tasolle, joka voidaan sietää ilman ärsytystä. Yleiskunto pitäisi pitää hyvänä ja pyrkiä vähitellen vahvistamaan kyynärvarren lihaksia ja myös muita yläraajojen lihaksia. Fysioterapeutti tai henkilökohtainen valmentaja voi tehdä harjoitteluohjelman, jolla käden toimintakykyä pyritään parantamaan ja näin ennaltaehkäisemään myös kipujen uusiintumista. Lihasvoimia vahvistetaan nousujohtoisesti.

Golfkyynärpää, ei yksin golfista

,

Kyynärpään sisäsyrjällä tuntuva vastaavanlainen kiputila on nimitetty golfkyynärpääksi (mediaalinen epikondyliitti). Jokainen varmaan arvaa miksi. Olkaluun sisempään nivelnastaan kyynärpäässä kiinnittyy lihasryhmä, joka koukistaa rannetta kämmenen suuntaan. Muuten tila on pitkälle samantapainen kuin tenniskyynärpääkin, paitsi että kipuoireet ovat nyt kyynärpään sisäsivulla, kun taas ne tenniskyynärpäässä ovat ulkoreunalla. Säteily alas kyynärvarren on kummassakin tilanteessa yleistä.

Molemmat kiusat johtuvat kyynärvarren lihasten ja jänteiden liiallisesta rasituksesta tai vähäisistä vaurioista, jotka aiheuttavat tulehdusta ja ärtyneisyyttä jänteissä ja kipuja niiden kiinnittymiskohdassa kyynärpään seutuun. Jos jänteissä on rappeutumaa entuudestaan, niin ärsytys voi syntyä helpommin.

Tämä sisäsivun kiinnittymiskohta rasittuu esimerkiksi golflyöntien ja monen muun urheilulajin ja fyysisen rasituksen yhteydessä. Ärtyminen syntyy helpommin golfkauden alussa. Vaiva voi alkaa yhdestä voimakkaasta ponnistuksesta tai toistuvasta rasituksesta, jossa vaaditaan ranteen ja sormien käyttöä aiempaan rasituksen tasoon verrattuna epätavallisen suurilla voimilla. Tämä voi olla esimerkiksi viikonlopun remonttimaalaus tai kirvesmiestyöt kesälomalla. Liiallinen tekstinkäsittely saattaa aiheuttaa vaivoja, samoin urheilussa heittolajit, voimaharjoittelu ja muu vastaavaa toimintaa.

Kivun ja paikallisen arkuuden lisäksi saattaa muina oireina olla jäykkyyttä, puutumista, pistelyä ja käden tai sormien voimien heikkoutta. Vaivat alkavat useimmiten vähitellen. Jos sama rasitus jatkuu ilman korjaavia toimia, niin ongelma pahenee.

Yleensä diagnoosiin päästään lääkärin tutkimuksessa missä tyypillisesti todetaan kipuja voimakkaimmillaan paikallisesti kyynärpään sisäreunalla ja testauksessa saadaan aikaan kipua tällä samalla seudulla, kun vastustetaan ranteen koukistusta kämmenen suuntaan. Joskus röntgen- tai MRI-tutkimus voi olla tarpeen, jos on välttämätöntä sulkea pois muita mahdollisia kivun syitä.

Hoidossa on oikea-aikainen lepo tärkeää alkuvaiheessa. Kaikki toistuvia ja voimakkaita liikkeitä kivuliaassa kädessä tulee välttää, kunnes kipu häviää. Kylmäpakkauksilla hautomista voidaan tehdä kivuliaalle alueella useita kertoja päivässä 15 minuuttia kerralla tai pidempään. Reseptivapaita kipulääkkeitä ja venyttelyä voidaan käyttää itsehoitona tuoreessa kipuvaiheessa. Fysioterapiasta on usein apua vaivan pitkittyessä. Myös kortisonipistoksia voidaan käyttää. Jos kipua ei muilla keinoin saada kuriin, on mahdollista keskustella leikkaushoidon tarpeesta.

Tennistä pelatessa on hyvä tarkistaa samat asiat. Mailan ja kahvan koko, jänteiden liiallinen kireys. Kämmenlyönti pitäisi lyödä vartalon etupuolella eikä ranne saisi lyönnin osuessa olla enää rystysuuntaan taipuneena.

Kun kipu on saatu rauhoittumaan, voi palata vähitellen normaaliin elämään. Rasitusta on syytä nostaa asteittain. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä kohdennetut harjoitukset lihasvoiman ja kestävyyden lisäämiseksi kuntosalilla tai kotona ovat hyödyllisiä. Henkilökohtainen valmentaja tai fysioterapeutti voi laatia ohjelman tätä varten. Golfissa ja muissa urheilulajeissa on syytä tarkistaa suorituksen tekniiikka ja välineiden sopivuus mm. tarttumisotteen osalta.

