Korvakipu

Sisällysluettelo tälle sivulle:
Korvan ulkoiset tulehdukset | Korvakäytävän vahatulppa | Välikorvan tulehdus | Kartiolisäkkeen tulehdus | Korvan vyöruusu | Korvan paineongelmat ja -vammat | Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt | Korvaan säteilevä kipu ja muut korvakivut

Korvakivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Korvakivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Kivun syy	Yleisyys	Huomioitavaa
Korvan ulkoiset tulehdukset	Melko yleinen	Usein uimisen tai ihotulehduksen jälkeen
Korvakäytävän vahatulppa	Hyvin yleinen	Voi aiheuttaa tukkoisuuden ja kuulon heikkenemisen
Välikorvan tulehdus	Erittäin yleinen lapsilla	Joskus vaatii antibioottihoidon
Kartiolisäkkeen tulehdus (mastoidiitti)	Harvinainen	Vaatii aina sairaalahoitoa
Korvan vyöruusu	Harvinainen	Vaatii viruslääkityksen ja kortisonin
Korvan paineongelmat ja -vammat	Melko yleinen	Usein liittyy lentämiseen tai sukeltamiseen
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt	Melko yleinen	Usein purentavirhe tai yöllinen hampaiden narskuttelu
Korvaan säteilevä kipu ja muut korvakivut	Vaihtelee	Kivun lähde usein muualla kuin itse korvassa

Korvan ulkoiset tulehdukset,  ulkokorva voi ärtyä uinnista

Korvanlehden tulehdukset voivat aiheuttaa kipuoireita. Nämä ovat tavallisesti helposti nähtävissä paikallisena punerruksena ja kuumotuksena. Hoitona käytetään yleensä antibioottikuuria

Korvakäytävä voi tulehtua tai siihen muodostuu paise. Ulkokorvan tulehduksessa ärsytystä pahentaa tuuli tai vaikkapa uiminen. Korvakäytävän tulehdus alkaa usein kutinana ja se voi myöhemmin muuttua kivuliaaksi. Tällöin tutkimuksessa havaitaan tulehdusmuutoksia ulkoisessa korvakäytävässä.

Hoitona käytetään erilaisia bakteereihin vaikuttavia tippoja ja voiteita. Joskus voidaan korvakäytävää joutua toistuvasti puhdistamaan huuhtelemalla, mikä nopeuttaa paranemista.

Itsehoitona voi lievissä ärsytysoireissa käyttää reseptivapaita korvatippoja, jotka vaikuttavat ehkäisevästi bakteerien kasvuun.

Lämpöä voi käyttää kipuhoitona esim. lämpövesipullon tai lämpötyynyn avulla.

Uidessa ja tuulisella ilmalla on hyvä käyttää korvatulppia. Korvakäytävät voi kuivata vaikkapa hiustenkuivaajan miedolla teholla uimisen jälkeen. Likaisessa vedessä ei kannata uida.

Korvaa ei saa kaivella - varsinkaan terävillä esineillä.

Korvakäytävän vahatulppa

Korvakäytävän vahatulppa tarkoittaa korvakäytävään kertyneen korvavaikun kovettumista ja tukkeutumista. Ikäihmisillä talirauhasten eritys vähenee ja vaikku muuttuu kuivemmaksi.

Syynä on tavallisesti runsas korvavaikun eritys tai sen huono poistuminen. Vaikun määrä ja kulkeutuminen pois korvasta on yksilöllistä. Anatomiset syyt kuten esimerkiksi kapea korvakäytävä tai korvakäytävän runsas karvoitu voi altistaa vaivalle. Vanhetessa vaha kuivuu ja kovettuu helpommin.

Oireina voi olla korvan tukkoisuuden tunne, kuulon heikkeneminen, joskus humina tai rutina korvassa. Soimista tai lievää kipua voi esiintyä, harvemmin huimausta.

Apteekista saatavat korvatipat voivat pehmittää vaikkua. Vahatulppa poistetaan tarvittaessa terveydenhuollossa yleensä korvahuuhtelemalla tai jos se ei onnistu, imulla ja työhön sopivilla instrumenteilla. Pumpulipuikkoja ei pidä käyttää, sillä ne vain painavat vahaa syvemmälle ja voivat rikkoa korvakäytävän ohuen ihon.

