Polven rakenne | Polven murtumat ja sijoiltaan meno | Kierukkavaivat | Ristiside- ja nivelsidevaivat | Hyppääjän polvi | Polvilumpion rustovauriot | Bakerin kysta | Polven nivelrikko | Polven tulehdukset | Polven irtokappaleet | Milloin päivystykseen | Itsehoito | Lisätietoa polvikivuista |
Polvikivun yleisimmät syyt ja yleisyys
| Kivun syy | Yleisyys | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Polven rakenne | Kaikilla | Ymmärrys anatomiasta helpottaa vammojen tunnistamista |
| Polven murtumat ja sijoiltaan meno | Melko harvinainen | Välitön lääkärin arvio; röntgen tai magneettikuvaus tarvitaan |
| Kierukkavaivat | Melko yleinen | Kipu ja napsuminen polvessa; usein urheiluun liittyvä |
| Ristiside- ja nivelsidevaivat | Melko yleinen | Vamma vaatii usein kuntoutusta tai leikkausta |
| Hyppääjän polvi | Melko yleinen | Kipu polvilumpion alla, hoitona fysioterapia ja lepo |
| Polvilumpion rustovauriot | Yleinen | Kipu polven etuosassa, erityisesti portaita laskeutuessa |
| Bakerin kysta | Melko yleinen | Usein vaaraton; hoituu perussairauden hoidon myötä |
| Polven nivelrikko | Erittäin yleinen | Liikunta ja painonhallinta lievittävät oireita |
| Polven tulehdukset | Melko harvinainen | Vaatii lääkärin tutkimuksen ja usein antibioottihoitoa |
| Polven irtokappaleet | Melko harvinainen | Saattaa vaatia tähystysleikkauksen |
Polven rakenne mahdollistaa monipuolisen toiminnan
Polvien toimintakyky on tärkeää kaikille ihmisille, koska ne kantavat ihmisen painon kävellessä ja juostessa. Polvet joutuvat ottamaan vastaan iskuja, kun ihminen hyppii tai kantaa raskaita taakkoja. Lisääntynyttä rasitusta niihin kohdistuu myös kyykistyessä, noustessa ylös istumasta ja portaissa kulkiessa. Ihmisen elämänpiiri ja toimintakyky voivat huomattavasti rajoittua pahojen polvivaurioiden takia.Polvessa on kolme toiminnallisesti erilaista niveltä. Ensimmäinen on kantava nivel, jossa yläpintana toimii reisiluun ja alapintana sääriluun nivelpinta. Toinen on polvilumpion ja reisiluun välillä. Kolmas muodostuu sääri- ja pohjeluun välille sekä luiden ylä- että alapäissä. Reisiluu ja sääriluu muodostavat sarananivelen, joka on etupuolelta lumpion suojaama. Kantavan nivelen sisällä toimivat pehmikkeinä nivelten rustot ja puolikuun muotoiset sisempi ja ulompi nivelkierukka. Ne ovat rustoisia rakenteista nivelpintojen välissä, jotka toimivat eräänlaisina iskunvaimentimina vähentäen suurempien, äkillisten rasitusten vaikutusta nivelrustoihin.
Nivelsiteet pitävät polven tukevana. Kummallakin reunalla on sivusiteet. Ne pitävät polven tukevana sivusuunnassa. Nivelen sisällä kulkevat etu- ja takaristiside. Ne huolehtivat polven liikkuvuuden rajoista etu-takasuunnassa. Lumpio on jännerakenteen sisällä, joka kiinnittää nelipäisen reisilihaksen sääriluun yläosaan.
Nelipäinen reisilihas reiden etupinnalla on voimakas polven ojentaja. Sen kiinnittyminen lumpion kautta sääriluuhun antaa sille lisää vipuvoimaa tässä toiminnassa. Polven koukistuksesta huolehtivat takareiden lihasryhmät. Lähentämistä ja loitontamista varten on myös omat lihaksensa.
Kasvuikäisillä voi polven seudussa esiintyä kasvuruston ja luutumisen häiriöitä, jotka saattavat vaivata voimakkaamman rasituksen yhteydessä. Diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella. Hoidoksi yleensä riittää rasituksen vähentäminen. Oireet asettuvat lähes aina muutaman vuoden kuluessa.
Polven murtumat ja sijoiltaan meno
Kun alaraajan rasitusta lisätään nopeasti, saattaa syntyä
erilaisia lihasten ja jänteiden kiputiloja. Kun tämäntapaiset vaivat ovat
äkäisimmillään, kylmähoito on usein hyväksi. Pitkittyneissä kiputiloissa
voidaan käyttää fysikaalisia hoitoja, kipulääkitystä ja lääkeainepistoksia.
