Rintakipu

Tämän sivun sisällysluettelo:
Hengitysteiden tulehdukset | Keuhkokuume ja keuhkopussintulehdus | Sepelvaltimotauti | Sydänpussin tulehdus | Aortan sisäkalvon repeämä (aortan dissekaatio) | Toiminnalliset sydänvaivat | Keuhkoveritulppa | Ilmarinta (pneumothorax) | Vyöruusu (herpes zoster) | Refluksitauti, esofagiitti ja ruokatorven spasmi | Rintojen kasvaimet | Rintatulehdus | Rintaruston kiputila (Tietzen oireyhtymä) | Milloin päivystykseen | Itsehoito | Lisätietoa rintakivuista |

Rintakivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Rintakivun yleisimmät syyt ja yleisyys

Kivun syy	Yleisyys	Huomioitavaa
Hengitysteiden tulehdukset	Erittäin yleinen	Yleensä lieviä; lepo ja kipulääke auttavat
Keuhkokuume ja keuhkopussintulehdus	Melko yleinen	Kipu pahenee syvään hengittäessä; antibioottihoito tarpeen
Sepelvaltimotauti	Yleinen	Puristava kipu rasituksessa; levossa helpottaa, nitro helpotaa
Sydänpussin tulehdus	Melko harvinainen	Usein infektion jälkitila; tulehduskipulääke auttaa
Aortan dissekaatio	Harvinainen	Välitön päivystys; vaatii sairaalahoitoa
Toiminnalliset sydänvaivat	Melko yleinen	Kipu epäsäännöllistä, ei liity rasitukseen; hyväennusteinen
Keuhkoveritulppa	Melko harvinainen	Välitön hoito; liittyy usein immobilisaatioon tai laskimotukokseen
Ilmarinta (pneumothorax)	Melko harvinainen	Vaatii usein sairaalahoitoa ja ilman poiston
Vyöruusu (herpes zoster)	Melko yleinen	Kipu edeltää ihottumaa; viruslääkitys ja kipulääke
Refluksitauti, esofagiitti ja ruokatorven spasmi	Yleinen	Polttelu pahenee makuulla ja aterioiden jälkeen; ruokavaliohoito
Rintojen kasvaimet	Harvinainen	Kivuton kyhmy tavallisempi; tarvitaan kuvantaminen ja tutkimus
Rintatulehdus	Melko yleinen	Kuume, kipu ja punoitus; antibiootti ja tyhjennys auttavat
Rintaruston kiputila (Tietzen oireyhtymä)	Melko yleinen	Kosketusarka rintalastan vieressä; ei sydänperäinen

Hengitysteiden tulehdukset tuntuvat usein rintakehällä

Useiden hengityselinten tulehdusten yhteydessä voi olla lievää kipua rinnassa tai kyljessä rintakehällä. Yskimisen seurauksena rintaan voi tulla lihaskramppeja, joskus jopa kylkiluiden murtumia.

Jos tulehdusten yhteydessä ilmaantuu pidempiaikaista kipua rinnassa, tilanne on hyvä selvittää, jotta lääkäri voisi sulkea pois keuhkokuumeen, keuhkopussin tulehduksen ja muut hoitotoimenpiteitä vaativat sairaudet. Tilanne selkenee yleensä keuhkojen röntgenkuvauksella.

Itse voi käyttää tavanomaista flunssahoitoa. Tärkeätä on saada riittävästi juotavaa ja lepoa. Oireiden lievitykseen voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä tai flunssan lievitykseen tarkoitettuja valmisteita.

Keuhkokuume ja keuhkopussintulehdus

Pneumonia on keuhkokuume eli keuhkokudoksen tulehdus. Se on yleensä bakteerin aiheuttama. Yleisin aiheuttaja on pneumokokki, seuraavana on mykoplasma.

Keuhkokuumeen oireina on kuume, yskä, märkäisiä ysköksiä, hengenahdistus ja pistävä kipu rintakehän toisella puolella. Se pahenee hengittäessä tai yskiessä. Hengitys voi olla pinnallista kivun vuoksi. Yleiskunto on usein keuhkokuumeessa heikentynyt.