Välikorvan tulehdus, tulehduskierre voi olla ongelma lapsilla

Äkillinen välikorvan tulehdus aiheuttaa yleensä korvan alueen kipua ja särkyä. Lapsilla tämä on yleinen tauti. Korvatulehdusta edeltää useimmiten nuha tai muita hengitysteiden tulehdusoireita. Jos niiden jälkeen ilmaantuu korvakipua tai korvasärky, on syytä epäillä välikorvan tulehdusta.

Pienet lapset eivät pysty ilmaisemaan kipua. Se voi ilmetä yleisenä ärtyneisyytenä tai jatkuvana itkuna, jolle ei löydy muuta syytä. Joskus lapset harovat korviaan. Tietysti itkuun voi olla monia muitakin syitä kuin korvatulehdus.

Tutkiessaan asiaa lääkäri näkee tärykalvon punertavan ja mahdollisesti pullottavan. Jos tärykalvo puhkeaa ja korvasta ilmaantuu vuotoa. Tällöin kipuoire usein lievittyy, ainakin väliaikaisesti.

Äkillisessä välikorvan tulehduksessa ilman tärykalvon puhkeamista, hoitona voidaan käyttää lievissä tapauksissa puuduttavia korvatippoja ja kipulääkettä. Seuranta on kuitenkin järjestettävä. Monasti lääkäri määrää antibiootteja. Pahemmassa kipuoireessa ja tarvittaessa tehdään tärykalvopisto, jonka avulla saadaan märkä päästettyä pois välikorvasta.

Pitkittyneissä ja toistuvissa tulehduksissa välikorvaan saattaa kehittyä niin sanottu liimakorva. Tällöin usein poistetaan nielu ja kitarisat. Putket asetetaan tärykalvoon, jotta välikorvan ilmastointi tehostuisi.

Itsehoitona reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä voi käyttää ensiapuna kivun lievitykseen ohjeiden mukaisesti. Jos perheessä on toistuvia korvatulehduksia, kotona kannattaa pitää varalla puuduttavia korvatippoja ensiapuun.

Kartiolisäkkeen tulehdus (mastoidiitti)

Mastoidiitti on harvinainen, mutta vakava korvan takana sijaitsevan ohimoluun kartio- eli mastoidilisäkkeen ilmalokeroston tulehdus.  Mastoidilisäke on korvan takana sijaitseva luinen kohouma. Tauti syntyy usein hoitamattoman tai pitkittyneen välikorvatulehduksen seurauksena.

Välikorvasta on suora yhteys mastoidilokerostoon, ja niitä verhoaa yhtenäinen limakalvo. Välikorvatulehduksessa tulehduserite voi työntyä mastoidilokerostoon, ja tulehduksen edetessä paine siellä kasvaa. Tämä voi aiheuttaa koko sisustan yhdistymisen märkäonteloksi. Tulehdus voi myös levitä ympäröiviin rakenteisiin. Jos yhteys välikorvaan turpoaa umpeen, tulehdusprosessi voi jatkua mastoidilokerostossa, vaikka välikorvan tilanne jo rauhoittuisi

Oireina on kova kipu ja arkuus korvan takana. Samalla on kuumetta ja muita yleisiä sairauden merkkejä. Korva voi punoittaa ja olla turvonnut. Kuulo heikkenee vaivan yhteydessä.

Kyseessä on päivystyksellinen tilanne. Hoito vaatii sairaalassa tehokasta hoitoa antibiooteilla ja joskus kirurgisen toimenpiteen.

Itsehoitoa ei ole. Paras ehkäisy on hakeutua ajoissa lääkäriin, jos välikorvatulehduksen oireet pitkittyvät.

Korvan vyöruusu (Herpes zoster oticus, Ramsay Hunt -oireyhtymä)

Vyöruusussa on kyse aikaisemmin taudin sairastaneen potilaan hermosolmussa lepotilassa olevan varicella-zosterviruksen aktivoitumisesta. Korvan vyöruusussa on kyseessä vyöruusun muoto, jossa vesirokkovirus aktivoituu korvan alueella. Noin viidennes kaikista vyöruusu tautitapauksista esiintyy aivohermoissa, näistä yli 90 % kolmoishermossa ja noin 5 % korvan seudussa. Kyseisessä muodossa rakkulat sijaitsevat korvakäytävässä ja korvalehdessä.

Syynä on viruksen uudelleen aktivoituminen, usein iän tai heikentyneen immuniteetin seurauksena.

Oireina on voimakas kipu korvassa, rakkulainen ihottuma korvakäytävässä tai korvalehdessä. Kuulo heikkenee äkillisesti yhdessä korvassa, on korvien soimista, huimausta ja saman puolen kasvohermohalvaus oiretta.