Varsinkin kortisonipiikein saadaan usein nopeasti tuloksia aikaan, kunhan
vaivan aiheuttava rakenne paikallistetaan.
Nuorilla ihmisillä on usein polvivaivoja liittyen niihin urheilulajeihin,
joissa polvet joutuvat kovaan rasitukseen ja alttiiksi vammoille. Tällaisia
ovat mm. amerikkalainen jalkapallo, pujottelu, jalkapallo ja squash.
Polvilumpio voi mennä sijoiltaan jalan vääntymisen yhteydessä. Tällöin polveen
tulee voimakas kipu ja polvilumpio vääntyy epätavanomaisen näköiseen asentoon.
Usein lumpio palautuu helposti itse paikoilleen. Joskus tarvitaan lääkärin
apua.
Lääkärissä käynti on joka tapauksessa tarpeen. Leikkaushoitoa voidaan harkita
ehkäisemään tulevia ongelmia. Jos polvilumpio menee usein sijoiltaan, tilanne
pitää selvittää ja miettiä kuntoutus- tai leikkaustoimenpiteitä.
Polvilumpioon voi tulla murtuma, jos ihminen tipahtaa polvilleen kovalle alustalle.
Silloin lumpio on painoarka ja polven ojennus voi olla vajaa.
Polven seutuun voi tulla minkä tahansa alueen luun murtuma
suorassa voimakkaassa iskussa, kaatumisen tai kompastumisen yhteydessä.
Tavallisesti oireena tällöin on voimakas kipu murtuman seudussa, joka estää tai
pahasti hankaloittaa astumista vaurioituneelle jalalle.
Murtumaepäilyn vuoksi on syystä käydä lääkärissä
varmistamassa luiden eheys. Jos ei tilanne ole selvä pelkästään lääkärin
tutkimuksen perusteella, voidaan röntgenkuvan tai harvemmin muilla
kuvantamismenetelmillä saada diagnoosi aikaan.
Kierukkavaivat
Polven vammojen yhteydessä saattaa syntyä repeytymiä nivelkierukoihin ja risti- ja sivusiteisiin. Sisempi nivelkierukka vaurioituu useammin kuin ulkoinen. Vammamekanismina on usein kierto painon ollessa polven päällä. Tämä voi sattua esimerkiksi, jos kyykistyy ja samalla polvi kiertyy. Samanaikaisen kierron ja ojennuksen aikana ei vammoja synny niin usein.Kun kierukka vaurioituu, kuuluu joskus samanaikaisesti repeämisen ääni. Kivut voivat ilmaantua pikkuhiljaa vasta muutaman päivän kuluessa vamman jälkeen. Tyypillisiä oireita ovat kivun lisäksi rajoittunut liikelaajuus, jäykkyys ja turpoilu.
Joskus pahimmat vaivat asettuvat suhteellisen nopeastikin lepuutuksella, mutta myöhemmin voi ilmaantua uudestaan oireita, kuten polven lukkiintumisen tunnetta, lonksumista, turvottelua ja kipua rasituksessa.
Tutkittaessa nivelkierukan vaurioissa todetaan kipua nivelraon tienoossa ja väännettäessä polvea asentoihin, joissa repeytynyt kohta jää puristuksiin. Jos on tarvetta lisätutkimuksiin, yleensä käytetään tähystystä tai magneettitutkimusta, nykyisin enää harvoin varjoainetutkimusta. Tähystyksen etuna on se, että samalla on mahdollista hoitaa osa vaurioista.
Hoitona voi riittää lepuutus, kivun hallinta lääkkeillä ja seuranta. Jos vaiva ei rauhoitu ja haittaa normaalia elämää, voidaan harkita tähystystoimia.
Ristiside- ja nivelsidevaivat
Nivelkierukkavamman yhteydessä voi syntyä myös nivelsiteiden
vaurioita. Näin voi käydä vaikkapa, kun polvi yliojentuu voimakkaasti, kun
pudotaan koukussa olevalle polvelle, juoksu pysähtyy äkillisesti tai paino
vaihtuu toiselle jalalle äkkiarvaamatta. Vamman jälkeen on polvessa kipua ja
turvotusta. Yliliikkuvuudesta voi oireena alussa olla löysyyden tunne
nivelessä. Vamman jälkeen on polvessa kipua ja turvotusta.