Kyynärhermon pinne (sulcus nervi ulnaris -oireyhtymä), joskus nojaamisestakin

Joskus kyynärseudussa esiintyy hermojen pinnetiloja. Tavallisin on kyynärhermossa, joka kulkee urassa sidekudossäikeiden alla hyvin pinnallisena kyynärpään alta, läheltä sisempää reunaa.

Hermo on huonosti suojattu ulkoisilta vaurioilta ja saattaa ärsyyntyä suoran vamman tai pidemmän puristuksen tai paineen seurauksena. Se voi joutua ahtaalle kyynärpään äärikoukistuksen yhteydessä. Suora isku, pitkittynyt paine tälle alueelle, kuten jopa vain nojaaminen, voi aiheuttaa ongelman. Myös anatomiset muutokset, kuten luupiikit, kasvaimet jne. voivat ärsyttää hermoa.

Kivun lisäksi oireina ilmaantuu puutumista ja tunnon alenemista 4. ja 5. sormessa. Hankalissa tapauksissa voi kädessä olla lihasheikkoutta ja lihaskatoa. Vaikeimmissa ongelmissa voi tuloksena olla 4. ja 5. sormien virheasento koukistukseen, joka muistuttaa linnun raatelujalkaa.

Lääkärin tutkimus tarvitaan, jotta voidaan sulkea pois muut mahdolliset syyt kosketustunnon alenemiseen 4. ja 5. sormissa. Samantyyppisiä oireita voi aiheutua kaularangan rappeutumasta ja hermoärsytyksestä ranteen tasolla. Diagnoosi voidaan varmistaa tarvittaessa hermorata- eli EMG-tutkimuksella. Siinä todetaan alentunut hermoimpulssin johtumisnopeus kohdassa missä hermo on puristuksessa.

Kipuja helpottamaan itsehoitona voidaan käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä. Kyynärpään äärikoukistuksia on syytä välttää, samoin suoraa painetta tai nojaamista kyynärpäälle. Joskus on tarpeen vapauttaa hermo kirurgisesti, jos ei vaiva muuten rauhoitu.

Värttinähermon pinne (Frohsen oireyhtymä)

Värttinähermo voi joutua ahtaalle kyynärpään alueella. Se on harvinaisempaa kuin kyynärhermon pinnetila. Puristusta voi syntyä värttinäluun murtuman yhteydessä. Tällöin oireina on voimakas kipu ja käden käytön vaikeus tai mahdottomuus

Lisäksi hermo voi ärsyyntyä töissä missä vaaditaan kyynärvarren lihasten toistuvaa, voimakasta ponnistelua. Esimerkiksi ruuvimeisselillä vääntäminen tai raskaan vasaran heiluttelu, varsinkin tottumattomalla, voi ärsyttää hermoja sen reitillä ja antaa vaivoja. Lihasten jännitys voi myös levitä samoihin lihaksiin, jotka ovat mukana lihas ja jänneärsytyksessä tenniskyynärpäävaivoissa.

Oireina on ulommassa osassa kyynärpäätä paikallista kipua, joka voi muistuttaa tenniskyynärpäätä. Diagnoosi tehdään lääkärin tutkimuksessa tyypillisen oirekuvan, tutkimuksessa todettavan paikallisen arkuuden ja kipu testauksen avulla. Siinä yritetään saada aikaan kipua, kun kyynärpää suorana vastustetaan ranteen ja keskisormen ojennusta. Värttinähermon puristus ei aiheuta tuntomuutoksia kädessä.

Yleensä levolla ja ärsyttävien liikkeiden välttämisellä saadaan oireet rauhoittumaan. Tulehduskipulääkkeitä ja kylmähautelua voidaan käyttää itsehoitona. Joskus harvoin leikkaus voi olla tarpeen.

Kyynärpään nivelrikko, harvoin nuorilla

Kyynärseutuun sattuu kohtuullisen usein erilaisia vammoja, joiden seurauksena nivelrusto saattaa vaurioitua jo nuorellakin ihmisellä. Iän mukana kaikilla ilmaantuu niveliin eriasteisia kuluma- ja rappeutumamuutoksia. Kyynärpään oireita aiheuttava nivelrikko ei ole onneksi kovin tavallinen koska nivel on tukeva, ei kanna päällään painoa, eikä useinkaan joudu jatkuvan suuremman rasituksen kohteeksi.