Pleuriitti tarkoittaa keuhkopussin tulehdusta. Yleisin syy on bakteeri- tai virusinfektio. Pleuriitti liittyy usein keuhkokuumeeseen mutta syitä voi olla muitakin.

Keuhkojen ulkopinta ja rintakehän sisäpinta on peitetty kalvolla. Tämä välitila on keuhkopussi. Siinä on normaalisti vähän nestettä. Joskus keuhkopussintulehdus voi pahentua tai jostain muusta syystä voi keuhkopussiin alkaa kertyä ylimääräistä nestettä.

Tällöin ilmaantuu hengenahdistusta tai painon tunnetta rinnassa. Vähäisessä nestekertymässä voi hengenahdistus tuntua vain rasituksessa. Rintakehällä on pistävää kipu ja se pahenee, kun hengittää sisään.

Bakteeriperäinen pneumonia hoidetaan antibiooteilla. Pleuriitti vaatii tulehduksen hoitoa ja tarvittaessa kivunlievitystä. Joskus keuhkopussin nestettä joudutaan poistamaan neulalla tai poistoputkella. Vakavissa tapauksissa tarvitaan sairaalahoitoa.

Omahoitona on riittävä lepo, runsas juominen ja tarvittaessa kuumetta alentavat lääkkeet. Tupakoinnin lopettaminen ja influenssarokote pienentävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen.

Sepelvaltimotauti, miehen ja naisen vaarallinen seuralainen

Tärkeä rintakipujen syy ovat sydänperäiset vaivat. Yleisin kipuja aiheuttava sydänsairaus on sepelvaltimotauti. Siinä sydämen verisuonet eivät pysty toimittamaan valtimonkovettumataudin aiheuttaman sepelvaltimon ahtauden vuoksi riittävästi verta sydänlihakseen. Tämä saa aikaan hapenpuutetta ja seurauksena on kipu rinnassa.

Se tuntuu useimmiten rintalastan takana tai rintakehällä. Kipu on luonteeltaan tavallisesti puristavaa ja voimakasta. Tyypillisesti kivut ilmaantuvat rasituksen yhteydessä. Ne kestävät vain lyhyen aikaa rasituksen jälkeen. Pidempään kuin 15-20 minuuttia kestävä kipu voi olla merkki sydänveritulpasta. Tullessaan kipu rinnassa yleensä pysäyttää ihmisen liikkumisen mutta levossa se voi mennä nopeasti ohi. Kivut voivat säteillä vasempaan olkaan tai käteen, selkään, ylävatsalle tai kurkkuun. Oireet saattavat olla voimakkuudeltaan heikkoja tai vahvoja.

Usein, varsinkin naisilla, sepelvaltimotauti voi olla myös täysin oireeton. Kipujen sijaan voi tauti ilmetä ahdistuksen tunteena, uupumisena, huonovointisuutena tai pahoinvointina ruumiillisen rasituksen yhteydessä. Ylävatsan vaivat ovat joskus vaikeita erottaa sydänperäisistä vaivoista.

Jos kipu tulee vain levossa, on terävää luonteeltaan, liittyy hengityksen liikkeisiin ja asentoon tai jatkuu päiväkausia, on syy usein jokin muu kuin sepelvaltimotauti. Tällöinkin tilanne voi olla hyvä selvittää lääkärissä.

Sen mukaan tuntuuko rintakipu oikealla vai vasemmalla, tuleeko se aamulla vai illalla ei voi tehdä mitään ehdottomia päätelmiä sen vaarallisuudesta tai vaarattomuudesta.

Sepelvaltimotaudin tyyppiset rintakivut vaativat lääkärin selvittelyä. Jo henkilö epäilee sydänveritulppaa, hänen kannattaa hakeutua päivystykseen. Tarvittaessa voidaan tehdä rasituskoe. Siinä seurataan sydänfilmiä ja samanaikaisesti poljetaan ja lisätään asteittain rasitusta. Sydänfilmissä voidaan havaita verenkierron huononemisen muutoksia. Jos tilanne jää epäselväksi, diagnoosi voidaan varmistaa lisätutkimuksilla.