Eturistisiteen täydellisessä repeämässä häiriintyy polven etu-takasuuntainen
tukevuus. Varsinkin suuremmassa rasituksessa saattaa tällöin ilmaantua
lonksumista tai epävarmuuden tunnetta. Hoidoksi riittää yleensä reiden
lihasvoimien parantaminen ja rasituksen suhteuttaminen polven sietokykyyn.
Leikkaushoidon tarvetta voidaan arvioida jos eivät vaivat asetu.
Sivusiteiden vaurioissa voi syntyä nivelsiteen osittaisen tai täydellisen
repeämän lisäksi myös niiden kiinnittymiskohtien repeämismurtuma. Siinä nivelsiteen
kiinnittymisalue luussa repeytyy irti. Jos murtuma on kooltaan merkittävä, voi
syntyä sivusuuntaista yliliikkuvuutta, joka voidaan polvea tutkittaessa
havaita. Jos yliliikkuvuutta ei ole syntynyt, todetaan vain kipua nivelsiteen
vaurion alueella.
Hoitona riittää yleensä kipuhoito ja lihasvoiman optimointi alaraajassa ja
polven rasituksen tason rajoitus tasolla, jota polvi hyvin sietää.
Leikkaushoitoja käytetään nivelsidevaivoissa etupäässä urheilijoilla.
Hyppääjän polvi (patellajänteen tendinopatia)
Polvilumpion alapuolinen jänne välittää etureiden lihasten
voiman polvilumpion kautta sääriluun kyhmyyn. Liiallisessa rasituksessa tai
toistuvien pienten vaurioiden seurauksena, varsinkin jos ne pääsevät huonosti
paranemaan, voi syntyä polvilumpiojänteen rasitusvamma. Samantapainen
rasitusvamma voi syntyä, tosin merkittävästi harvemmin, myös lumpion yläpuolen
jänteeseen.
Kasvuiässä esiintyy polvilumpiojänteen kiinnittymiskohdan
kasvutumakkeen rasitusvamma tällä samalla alueella. Siihen yleensä riittää
hoitona liallisen rasituksen vähentäminen.
Mahdolliset poikkeamat polven rakenteessa, esimerkiksi polven
akselivirheet, lihasten epätasapaino tai poikkeavat liikkeiden suunnat voivat
aiheuttaa jänteen tavallista suurempaa kuormitusta ja sitä kautta saada aikaan
rasitusvamman. Vaivaa esiintyy eniten urheilulajeissa missä juostaan tai
hypitään paljon.
Hoitona voidaan käyttää kipulääkkeitä ja kylmähoitoa. Fysioterapia
antaa saman tasoisen hoitotuloksen kuin kirurgiset hoitotoimet.
Itsehoitona ja ehkäisynä on suoritustekniikan tarkastelu ja
korjaus tarvittaessa. Vääränlainen kuormitus suoritus- ja harjoittelutilanteessa
on hyvä korjata. Lihashuollossa on voima ja tasapaino tärkeää venyttelyjä
unohtamatta.
Polvilumpion rustovauriot, rasitus kohtuulliseksi
Polvilumpion takapinnan ruston pehmeneminen ja vauriot ovat tavallisia syitä polvien kiputiloihin. Niitä esiintyy varsinkin urheilijoilla. Syynä voi olla osittainen lumpion sijoiltaan meno polven liikkeissä, alaraajojen akselivirheet, lihastasapainon poikkeavuudet, lihaskireydet tai jatkuva liian suuri rasitus. Nämä voivat aikaansaada polvilumpion takapinnalla olevan ruston ohenemisen ja pehmenemisen, jolloin syntyy rustonpehmentymä eli chondromalacia. Myös alueen aiemmat murtumat, niveltulehdus, kasvaimet tai toiminnalliset häiriöt voivat edesauttaa ongelman syntymisessä.Aluksi oireina esiintyy kipua portaita alaspäin kulkiessa tai kyykistyessä. Usein myös pidempään istuessa polvi alkaa särkeä, jos sitä ei voi välillä ojentaa suoraksi. Elokuvissa tai lentokoneessa istuminen voi olla tuskaa. Polvikipu tuntuu lumpion ympärillä ilman tarkkaa yksittäistä paikkaa. Siitä on vaivaa mm. porraskävelyssä ja kyykistymisessä. Polvessa voi olla lukkiintumisen tunnetta ajoittain, jäykkyyttä ja turvotusta. Portaita alaspäin kulkiessa lumpion painuu lujemmin reisiluuta vasten kuin ylöspäin noustessa. Niinpä alaspäin meno aiheuttaakin yleensä enemmän kärsimystä kuin rappusten nousu.