Kyynärpäähän nivelrikon oireina ovat kivut ja liikelaajuuksien supistuminen. Aluksi kipua ilmaantuu varsinkin rasituksessa. Se tuntuu tyypillisesti nivelen sisällä. Mukana voi olla myös turvotusta ja rutinaa tai muita ylimääräisiä ääniä niveltä liikuteltaessa. Joskus voi esiintyä nivelen lukkiintumisen tunnetta. Taudin edetessä voi mukaan tulla liikelaajuuksien supistumista.

Röntgentutkimus on usein tarpeen diagnoosin varmistamiseksi. Itsehoitona voidaan käyttää tulehduskipulääkkeitä ja kylmähautelua ärsytysvaiheessa. Myös lämmöstä voi olla helpotusta oireisiin saatavissa. Fyysinen rasitus pitäisi rajoittaa tasolle, jonka nivel hyvin sietää. Fysikaalista hoitoa on käytetty kipuvaiheissa. Leikkaustoimina voidaan tähystystä tai keinonivelleikkausta harkita jos ei muuten tilanteen kanssa selvitä.

Kyynärpään murtumat

Kyynärpään seudun luut voivat murtua vammojen yhteydessä. Tavallisin murtuma on kyynärlisäkkeessä, joka useimmiten syntyy, kun kaadutaan kyynärpään päälle. Diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella. Suurempien vammojen ja pitkittyneen voimakkaan kyynärpään säryn tai liikerajoituksen jatkuessa on hyvä käydä kättä näyttämässä lääkärille.

Onnettomuuksien yhteydessä voi nivel myös mennä sijoiltaan, onneksi tätä tapahtuu harvemmin. Sekin vaatii välittömiä hoitotoimia.

Kyynärseudun murtumissa rikkoutuu jokin kyynärnivelen muodostavista luista, olkaluu, värttinäluu tai kyynärluu. Ne voivat olla seurausta kaatumisesta ojennetun käden varaan, suoraan osumasta tai vääntövammasta. Murtumat voivat vaihdella pienestä hiusmurtumasta laajaan nivelpintaan ulottuvaan vaurioon.

Tavallisin syy on kaatuminen tai isku, jossa käsi on ojennettuna ja voima kohdistuu kyynärpäähän. Myös liikenne- ja urheiluvammat, etenkin kontakti- ja kamppailulajeissa voivat aiheuttaa murtuman. Iäkkäillä ihmisillä mahdollinen osteoporoosi lisää murtumariskiä.

Murtuman oireita ovat äkillinen kipu kyynärpään alueella, turvotus, mustelma, liikerajoitus ja usein kyvyttömyys ojentaa tai taivuttaa kättä. Murtumakohdassa voi tuntua arkuutta ja joskus näkyä virheasento. Usein käden käyttö on hyvin kivuliasta tai mahdotonta.

Hoito riippuu murtuman tyypistä ja siirtymästä. Pienet, hyväasentoiset murtumat hoidetaan usein kipsillä tai lastalla. Jos luu on siirtynyt tai nivelpinta vaurioitunut, tarvitaan usein kirurginen hoito. Fysioterapia aloitetaan mahdollisimman varhain liikeratojen palauttamiseksi.

Itse voi murtumaa hoitaa tuoreessa vaiheessa kylmähoidolla. Käden kohoasento vähentää turvotusta. Jos murtuma on vaatinut lasta- tai kipsihoitoa, on sen jälkeen tärkeää aloittaa oikea-aikaisesti liikuttelu ja myöhemmin lihasharjoittelu jäykkyyden estämiseksi.
Ehkäisyssä korostuu kaatumisten esto tasapaino- ja lihasharjoittelun avulla sekä suojainten käyttö riskialttiissa urheilulajissa.

Pienempien vammojen yhteydessä voi tulla nivelside-, jänne- tai lihasvaivoja. Pehmytkudoksiin voi tulla verenpurkaumia tai ruhjeita. Pienemmän kolhut paranevat useimmiten itsestään suhteellisen nopeasti. Itsehoitona voi käyttää tulehduskipulääkkeitä ja kylmää. Tilanteen pitkittyessä voi lääkärillä käydä arviossa.

Hauislihaksen jänteen repeämä kyynärseudussa

Kyynärtaipeen puoleinen hauislihaksen (m. biceps brachii) jänne voi revetä kiinnityskohdastaan värttinäluusta. Tämä on harvinaisempi kuin olkapään puoleinen repeämä, mutta aiheuttaa huomattavan voimanmenetyksen käsivarren koukistuksessa ja kämmenen käännössä ylöspäin.

Vamma aiheutuu tyypillisesti äkkinäisessä, voimakkaassa vedossatai painon nostossa, jossa lihas supistuu samalla kun se venyy eli niin sanotussa eksentrisessä kuormituksessa. Riskiä vamman syntymiseen lisää tupakointi, ikääntyminen ja jotkut lääkkeet kuten kortisoni.