Hoitona käytetään lääkkeitä, jotka eri mekanismeilla tekevät sydämen verenkiertoa taloudellisemmaksi ja vähentävät veritulpan riskiä. Usein oireet saadaan rauhoittumaan nykyaikaisilla lääkkeillä. Jos ne eivät saa aikaan riittävän hyvää toimintakykyä, voidaan harkita leikkaustoimia.

Itsehoitona kannattaa pyrkiä normaaliin painoon. Ruokavalio on hyödyllistä käydä konkreettisesti läpi ja tehdä tarvittavat kevennykset. On hyvä vähentää rasvoja, varsinkin eläinperäisiä, syödä enemmän kasviksia ja hedelmiä sekä vähentää suolan käyttöä. Kun syö vähemmän kuin kuluttaa, paino väistämättä putoaa.

Jos tehdään rasituskoe, potilas voi keskustella sen tehneen lääkärin kanssa, minkälaisella pulssitasolla liikuntaa voi harrastaa. Kannattaa opetella mittaamaan pulssia tai käyttämään pulssimittaria sekä rasittaa itseään säännöllisesti, mutta sopivalla tasolla.

Järkevää on lopettaa tupakointi ja kahvin juonti sekä muiden piristävien aineiden käyttö. Niitä ovat kolajuomat, tee ja laihdutuslääkkeet.

Sydänpussin tulehdus vaikeuttaa hengitystä

Äkillinen sydänpussin tulehdus eli perikardiitti voi aiheuttaa oirekuvaltaan sydänveritulppaa muistuttavan kivun. Erotuksena sydäninfarktista tämä kipu voi helpottua istuttaessa etukumarassa. Hengityksen vaihe ja ihmisen asento vaikuttaa kipuun. Sydänpussin tulehdusta voi edeltää hengitysteiden tulehdus.

Tulehduksessa nestettä voi kertyä sydänpussiin. Tämä voi lisääntyä nopeastikin ja johtaa sydämen täyttymisen estymiseen. Seurauksena on kuolema, ellei hoitotoimia päästä toteuttamaan nopeasti.

Lääkärin tutkimuksessa stetoskoopilla voidaan kuulla tulehduksen aiheuttama hankausääni tai sydänäänten heikkeneminen. Laboratoriokokeissa on yleensä lasko- ja valkosolujen määrä kohonnut. Sydänfilmissä nähdään tähän vaivaan sopivia muutoksia ja röntgenkuvassa voi sydän näyttää suurentuneelta sydänpussiin kertyneen nesteen ansiosta.

Pikainen hakeutuminen päivystykseen on välttämätöntä, koska hoito tapahtuu sairaalassa. Siinä pyritään aluksi kivun lievitykseen ja vaivan aiheuttajan löytämiseen. Tulehduksen syynä voi olla mm. tuberkuloosi, reuma, sydäninfarkti tai märkäinen tulehdus. Perustauti on luonnollisesti hoidettava.

Aortan sisäkalvon repeämä (aortan dissekaatio)

Aortan dissekaatio on vakava ja harvinainen tila, jossa kehon suurimman valtimon, aortan, sisempi kerros repeää. Veri pääsee virtaamaan suonen seinämän sisään ja erottaa sen kerroksia toisistaan. Tämä tila voi esiintyä missä tahansa aortan osassa, mutta se on yleisin nousevassa aortassa. Se on aortan osa, joka lähtee ylöspäin sydämestä.

Tärkein riskitekijä on hoitamaton korkea verenpaine. Muita altistavia tekijöitä ovat seinämän rakenneheikkous jonkin sairauden johdosta, rintakehän vammat ja aortan laajentuma (aneurysma). Useimmin ongelma esiintyy yli 60-vuotiailla.

Oireina on äkillinen, repivä tai viiltävä rintakipu, joka säteilee usein selkään lapaluiden väliin. Se voi vaihtaa paikkaa sen mukaan, kun dissekaatio etenee. Kipu on pahinta alkuvaiheessa.