Tutkittaessa todetaan arkutta ja rutinaa polvilumpiota painettaessa polviniveleen päin sekä myös liikutellessa. Röntgen- tai magneettikuvissa nähdään ruston pehmentymään sopivia muutoksia. Jos laboratoriokokeita katsotaan, niissä ei yleensä ole tulehdukseen viittaavia arvoja.
Hoitona käytetään lihasten vahvistamista. Erityisesti
etureiden nelipäisen reisilihaksen hyvä kunto on olennainen asia vaivan kanssa
selviämiselle. Fysioterapeutti tai kuntosaliohjaaja voi tehdä harjoitteluohjelman,
jolla tämä saadaan huipputerään. Kivun hoidossa normaali lääkehoito ja
tarvittaessa kylmällä hautomiset kipuvaiheissa yleensä riittävät. Hankalimmissa
tapauksissa leikkaushoitoa voidaan harkita. Jotta leikkausta kannattaa miettiä,
on vaivalla oltava syy, johon on mahdollista leikkauksella vaikuttaa.
Sopivan ammatin ja toimenkuvan hankkiminen on olennaisen tärkeää,
jotta rasitustaso voidaan pitää sellaisena minkä polvi. Rasitustaso myös
urheilu- ja askartelutoiminnassa täytyy pitää kohtuullisena.
Bakerin kysta, pullistuma polven takana
Polven takana tavataan pullistumia, jotka voivat aiheuttaa paineen tunnetta ja kipuoiretta. Yleensä ne ovat yhteydessä polviniveleen ja useimmiten syntyvät jonkin vamman jälkeen. Jos tällainen kysta puhkeaa pohkeen lihasten väliin, se voi aiheuttaa pohkeen hyvin voimakkaan kipuoireen ja turvotuksen, jota on vaikea erottaa laskimotulpasta. Ilman puhkeamista ne eivät aiheuta ainakaan suurempaa kipua ja voidaan havaita vaikkapa läheisten toimesta tai jonkun muun asian tutkimisen yhteydessä.Kun polven takapinnalle ilmaantuu aluksi kivuton pullistuma niin diagnoosia voidaan epäillä tyypillisen kliinisen kuvan perusteella, ja se varmistuu ultraäänitutkimuksella. Hoitona voidaan samantien tyhjentää pullistuma ja pistää kortisonia. Jos eivät vaivat näin asetu, leikkaushoitoa voidaan harkita. On hyvä varmistaa, ettei henkilöllä ole mitään ylläpitävää syytä, kuten nivelkierukkavauriota, joka estäisi vaivan paranemista.
Polven nivelrikossa voi kepin ottaa käyttöön
Iäkkäämpien ihmisten polvivaivojen tärkein syy on nivelrikko eli artroosi. Siitä aiheutuu oireita yleensä vasta aikaisintaan keski-iän jälkeen tai vanhempana. Nivelrikko syntyy kun nivelen sileät rustopinnat vähitellen iän mukana rappeutuvat, niihin tulee pieniä vaurioita ja ne muuttuvat pinnoiltaan epätasaisemmiksi. Jos rappeutuma etenee niin merkittävästi, että rusto kuluu paikoittain kokonaan pois, niin luupinnat joutuvat kosketuksiin suoraan toistensa kanssa. Jo karheammat nivelpinnat tekevät nivelpinnat huonommin liukuviksi toistensa suhteen, puhumattakaan siitä, jos luu on esillä. Näissä tilanteissa ymmärrettävästi nivelen liike on kankeampaa ja kivuliasta. Nivelrikon syntyä voivat edesauttaa aiemmat murtumat, nivelsiteiden tai kierukoiden vauriot tai muut vammat alueelle.Ensimmäinen merkki vaivasta on yleensä rasitukseen, esim. kävelyyn ja portaiden nousemiseen, tai pitkään samassa asennossa oloon liittyvä kipu. Myöhemmin oireisiin saattaa liittyä polven särkyä ilman erityisempää rasitustakin, rutinaa ja lievää turvottelua pahimmissa vaiheissa. Kipu voi olla pahinta aamuisin. Ajan kuluessa mukaan voi tulla nivelen lukkiintumisen tunteita ja heikkoutta. Vaikeissa tapauksissa polveen voi tulla ylimääräistä liikkuvuutta ja virheasentoa.
Nivelrikko voidaan todeta röntgentutkimuksessa. Tosin melko vähäisissäkin kulumamuutoksissa saattaa ihmisellä olla oireita. Toisaalta röntgenologisesti kulunut nivel voi olla vähäoireinen.