Repeämä tuntuu usein poksahduksena kyynärtaipeessa. Samanaikaisesti tulee äkillinen kipu ja seurauksena syntyy alueelle turvotus ja mustelma. Hauislihaksen muoto muuttuu. Lihas nousee ylemmäs ja syntyy Kippari-Kallen lihas. Käsivarren voima heikkenee. Varsinkin kämmenen kääntö ylöspäin on heikko ja kivulias.

Nuorilla ja aktiivisilla potilailla voidaan suorittaa leikkaus, jossa jänne kiinnitetään takaisin luuhun. Iäkkäämmillä ja vähemmän kuormittavassa työssä olevilla konservatiivinen hoito  eli fysioterapia, voima- ja liikkuvuusharjoittelu, voi riittää.

Alkuvaiheessa kylmä ja lepo lievittävät kipua. Leikkauksen jälkeen noudatetaan fysioterapeutin ohjaamaa kuntoutusohjelmaa.

Ehkäisyssä tärkeintä on lämmittely ennen voimaharjoittelua ja äkillisten, liiallisten painojen välttäminen.

Limapussin tulehdus eli bursiitti, pullistuma joskus suuri

Kyynärpään limapussi voi turvota vammojen tai rasituksen seurauksena. Yleensä suurempia kipuja ei esiinny, vaan ihminen itse huomaa kyynärpään seudussa pehmeän pullistuman. Hoitona voidaan käyttää pussin tyhjentämistä nesteestä ja kortisonipistosta. Jos limapussi on huomattavasti suurentunut, se voidaan joutua poistamaan leikkauksella.

Milloin päivystykseen, milloin lääkäriin.

Jos kyynärpääkivun yhteydessä on vaaran merkkejä, on hyvä harkita yhteydenottoa päivystykseen. Päivystykseen pitää ottaa yhteyttä äkillisissä ja vakavissa sairastapauksissa, jotka vaativat välitöntä hoitoa.
Jos ei ole varmaa, onko tilanne päivystysluonteinen, voi soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen päivystykseen menoa.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa suoraan hätänumeroon 112.

Kyynärpääkipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Kyynärpään voimakas kipu suoran iskuvamman tai esim. kyynärpään päälle kaatumisen jälkeen.
Kyynärpään kipu ja ulkoisen muodon muuttuminen vamman jälkeen.

Lääkärissä käynti tarpeen

Kyynärpään kivulias liikerajoitus.
Kyynärpään kipu, jos siihen liittyy käden heikkoutta tai halvausoiretta.
Kyynärpääleikkauksen jälkeen lisääntyvä kipu ja lämpöily.
Kyynärpään sormiin päin säteilevä kipu.
Kyynärpään kipu ja pidempiaikainen turvotus.
Kyynärpään kipu, jos se ei anna nukkua.
Kyynärpään kipu, jos se häiritsee tai estää työn tai tavallisten kotiaskareiden teon.
Pitkittyneet kiputilat, jos tilanne ei itsehoidolla rauhoitu.

Yleensä voi hoitaa itse

Lievät ja ohimenevät kiputilat, jotka liittyvät runsaampaan rasitukseen.

Lisätietoa kyynärpään kivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli tenniskyynärpäästä.
Terveystalon sivu golfkyynärpäästä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli käden ja kyynärpään rasitussairauksista.
Kipeä kyynärpää Duodecimlehti.
Yläraajan vammat Terveyskirjasto.
Hauisvammat Trinitas Lääkäritalo.
Yläraajan yleisimmät hermopinteet Duodecimlehti.
Limapussin tulehdus (bursiitti), oireet ja hoito - Terveyskirjasto.


Lisätietoa kyynärpään kivuista englanniksi:

Clevelandclinic.org englanninkieliset sivut kyynärpään anatomiasta.
Tennis elbow, causes & treatment - Patient.info.
Golfer’s elbow, medial epicondylitis – Cleveland Clinic.
Biceps Tendon Tear at the Elbow, by AAOS/OrthoInfo.
Elbow Olecranon Bursitis. overview by Cleveland Clinic.
Elbow Olecranon Bursitis, patient information AAOS/OrthoInfo.
Eorthopod.comin englanninkieliset sivut kyynärpään nivelrikosta ja sen leikkaushoidosta.
Ulnar Nerve Entrapment. – causes, symptoms & treatment Cleveland Clinic.
Ulnar Nerve Disorders, Patient.info.
Ulnar Nerve Entrapment. – HSS Health Library.
Yläraajojen lihasvoimaa parantava jumppaohjelma.