Samalla on hengenahdistusta, heikkoutta ja raajojen kylmyyttä tai tunnottomuutta. Potilas voi olla kalpea, hikoileva ja verenpaine voi olla eri käsissä erilainen. Tajunnan alenemista ja halvausoireita voi esiintyä.

Kyseessä on hengenvaarallinen tila missä kuolleisuus on suurta.  potilas on vietävä välittömästi sairaalaan. Hoito on yleensä kirurginen. Verenpaineen nopea alentaminen on tärkeää ennen leikkausta.

Aortan dissekaatiota ei voi itse hoitaa. Tärkein ehkäisykeino on korkean verenpaineen tehokas hoito ja tupakoinnin välttäminen.

Toiminnalliset sydänvaivat haittaavat yöunia

Joskus rintakipuja tutkittaessa ei löydy sepelvaltimotautia tai muuta vaivaa selittävää sairautta, vaikka kipuoire saattaa olla hyvinkin haittaava. Tällöin kyseessä voivat olla toiminnalliset sydänvaivat.

Tämän tyyppiset kivut ovat usein lyhytaikaisia ja toistuvia, luonteeltaan viiltäviä tai kouraisevia. Niitä esiintyy usein illalla raskaan päivän jälkeen ja ne voivat haitata uneen pääsyä.

Vaivoihin voi liittyä jännittyneisyyttä ja väsymystä sekä erilaisia ruoansulatuskanavan oireita. Usein vaivoista kärsivät sietävät huonosti saunomista, alkoholia, kahvia ja tupakkaa.

Näissäkin vaivoissa on perusteellinen tutkimus tärkeää. Kun vaivat on kunnolla selvitetty, ei tarvitse pelätä henkeä uhkaavaa sairautta. Se yksistään voi olla suuri helpotus.

Hoitona voidaan käyttää erilaisia lääkkeitä oirekuvasta riippuen. Usein on hyödyllistä jättää pois kahvi, tupakka, kolajuomat ja tee sekä liiallinen alkoholi. Kannattaa myös pyrkiä normaaliin painoon. Toiminnallisissa sydänvaivoissa ei ole mitään estettä kovallekaan rasitukselle, jos siihen ryhdytään asteittain. Usein näiden vaivojen oireet helpottavat, kun fyysinen kunto kohenee.

Keuhkoveritulppa (keuhkoembolia) lähtee alaraajoista

Keuhkoihin kulkeutuu veritulppa useimmiten alaraajan tai lantion laskimotukoksista. Oireena esiintyy äkillistä hengenahdistusta ja rintakipua.

Pahimmillaan voi tauti olla nopeasti kuolemaan johtava. Lievimmillään pieni embolus on lähes oireeton ja saattaa aiheuttaa ainoastaan lyhytaikaisen hengenahdistuksen.

Keuhkoembolia ja sen epäily vaatii aina käyntiä sairaalan päivystyksessä. 

Ilmarinta (pneumothorax)

Keuhkopussissa ei normaalisti ole tyhjää tilaa vaan keuhkojen ja rintakehän väliset kalvot ovat toisissaan kiinni. Ilmarinta tarkoittaa ilman kertymistä keuhkopussiin. Tällöin keuhko menetetyn tiiviyden johdosta painuu osittain tai kokonaan kasaan. Ilmarinta voi syntyä spontaanisti tai vamman seurauksena.

Ilman selvää syytä vaivaa todetaan useimmin nuorilla ja hoikilla miehillä. Keuhkosairaudet, kuten keuhkoahtaumatauti, voivat altistaa ilmarinnan syntymiselle. Pienen keuhkoputken tai keuhkorakkulan seinämä voi rikkoutua ja ilma pääse keuhkoputkesta sisäkautta keuhkopussiin. Tylpät tai pistävät rintakehävammat voivat suoraan aiheuttaa ilmarinnan ulkoista kautta.

Oireina on äkillinen, pistävä rintakipu ja hengenahdistus, joka on usein toispuoleinen. Hengitysäänet voivat heikentyä ja rintakehä tuntua kevyeltä toiselta puolelta. Onneksi ihminen pärjää levossa yhdellä keuhkolla.