Kulumavikaan ei valitettavasti ole parantavaa hoitoa tarjolla. Kiputulehduslääkkeitä käytetään kipujen helpotukseen. Lämpöhoidoilla ja sähkökipuhoidolla voidaan myös saada kipuoiretta asettumaan. Polvikulumisia on saatu helpotettua nivelen sisäisillä pistoksilla lääkeaineella, joka on alun perin uutettu kukon heltoista.
Kuluneen nivelen ympäristön lihasten huolto on tärkeää. Lihasvoiman vahvistaminen on olennaista, ja polvia pitäisi käyttää kohtuullisesti kivuista huolimatta. Tehokkaimmin voidaan lihaksia vahvistaa kuntosalityyppisillä harjoituksilla. Polven ympäristön lihasten kiputiloissa voi hieronnasta olla suurta apua.
Mikäli polvikuluman kanssa ei muuten pärjää, leikkaushoitoa voidaan harkita. Tekonivelleikkausten tulokset ovat hyviä. Jälkeenpäin polven toimintakykyä on kuntoutettava tehokkaasti.
Polvivaivojen ei kannata antaa tarpeettomasti rajoittaa elämää. Ainakin vaikeimmissa ongelmissa kannattaa tehdä kerran kunnollinen perusselvitys vaivan luonteesta. Yleensä on ainakin helpotusta vaivoihin saatavissa erilaisin toimenpitein.
Itsehoitona voidaan yleensä käyttää reseptivapaita tulehduskipulääkkeitä lyhyenä kuurina samoin kuin salvoja kipualueelle. Kylmähoito useamman kerran päivässä annettuna on myös yleensä tehokasta.
Nivelrikon pahimmissa kipuvaiheissa on tärkeää vähentää polveen kohdistuvaa rasitusta. Tämä voidaan tehdä käyttämällä keppiä, vähentämällä kantamista ja pudottamalla painoa. Samoin kannattaa välttää konttaamista ja kyykyssäoloa.
Kun noustaan istumasta, käsinojasta kannattaa ottaa tukea ja välttää liian matalia istuimia. Kotiin on hyvä hankkia korkeampia tuoleja, joista pääsee helpommin ylös. WC-pyttyynkin on saatavissa korotus. Portaissa on ylöspäin mentäessä helpompaa kulkea parempi jalka ja alaspäin tultaessa huonompi jalka edellä.
Polvivaivoissa voidaan käyttää myös erilaisia tukia. Pehmeillä tuilla saadaan aikaan hieman lämpövaikutusta ja muistutetaan siitä, että polvea on syytä varoa. Tukevuuttakin on mahdollista saada lisättyä, mutta tällöin täytyy tuen ulottua pidemmälle reiden ja pohkeen alueelle. Se on parasta valmistaa mittojen mukaan.
Polvivaivoissa on reiden etuosan lihasten vahvistaminen tärkeää. Pahimmassa kipuvaiheessa voidaan reisilihasta supistaa voimakkaasti pitäen jalkaa paikallaan. Supistus voi aluksi jatkua kymmenen sekuntia kerrallaan. Sitä voi tehdä niin monta kertaa päivässä kuin viitsii.
Lähes alusta alkaen voi myös nostaa jalkaa polvi suorana ylöspäin selällään maaten. Kerran voi kokeilla montako kertaa jaksaa tätä tehdä peräkkäin. Sitten voi tehdä päivän mittaan useita sarjoja, joissa nostaa noin 2/3 tästä määrästä. Jos nostojen määrä on kyllästyttävän suuri, kannattaa ostaa 1-2 kilon nilkkapainot, jotta aikaa jää muuhunkin kuin jalan nosteluun.
Maatessa pitkällään on samalla hyvä nostella jalkojaan ylös muihinkin suuntiin ja harjoittaa jalkojen lihaksia monipuolisemmin. Kyljellään voi nostaa jalkaa sivulle ja vatsallaan taaksepäin. Näissäkin harjoituksissa voi käyttää nilkkapainoa.
Polven ollessa jo paremmassa kunnossa harjoituksiin voi harkita liitettäväksi polven ojennusta, aluksi ilman painoa ja myöhemmin nilkkapainon kanssa. Tämä sujuu istuen, jos ihminen kannattelee käsillä reiden alta niin, että jalkaterä ei ota maahan.
Kun harjoitukset eivät pahemmin kipeytä polvea, jatkossa kannattaa harjoittaa kuntosalilla reisiin parempi voima kuin niissä on ollut koskaan aiemmin. Tervepolvisella ei reisilihasvoimalla ole niin suurta merkitystä. Kun polvissa on vaivoja, reisilihakset täytyy pitää kunnossa.