Lääkärin hoidossa viruslääkitys ja kortisoni yleensä aloitetaan nopeasti. Varhainen hoito parantaa ennustetta.

Itsehoitoa ei ole. Vyöruusurokotus vähentää sairastumisriskiä.

Korvan paineongelmat ja -vammat

Välikorva on korvatorven avulla yhteydessä nieluun. Normaalitilanteessa kyseisen putken kautta tapahtuu välikorvan paineen tasaus. Jos nuha tai allergia turvottaa limakalvoja, tämä putki menee tukkoon. Kun paine ei pääse tasaantumaan ympäröivän ilmanpaineen kanssa, se aiheuttaa korvakipua ja korvan lukkiintumisen tunnetta. Tämä on tavallista lievässäkin nuhassa lentomatkojen yhteydessä.

Hoitona käytetään nenän limakalvojen turvotusta vähentäviä tippoja ja allergialääkkeitä, jotka supistavat limakalvoja. Ennen lentomatkaa on hyvä ottaa ehkäisymielessä lääkitystä, jos henkilöllä on ollut tämän tyyppistä ongelmaa. Nieleskelemällä, jauhamalla purukumia ja haukottelemalla voi yrittää saada korvatorven aukeamaan. Seuraavalla keinollakin voi yrittää avata yhteyttä välikorviin. Purista nenää pitämällä siitä kiinni. Samanaikaisesti kun suu on myös kiinni, paina

Korvan paineen tasausongelmat voivat olla suurempia esimerkiksi. sukeltamisen, nopean korkeuden vaihtelun, vammojen tai suurten ulkoisten paineenvaihtelujen yhteydessä. Silloin voi syntyä paineen aiheuttama paine- eli barotrauma korvan rakenteisiin. Tavallisimmin painevauriot syntyvät paineen noustessa, eli esim. sukeltaessa syvyyden kasvaessa.

Se syntyy, kun välikorvan ilmanpaine ei pääse tasaantumaan ulkoilman kanssa. Ongelmia voi syntyä jo uima-allassyvyyksissä. Tukkoisuus flunssan aikana altistaa vaivalle. Oireina on äkillinen viiltävä kipu korvassa, korvien lukkoisuus ja soiminen.

Jos painetta ei saada tasattua, on seurauksena välikorvan vaurio ja mahdollisesti myös tärykalvon repeäminen.
Usein lievä oire lievittyy itsestään. Vakavissa tapauksissa tarvitaan lääkärin arvio, joskus tärykalvon korjaustoimenpiteitä.

Itsehoitona ja ehkäisynä ei kannata lentää tai sukeltaa flunssaisena. Lentomatkoilla on hyvä käyttää purukumia, nieleskellä tai käyttää erityisiä nenäsuihkeita. Sukeltamisen aikana noustaan ja laskeudutaan hitaasti.

Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD temporomandibular disorders)

Leukanivelkipu on naisilla tavallinen vaiva. Leukanivel on elimistön eniten käytetty nivel. Se aukeaa ja sulkeutuu jopa 2000 kertaa vuorokauden aikana puhumisen, syömisen, juomisen ja kuorsauksen yhteydessä. Leukanivelvaivoja on enemmän naisilla kuin miehillä. Naisten vilkkaammasta keskusteluperinteestä tuskin kuitenkaan löytyy tälle selitystä.

Suun avautuessa alaleuan pää kiertyy nivelkuopassa, ja sen jälkeen leukanivel liukuu eteenpäin. Nivelen välilevy helpottaa näiden liikkeiden suorittamista. Välilevy vaurioituu helposti, esim. voimakkaan purennan tai suoran vamman seurauksena.

Leukasärky voi johtua häiriintyneestä purennasta. Jos hampaat eivät purressa kosketa toisiaan symmetrisesti, syntyy leukaniveliin epätasaista rasitusta. Ajan mittaan se saattaa aiheuttaa leukojen vaivoja.

Yhtenä leukanivelongelmien syynä voi olla hampaiden liian voimakas purenta yöllä. Tätä tottumusta henkilö ei itse edes välttämättä tiedä, jos hän asuu yksin tai asuinkumppani ei hienotunteisesti ole huomauttanut öisestä hampaiden narskuttelusta.

Leukanivelen toimintahäiriössä oireina saattaa olla kipu leukanivelen alueella tai ympäristössä sekä myös rutina tai naksuminen. Häiriöistä voi seurata päänsärkyä ja kipuja etenkin kaulan purennan ja nielemisen lihaksissa.