Vamman aiheuttamassa ilmarinnassa pyritään välittömästi saamaan suljettua syntynyt yhteys ulkoa rintaonteloon. Lääkärin tutkimus on aina paikallaan. Lievät tapaukset voivat parantua itsestään seurannassa. Laajemmissa ilmarinnoissa ilma poistetaan neulalla tai asetetaan keuhkopussiin pieni dreeni eli poistoputki. Toistuvat ilmarinnat voivat vaatia kirurgista hoitoa.

Ilmarintaan ei ole itsehoitoa. Tupakoinnin lopettaminen on tärkein ehkäisykeino, koska tupakointi lisää ilmarinnan riskiä merkittävästi.

Vyöruusu (herpes zoster)

Noin joka kolmas sairastuu elinaikanaan vyöruusuun ja isolla osalla tauti ilmenee rintakehän alueella.

Aiheuttaja on Varicella zoster -virus (vesirokkovirus), joka on aiempaa sairautta seuranneen lepotilan jälkeen aktivoitunut uudelleen hermostossa

Vyöruusu ilmenee vain yhdellä puolella kehoa. Itse virus oleilee selkäytimessä, mutta aiheuttaa rakkulaista ja kivuliasta ihottumaa. Se ei kuitenkaan ylitä keskiviivaa.

Oireet alkavat usein ihon kihelmöintinä, kipuna ja kosketusherkkyytenä yhdellä puolella rintakehää. Muutaman päivän kuluttua ilmaantuu rakkuloita. Ne erittävät yleensä ainakin muutaman päivän ajan. Erite voi tartuttaa vesirokon ihmiseen, joka ei ole sitä aiemmin sairastanut. Iho on tänä aikana kivulias.

Rakkuloiden kuivumisen jälkeen noin joka kolmannelle kehittyy jälkioireena kivulias, kutiseva ja poltteleva hermosärky samalle alueelle. Kun ihottuma paranee, sen alueelle voi jäädä arpia. Useimmiten alle 50-vuotiailla ja alkuvaiheessa vähän kivuliailla ihmisillä on vain pieni riski saada jälkisärkyjä. Myös niillä, joilla taudin alussa vähän rakkuloita, on suhteellisen pieni todennäköisyys saada vaikeita jälkikipuja.

Lääkitys pyritään aloittamaan nopeasti koska se tehoaa silloin paremmin. Hoitona voidaan käyttää viruksiin vaikuttavia lääkeaineita ja joskus myös kortisonia. Sillä hoidetaan niitä henkilöitä, joilla on suuri todennäköisyys saada jälkikipuja.

Vyöruusurokote voi ehkäistä taudin. Itsehoitoon kuuluu ihoalueen pitäminen puhtaana ja rakkuloiden rikkomisen välttäminen rakkulavaiheen aikana. Viileä suihku tai kylmäpakkaus voi lievittää kutinaa. Rakkulakohdan päälle voi tarvittaessa laittaa kuivan steriilin lapun. Vaatteina on hyvä käyttää löysiä ja joustavia vaatteita.

Refluksitauti (mahansisällön nousu ruokatorveen), esofagiitti ja ruokatorven spasmi

Relluxitaudin tavallisimmat oireet ovat polte rinnanalusessa ja rintalastan takana sekä mahan sisällön nousu suuhun. Vaiva pahenee makuulla. Kipu voi muistuttaa sydänperäistä kipua ja voi säteillä.

Usein raskas ruoka, suklaa ja kahvi, alkoholi ja happamet ruoka-aineet lisäävät kipuoiretta. Kumartelu ja kiristävä vyö voi tuntua epämiellyttävältä.

Ruokatorvi on putki, joka kuljettaa ruokaa ja nesteitä suusta mahalaukkuun. Ruokatorven alaosan sulkijalihas toimii vaivassa huonosti ja päästää mahan hapanta sisältöä väärään suuntaan eli takaisin ruokatorveen. Ruokatorvi kestää huonosti happamuutta päinvastoin kuin mahan limakalvo. Seurauksena voi olla ruokatorven lisävaivoja ja ärtyneisyyttä.