Polven tulehdukset, kuumotusta ja lämpöä
Polvissa voi olla reumatyyppisiin sairauksiin liittyviä niveltulehduksia. Syynä voi olla nivelreuma tai joku muu samaan ryhmään kuuluva yleissairaus. Näissä tilanteissa on yleensä muissakin nivelissä oireita ja tulehduksellisia muutoksia todettavissa lääkärin tutkimuksessa, laboratoriokokeissa ja kuvantamistutkimuksissa. Polvinivel on harvoin ainoa nivel missä oireita esiintyy tässä sairausryhmässä.Polven nivelrikko voi ärsyyntyä rasituksen tai vamman
seurauksena. Silloin polven kipu lisääntyy ja polvi turpoaa. Ärsyyntymisjaksot
usein rauhoittuvat suhteellisen nopeasti eikä muihin niveliin kehity vastaavia
oireita. Hoitona voi käyttää lepuutusta, tulehduskipulääkkeitä ja kylmähoitoa.
Kihdissä ja pseudokihdissä nivelen sisään syntyy kiteitä,
jotka aiheuttavat tulehduksen. Hoitona on paikallishoidon lisäksi taudin
asianmukainen hoito.
Bakteerit voivat aiheuttaa polveen märkäisen tulehduksen. Se voi tulla polven
vamman seurauksena, pistoksen yhteydessä tai kulkeutua veriteitse polveen.
Oireina esiintyy turvotusta, polvisärkyä ja kuumotusta. Tutkittaessa havaitaan
polven turvotus ja mahdollisesti punerrus. Laboratoriokokeissa todetaan
tulehdusarvojen kohoamista ja polvinivelen nivelneste on sameaa ja siinä löytyy
bakteerikasvua.
Hoidossa tarvitaan tehokasta antibioottihoitoa. Tämän vuoksi ihminen joudutaan usein
ottamaan sairaalahoitoon. Polvea voidaan joutua tyhjentämään toistuvasti ja
polvi täytyy pitää levossa. Kunhan tulehdus rauhoittuu, voidaan aloittaa polven
liikunnallinen kuntouttaminen.
Polven irtokappaleita syytä epäillä lukkiintumisoireissa
Polvinivelessä esiintyy irtokappaleita, jotka voivat aiheuttaa polven kipu- ja lukkiintumisoireita. Jos lukkiintuminen laukeaa, polvi voi tutkittaessa olla lähes oireeton. Diagnoosi varmistuu röntgenkuvauksella tai tähystyksessä. Sen aikana irtokappale voidaan samalla poistaa.
Milloin päivystykseen
Yleensä voi hoitaa itse
Itsehoito
Itsehoito sopii, kun:
– kipu on lievää tai kohtalaista
– ei ole voimakasta turvotusta
– ei ole selkeää vammaa, johon liittyy kävelyvaikeus
– polvi ei lukkiudu tai petä selvästi.
1. Kylmähoito
– Kylmäpakkaus 10–15 min → vähentää ärsytystä ja turvotusta.
– Ei suoraan paljaalle iholle.
2. Kevyt liike
– Lyhyet kävelyt
– Vältä hyppyjä, juoksua ja jyrkkiä portaita.
– Kevyt kuntopyöräily voi olla hyvä.
3. Ylä- ja alaraajan lihaskireyksien helpotus
Polven kipu voi liittyä lonkan ja nilkan alueen lihaskireyteen:
– pakaravenytys
– lonkankoukistajan venytys
– takareisien kevyt venytys
– pohkeen venytys
4. Polven tuki ja kuormituksen säätö
– Väliaikaisesti voi käyttää polvitukea liikkeessä.
– Vältä kyykkyjä, joissa polvi menee jyrkästi eteen.
5. Arkirytmi
– Ylipainoinen kuormitus lisää ärsytystä, pienikin painon pudotus voi helpottaa polvikipuja.
– Tauota seisomista ja istumista
– Kevyt polven puristava sidos (esim. joustava polvituki) voi vähentää turvotusta ja tukea niveltä.
– Korkealle kohotus (polvi tyynyjen päälle selinmakuulla) voi auttaa, jos polvi turpoaa päivän aikana.
Lisätietoa polvikivuista:
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli polvikivuista.Polven nivelrikko oireet, itsehoito ja hoitovaihtoehdot Terveyskirjasto.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nivelrikosta.
Käypähoito suositus lonkan ja polven nivelrikosta.