Tutkittaessa havaitaan usein, että leuka sulkeutuu epäsymmetrisesti. Asiaa voi itsekin tutkia peilistä tarkkailemalla suun avautumista ja sulkeutumista sekä seuraamalla etuhampaiden keskimmäisiä välejä. Niiden pitäisi ihannetapauksessa liikkua suoraviivaisesti koko liikkeen ajan, jotta ne osuvat lopuksi vastakkain.

Leukanivelissä havaitaan usein kipua ja ylimääräisiä ääniä. Alaleuan liikelaajuuksissa saattaa olla rajoituksia tai epäsymmetriaa. Röntgentutkimuksella voidaan kuvata leukanivelen luuosat. Jos on tarvetta välilevyn kuvantamiseen, niin se onnistuu magneettitutkimuksella.

Hoitotoimenpiteistä on ensisijalla purennan tarkistus ja kuntoon saattaminen hammaslääkärin vastaanotolla. Yöpurennan rasituksen keventämiseksi käytetään pehmeää purentakiskoa ja harkinnan mukaan lihasjännitystä laukaisevaa lääkitystä. Kipua ja ärsytystä voidaan vähentää kiputulehduslääkkeillä.

Fysikaalisessa hoidossa rentoutetaan purentaan osallistuvat lihakset hieronnalla ja lämpöhoidolla. Tämä voi yksistäänkin olla riittävä hoito. Joskus joudutaan leukaniveltä käsittelemään normaalien liikelaajuuksien palauttamiseksi. Akupunktiohoidolla on myös saatu hyviä tuloksia kivun lievityksessä.

Jos ylenmääräinen lihasjännitys on leukojen säryn takana oleva perusongelma, sitä voidaan yrittää lievittää esim. biofeedback- tai hypnoosihoidolla. Joskus saatetaan harkita kortisonipistoksia. Leikkaustoimenpiteitä ei jouduta käyttämään kovinkaan usein.

Leukanivelen toiminta liittyy läheisesti yläniskan toimintaan. Niinpä leukanivelen toimintahäiriössä kannattaa tarkistaa yläniskan tilanne ja asentotottumukset sekä vastaavasti leukanivelen toiminta niskavaivoissa.

Pahimmassa kipuvaiheessa kannattaa syödä ruokaa, joka ei vaadi kovin voimakasta puremista. Tarvittaessa henkilö voi nauttia vain soseita tai nestemäistä ravintoa. Purukumin jauhaminen kannattaa lopettaa. Puhumista ei yleensä tarvitse rajoittaa. Jotkut lääkärit neuvovat keskittymään puheessa jonkin aikaa määrän sijasta laatuun.

Leukanivelvaivojen itsehoidossa voi käyttää ensiapuna reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyenä kuurina.

Kivun alkuvaiheessa on hyvä kokeilla kylmähoitoa. Jos se ärsyttää, lämpöpullolla tai sähkötyynyllä voi lämmittää varovaisesti leukanivelen kipualuetta ja hieroa kevyesti nivelen ympäristön lihaksia.

Leuan ääriasentoja pitää välttää. Tällaisia ovat leukaan nojaaminen, puhelimen puristaminen leualla olkaa vasten ja lukemista selällään maaten pää voimakkaasti etukenossa.

Leukaa kannatta pitää sellaisessa asennossa, että hampaat eivät kosketa toisiaan. Jos henkilöllä on taipumusta öiseen hampaiden narskutteluun, hänen kannattaa yrittää rentoutua illalla ennen nukkumaanmenoa, vaikkapa lämpimässä kylvyssä. Hammaslääkäri voi valmistaa muovikiskot, jotka pehmentävät yöaikaista purentaa ja vähentävät leukanivelen rasitusta.

Leukaniveltä voi varovasti rentouttaa jumpaten siten, että hampaat ovat rennosti erossa toisistaan. Alaleukaa voi työntää eteenpäin, vetää taaksepäin ja liu’uttaa sivusuunnassa. Suuta ei saa väkisin vääntää auki tai purra voimakkaasti hampaita yhteen.

Korvaan säteilevä kipu ja muut korvakivut

Korvassa tuntuva kipu voi olla heijastekipua, joka ei johdu itse korvasta vaan säteilee muualta pään ja kaulan alueelta.  

Oireina voi olla erilaisia kiputuntemuksia korvan seudussa. Lisäksi saattaa olla nielemisvaikeuksia, leukakipua tai hammasarkuutta. Tutkimuksissa ei itse korvasta löydy syytä kipuiluun vaan syys lähiympäristössä voi paljastua.