Vaivalle altistavat ylipaino, tupakointi ja raskaus.  Palleatyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa. Tauti on hyvin yleinen. Oireita esiintyy jopa 30 prosentilla länsimaissa. Vaivan pitkittyessä voi aiheutua ruokatorven kurouma tai haavauma.

Ruokatorven tulehdusta eli esofagiittia voivat aiheuttaa myös muut syyt, kuten sieni-, virus- tai bakteeri-infektiot. On myös olemassa ruokatorven tulehdus, joka voi olla perinnöllinen, liittyä allergioihin ja kehittyä immuunivälitteisesti.

Ruokatorven lihaskouristus eli spasmi aiheuttaa saman tapaisia oireita ja se on myös yksi mahdollinen rintakivun syy.

Hoitona käytetään mahalaukun happamuutta alentavia lääkkeitä. Hyvä itsehoito on onnistuneen hoitotuloksen olennainen osa.

Omahoitona on lievissä tapauksissa elämäntapamuutokset.  Painonhallinta on tärkeää kaikille.  Makuuasennossa kannattaa pääpuolta korottaa. Happamuutta lisääviä ruoka-aineita ja runsaita aterioita on hyvä välttää. Lääkkeinä käytetään happosalpaajia. Vaikeissa tapauksissa harkitaan joskus kirurgista hoitoa.

Rintojen kasvaimet, naisten yleisin syöpä

Rinnoissa voi olla ohimeneviä kiputiloja, jotka liittyvät hormonitasapainon vaihteluun. Jokaisen naisen on tärkeää opetella itse tutkimaan rintansa ja tehdä se säännöllisesti, on niissä oireita tai ei. Rintojen ikäryhmäkuvauksiin kannattaa osallistua. Nykyisin suositellaan säännöllisesti tehtäviä mammografiatutkimuksia, vaikka mitään vaivoja ei olisikaan.

Jos rintoihin ilmaantuu kyhmyjä, jatkuvaa kipua, ihomuutoksia, nännin sisäiänvetäytymistä tai niistä tulee veristä eritettä, tutkimukset ovat paikallaan. Rintojen kudosten tila voidaan helposti tutkia mammografialla ja ultraäänellä.

Rintasyöpä on naisten tavallisin syöpä. Mitä nopeammin se löydetään ja hoidetaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Valtaosa kasvaimista löydetään naisen itsensä suorittaman tunnustelun perusteella.

Rintatulehdus voi syntyä imettäessä

Imettämisen yhteydessä syntyy melko usein rinnan tulehduksia. Tällöin yleensä imettäessä huomataan aristava alue rinnassa, lämmönnousua ja mahdollisesti myös imusolmukkeiden turpoamista.

Tulehduksen aiheuttaja tulee yleensä ulkoa päin iholta, hoitohenkilökunnasta tai lapsen suusta. Tulehdus leviää rintarauhasen tiehyitä pitkin. Maito on ihanteellinen kasvualusta bakteereille.

Hoitona käytetään antibiootteja. Terveen rinnan puolelta voi imettämistä jatkaa, sairastuneen puolen voi tyhjentää pumpun avulla. Jos nännissä on haava, pitäisi se hoitaa bakteereja tuhoavalla salvalla.

Rintaruston kiputila (Tietzen oireyhtymä), syytä kipuun ei tunneta

Joskus rintakehän etupuolelle ilmaantuu ilman erityisempää syytä kiputila kylkiluun ja sen rintalastaan kiinnittyvän jatkeen, kylkiruston liitosalueelle. Tarkkaa syytä tähän Tietzen oireyhtymäksi nimettyyn ilmiöön ei tunneta, mutta se voi liittyä mekaaniseen rasitukseen, voimakkaaseen yskimiseen, liikuntaan tai pieniin rintakehän vammoihin.

Diagnoosi perustuu kipualueiden paikallistamiseen tunnustelemalla. Röntgentutkimuksessa ei yleensä todeta mitään poikkeavaa. Oireena on pistävä tai puristava kipu rintalastan vieressä, joka pahenee hengittäessä, yskiessä tai painettaessa. Toisinaan näkyy tai tuntuu pieni turvotus kipukohdassa.