Polven nivelrikko Mehiläinen.
Tekonivelpotilaan-hoitopolku HUS.
Eri nivelten tekonivelleikkaukset Coxa.
Polven tekonivelleikkaus Mehiläinen
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli polven nivelside ja kierukkavaivoista.
Terveyskylän artikkeli lasten polven nivelside- ja kierukkavammoista.
Polven ristisidevamma Mehiläinen.
Polven eturistisidevamma Pihlajalinna.
Polvilumpion kondromalasia Terveyskirjasto.
Patellofemoraalinen kipu JalkaSpesialisti.fi.
Patellofemoraalinen kipuoireyhtymä oireet, syyt, ehkäisy & hoito Askel Klinikka Turku.
Hyppääjän polvi oireet ja hoito Mehiläinen.
Hyppääjän polven kuntoutus Terve.fi.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli polven nesteilystä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli Bakerin kystasta.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nivelten tulehduksista.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli nivelten Kihti.
Pseudogout (valekihti) oireet, syyt ja hoito Apollo Hospitals.
Reumaliiton artikkeli polven tekonivelleikkauksesta.
Lisätietoa polvikivuista englanniksi:
Knee Osteoarthritis overview, symptoms & treatment Cleveland Clinic.
Osteoarthritis of the Knee Versus Arthritis guide.
Knee Replacement Mayo Clinic.
Knee Replacement surgery details & recovery Cleveland Clinic.
Total Knee Replacement AAOS / OrthoInfo.
Meniscal Tears (Knee Cartilage Injuries) Patient.info.
Torn Meniscus –symptoms, causes & treatment Cleveland Clinic.
ACL Tear symptoms, causes & treatment Cleveland Clinic.
Anterior Cruciate Ligament (ACL) Injuries OrthoInfo (AAOS).
Baker’s Cyst (Popliteal Cyst Cleveland Clinic.
Baker’s Cyst (Popliteal Cyst) OrthoInfo (AAOS).
Patellofemoral Pain Syndrome (PFPS) Cleveland Clinic.
Patellofemoral Pain Syndrome AAOS / OrthoInfo.
Patellofemoral Pain Syndrome symptoms & causes Mayo Clinic.
Patellar Tendonitis (Jumper's Knee) symptoms & treatment Hopkins Medicine.
Jumper’s Knee Cleveland Clinic.
Medscapen englanninkieliset sivut polven sijoiltaanmenosta.
About.comin englanninkielinen artikkeli polven tulehduksista.
Septic Arthritis symptoms & causes Mayo Clinic.
Septic Arthritis overview Cleveland Clinic.
Gout in knee overview healthline.com.
Pseudogout (Calcium Pyrophosphate Deposition) – Patient.info
Pseudogout symptoms & causes Mayo Clinic
Gout or Pseudogout Arthritis Foundation
Medicinenet.comin englanninkielinen artikkeli polven limapussien tulehduksista.
Sportsmedinfo.sg englanninkielinen artikkeli polven irtokappaleista.
Orthoinfon englanninkielinen artikkeli Miksi polvista kuuluu ääniä.
About.comin englanninkieliset sivut polven tekonivelleikkauksesta.
Lähetä kommentti omista kipukokemuksistasi tai kerro hyvä kivun itsehoito vinkki. Ne julkaistaan sivuilla tarkistuksen jälkeen.
➤ Siirry Pohje-, nilkka- ja jalkakipu-sivulle
▲
Kommentit
Kyllähän tuo selvittelyä vaatii. Bakerin kysta ja mahdollisesti muidenkin polven seudun limapussien ärsytystila ei vaikuta enskikuulemalta kovin huonolta ajatukselta. Lääkärin vain uudestaan. Voisi miettiä onko laboratorikokokeita tarpeen ottaa yleistaudin poissulkemiseksi. Lisäkuvantamismenetelmiä on myös tarjolla lääkärin harkinnan mukaan.
Tähystyksestä itsestään sain itse kerran 3 ja toisen kerran 5 päivää sairaslomaa. Tosin silloin vain kierukkaa hoidettiin eikä pahempaa kulumaa ollut vielä. Riippuu siitä ovatko nuo irtokappaleet oikeasti kokonaan irti muista luurakenteista. Jos ovat, niin ei varmaan montaa päivää mene.
Jos niitä irrotetaan ja sitten vielä rustovaurioita korjataan niin aika on pidempi. Parhaiten kysymykseen osaa vastata leikkausta suunnitteleva ortopedi. Voi olla että hänkin pystyy tarkemmin vastaamaan vasta tähystyksen jälkeen. Aina voi kysyä.