Tavallisia syitä ovat nielun tulehdukset, hampaiden kivut tai juuritulehdus ja purentaelimistön (TMJ) toimintahäiriöt

Hoito riippuu taustasyystä. Tulehduksia voidaan hoitaa hammaslääkärin toimenpitein, tulehduksia antibiooteilla, purentaelinten ärtymisiä lääkityksellä jne.

Hampaiden hyvä hoito, kurkkutulehdusten oikea-aikainen hoito ja purentalihasten rentouttaminen vähentävät riskiä saada säteileviä kipu korvan seutuun.

Korvan seudun lihaskivuissa voi rentoutus auttaa

Korvan taakse kallon pohjaan kiinnittyy niskalihaksia. Nämä kohdat voivat kipeytyä ja säteillä pettävästi korvan seutuun. Mikäli korvan tutkimuksessa ei löydy poikkeavaa, mutta lihasten kiinnittymiskohdassa on kipuja, tämä vaiva on todennäköisesti kyseessä. Hoitona ovat lihasten rentoutumiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten lääkehoito ja fysikaaliset hoidot.

Itsehoitona voi venytellä ja hieroa lihaksia varovasti. Myös reseptivapaita salvoja on mahdollista käyttää. Tuoreeseen kipuun kannattaa kokeilla kylmähoitoa.

Milloin päivystykseen, milloin lääkäriin.

Jos korvakivun yhteydessä on vaaran merkkejä, on hyvä harkita yhteydenottoa päivystykseen. Päivystykseen pitää ottaa yhteyttä äkillisissä ja vakavissa sairastapauksissa, jotka vaativat välitöntä hoitoa.
Jos ei ole varmaa, onko tilanne päivystysluonteinen, voi soittaa Päivystysapuun numeroon 116 117 ennen päivystykseen menoa.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee soittaa suoraan hätänumeroon 112.

Korvakipu, mahdollisen vaaran merkkejä


Voimakkaat kivut korvassa, joiden kanssa ei selvitä kotihoidolla.

Lääkärissä käynti tarpeen

Pitkittynyt korvasärky.
Korvakipu, johon liittyy vuotoa.
Kuulon huononeminen hengitystietulehdusten jälkeen.

Yleensä voi hoitaa itse

Lievät ärsytysoireet esim. tuulisen päivän tai uinnin jälkeen.
Korvan seudun lihaskivut.

Lisätietoa korvakivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvakäytävän tulehduksista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvatulehduksesta lapsella.
Korvalääkäri sukelluksesta. Kertoo myös korvan painevammasta.
Lasten akuutti mastoidiitti (kartiolisäkkeen tulehdus). Duodecimlehden sivu harvinaisesta mutta vakavasta korvatulehduksen komplikaatiosta.
Mastoidiitti. Apollo Hospital sivu.
Tapausselostus korvan vyöruusu Duodecim.
Korvakipu, myös säteilevä. Vaikka korva olisi terve, siihen voi säteillä kipua muualta. Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvien lukkintumisesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli korvakäytävän vahatulpasta.
Korvakäytävän vahatulppa. Yliopistonverkkoapteekin ohjeet.

Lisätietoa korvakivuista englanniksi:

Swimmer’s Ear (Otitis Externa). Cleveland Clinicin sivu ulkokorvantulehduksesta eli uimarin korvasta.
Ear Pain. Cleveland Clinic jakaa korvakivun kahteen tyyppiin: primaarinen (kipu johtuu korvasta itsestään) ja sekundaarinen (korvan ulkopuolinen syy.
Ear Infection. Cleveland Clinicin sivut välikorvatulehduksesta.
Mastoidiitti. Cleveland Clinicin sivu harvinaisesta mutta vakavasta korvatulehthduksen komplikaatiosta.
Herpes Zoster Oticus. NINDS:n yleiskatsaus Ramsay Hunt -oireyhtymästä (Herpes Zoster Oticus).
Herpes Zoster Oticus – Merck Manual Merckmanuals.com sivu samasta aiheesta.
Ear Barotrauma. Mount Sinain aineistossa kerrotaan syyt ja oireet korvan painevammasta.
Barotrauma. Cleveland Clinicin potilassivut korvien painevammasta.
Earwax build‑up. NHS aineisto. Vahatulpan oireet ja itsehoito-ohjeita.
Wikihown neuvoja englanniksi korvien lukkiintumiseen.

▲