Hoitotoimenpiteinä voidaan käyttää kipulääkitystä. Fysikaalisista hoidoista tai kortisonipistoksista ei useimmiten ole merkittävää hyötyä. Yleensä vaiva ajan mittaan rauhoittuu, vaikka se voi kestää pitkänkin aikaa.

Itsehoitona voi käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä ja salvoja. Kannattaa myös kokeilla kipualueen hautomista kylmällä. Jos se tuntuu ärsyttävältä, mahdollista on kokeilla lämpöpulloa tai tyynyä. Alkuvaiheessa on hyvä välttää rintakehää rasittavia liikkeitä.

Rintalastan alaspäin suuntautuva alaosa, processus xiphoideus, voi joskus tuntemattomastakin syystä ärtyä. Tällöin oireena on rintalastan kipu ja arkuus paikallisesti rintalastan alaosassa. Hoitona voidaan käyttää samanlaisia toimia kuin rintaruston kiputiloissa. 

Milloin päivystykseen

Hakeudu päivystykseen jos rintakivussa on seuraavia oireita:

Rintakipu alkaa levossa ilman vammaa tai rintakehän fyysistä rasitusta.

Alkaa äkillisesti, tuntuu puristavana, ahdistavana, närästävänä, voimakkaana kipuna tai ahtaana tai repivänä tunteena rintalastan takana.

Rintakipuun liittyy hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.

Rintakipuun liittyy pahoinvointia tai kylmää hikoilua.

Rintakipu säteilee olkavarteen, leukaan tai selkään.

Rintakipua ei pysty osoittamaan tarkasti yhteen paikkaan.

Rintakipu tuntuu äkillisenä uutena närästyksenä.

Aiempi rintakipu pahenee ja ilmenee vähäisessä rasituksessa.

Jos rintakipukohtaus kestää yli 5 minuuttia.

Rintakivun yhteydessä on ollut tajunnan menetys.

Jos nitro ei helpota entiseen tapaan rintakipua.

Rintakipu ja korkea kuume.

Vamman jälkeinen pistävä rintakipu.

Henkeä uhkaavissa tilanteissa hakeudu päivystykseen tai soita hätänumeroon 112. Jos et ole varma, onko kyseessä hätätilanne, voit aina soittaa ensin maksuttomaan numeroon 116117.

Milloin lääkäriin

Toistuvat rintakivut rasituksessa.
Ajoittaiset rintakivut, jotka eivät kotihoidolla asetu.
Rintojen kiputilat ja muutokset rintarauhasissa niitä tunnusteltaessa.

Yleensä voi hoitaa itse

Rintatuntemukset lievien flunssien ja hengitystietulehdusten yhteydessä.

Kylkiluiden ja kylkivälilihasten kiputilat.

Toiminnalliset sydänvaivat

Tutkittu rintakipu, joka pysyy samanlaisena.

Rintakehän paikallinen kiputila fyysisen rasituksen jälkeen.

Lievän vamman jälkeinen rintakehän kiputila.

Yleensä rintakipua voi näissä tilanteissa hoitaa itse. Jos tilanne pahenee, ota tarvittaessa yhteyttä alueesi terveydenhuollon puoleen.

Itsehoito

Rintakipu voi johtua monesta syystä. Monet niistä ovat harmittomia, mutta osa voi olla vakavia.
Itsehoitoa voi käyttää vain, jos rintakipu on lievää, tuttua ja selvästi lihas- tai liikuntaelimistöstä johtuvaa, eikä siihen liity hengenahdistusta, huimausta, pahoinvointia, säteilyä käsivarteen/leukaan/selkään, rytmihäiriöitä tai muita huolestuttavia oireita.

Jos kipu on uusi, poikkeava tai epäilyttävä, noudata sivun Milloin päivystykseen / Milloin lääkäriin -ohjeita.

Yleiset itsehoitokeinot rintakehän lihasperäisiin kipuihin

1. Lihasjännityksen ja rintarangan lukkojen helpottaminen

Lievään lihasjännitykseen:
– Lämpö (lämmin suihku tai lämmitettävä tyyny 10–20 min).
– Lapojen rentoutus: hartioiden rullaukset, lapaluiden puristukset, kevyt venyttely.
– Rintarangan liikkuvuus:
– “Avaukset” kylkiasennossa (käden kierto ylävartalon yli).
– Selinmakuulla rullan päällä rintarangan avaukset.

2. Rintakehän ja yläselän venytykset

– Rintalihasvenytys ovenpielessä.
– Lapaluiden alueen venytykset (“kyyristys – avaus”).
– Niskan ja hartioiden kevyet mobilisaatiot.

3. Liikkeen jatkaminen normaalisti

Sopii erityisesti:
– lihasperäiseen kipuun
– rasituksen jälkeiseen kipuun
– kylkiväli- ja rintalihaksiston ärsytystilanteisiin.
Vältä vain selvästi kipua provosoivia liikkeitä.

Itsehoito ei sovi, jos rintakipu voi olla sydän-, keuhko- tai verenkiertoperäinen

Itsehoitoa ei pidä käyttää, jos oireisiin liittyy:
– puristava, ahdistava tai repivä kipu
– hengenahdistus, rytmihäiriö, voimakas heikkous
– kipu säteilee käsivarteen, kaulaan, leukaan tai selkään
– selittämätön kylmähiki, pahoinvointi
– kuume + rintakehän kipu
– kipu alkaa levossa tai pienessä rasituksessa.

→ Ohjaa Päivystysapuun 116117.
Henkeä uhkaavissa tilanteissa: 112.

Lisätietoa rintakivuista:

Terveyskirjaston artikkeli keuhkoputkitulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli keuhkokuumeesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sepelvaltimotaudista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sydäninfarktista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sydänpussin tulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli sydänlihastulehduksesta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli keuhkoveritulpasta.
Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia Duodecim käypä hoito.
Ilmarinta (pneumothorax) oireet ja hoito Terveyskirjasto.
Keuhkopussin nestekertymä, keuhkopussin tulehdus, pleuriitti Terveyskirjasto.
Aortan dissekaatio eli sisäkalvon repeämä Terveyskylä.
Aortan dissekoitumisen taudinkulku, diagnosointi ja hoitosuuntaukset Duodecim.
Käypähoito suositus keuhkoahtaumataudista.
Refluksitauti oireet ja hoito Terveyskirjasto.
Tietzen oireyhtymä Terveyskirjasto.
Vyöruusu. Esioireina voi olla kipu toisella puolella rintakehää. Terveyskirjasto..
Rintasyöpäyhdistyksen sivut rintasyövästä.
Terveyskirjasto miesten rintasyövästä.
Imetyksen tuki ry tiehyttukoksesta ja rintatulehduksesta.

Lisätietoa rintakivuista englanniksi:

Acute Coronary Syndrome angina, heart attack Patient.info.
Angina – chest pain from the heart. American Heart Association.
NSTEMI (Non-ST-Elevation Myocardial Infarction) Cleveland Clinic.
Pulmonary Embolism symptoms, causes & treatment Patient.info.
Pulmonary Embolism causes, symptoms & treatment Cleveland Clinic.
Pneumothorax (collapsed lung) Patient.info.
Pneumothorax symptoms & treatment Cleveland Clinic.
Pleurisy symptoms, causes & treatment Patient.info.
Pleurisy overview Cleveland Clinic.
Aortic Dissection symptoms & treatment Cleveland Clinic.
Aortic dissection Wikipedia.
Reflux disease Patient.info.
Esophageal Spasms Cleveland Clinic.
Tietze Syndrome overview Cleveland Clinic.
Costochondritis & Tietze’s Syndrome Patient.info professional review.
Tietze syndrome Wikipedia overview.
Shingles – early pain before rash. Patient.info.
Orthoinfo.aaos.org englanninkielinen artikkeli solisluun ja rintalastan välisen nivelen ongelmista.
Wikipedia processus xiphoideuksesta.

Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.

➤ Siirry Vatsakipu-sivulle

▲