Ei kuulosta mitenkään vakavalta. Olisiko reiden ja pohkeiden lihaksissa kireyttä ja jännitystä mikä sitten antaisi tälläista tunnetta polven alueen kiinnittymiskohtiensa seudussa. Jos näin olisi, niin venyttelyjä voisi suositella.
Hei! Minulta tähystettiin polvi vuosi sitten kun väänsin sen pihatöitä tehdessäni ja silloin siellä oli sisäsivu-ulkosivusiteen revähdys. Siitä lähtien polveni on vaivannut enemmän ja vähemmän. Olen käynyt myös fysiossa ja tehnyt jumppaliikkeitä, käynyt lenkillä n. 15 km viikossa, pyöräillyt, joten lihasten pitäs olla kunnossa. Mutta nyt polvi lumpsahtelee niin kuin menisi poispaikaltaan ja on muutenkin epävakaa, pyöräillessä tuntuu siltä kuin menisi väärällä rattailla kunnes naksahtaa, uimisesta polvi ei tykkää, muljuu hullusti. Onko tuolle jotain tehtävissä? Alkaa ärsyttämään jo pikkuhiljaa kun joka askelta pitää pelätä, polvitukea pakko pitää töissä. Olisiko löystynyt sitten vuoden takaisessa venäytyksessä vai voiko tähystyksessä jäädä jotain huomaamatta? Lääkärillä olen maininnut asiasta kolme kertaa vuoden aikana, mutta tuntuu etteivät oikein osaa vastata mitään muuta kuin katsotaan...
Voisi ajatella että nivelsidevamman jälkeen polveen olisi tullut vähän ylimääräistä liikettä minkä seurauksena se sitten lumpsahtelee ja kipuilee. Jos lihakset on treenattu niin hyväksi kuin saadaan, niin sitten oikeastaan leikkauspuuhat sellaisia mitä voi arvioida. Ortopedi osaa jollain varmuusasteella sanoa olisiko jonkilaisesta kirirstys- tai nivelsiteiden korjausleikkauksesta apua. Ne eivät ole niin yksinkertaisia juttuja jos hyvää lopputulosta haetaan, joten on ymmä'rrettävää jos ortopedi ei innostu leikkausta heti tekemään.
Vasemman polven magneettikuvaus (1,5T)
Mediaalikierukassa on korpuksessa ja takasarvessa hieman kompleksinen repeämä, jossa takasarvessa repeämälinja on horisontaalinen, alapintaan avautuva ja korpuksessa kierukan kärki on enää vain kapea liuska, kanta on osaksi nivelraon ulkopuolella ja kannassa on diffuusia vauriosignaalia. Kierukkavaurioon liittyen on ad 35mm hieman lokeroinen meniskikysta.
Femurin mediaalikondyylin rusto on kantavan nivelen kohdalla erittäin ohut, kondyylissä on nivelpinnan alla vain parin millimetrin alueella reaktiivista hohkaluuödeemaa.
Polvessa ei näy hydropsia.
Lateraalikierukka on ehjä. Tibian lateraalikondyylin rustossa on paikallinen 1mm kokoluokkaa oleva rustovaurio.
Patellan lateraalisella rustopinnalla on viistosuuntainen fissuura, joka ei läpäise koko ruston paksuutta. Se näkyy vain yhdessä aksiaali- ja sagittaalileikkeessä, herää epäily palkeenkielestä. Femursulkuksen alaosassa on 4mm paikallinen rustovaurio, jonka heti etupuolella on ruston sklerosoitumista 5mm alueella.
Risti- ja sivusiteet sekä polven ojentajajänteet näyttävät normaalilta.
Lihaksissa ei näy erityistä.
Hei ! Tässä vielä jatkoa vasemman polveni tarinalle. Sain vihdoin lähetteen magneettiin ,
yllä magneettilausuntoni.
Ortopedi sanoi ensin että olisi ehdottomasti tähystettävä, mutta tuli nyt siihen tulokseen että ei kannata tähystää koska joutuisi tekemään niin ison viillon poistaakseen meninsikystan ja polvi ei tulisi joka tapauksessa hyvään kuntoon.
Onko tämä pitkä aika, puolitoistavuotta kierukan rikkoutumisesta , saanut aikaan tuhoa jota ei kannata korjata, vai voiko tämä kuntoutua ajan myötä ilman tähystystä näistä vammoista joita magneetti osoittaa?
Mietin mahdanko olla onnekas joka vältti tähystyksen vai säästötoimien uhri?
Ei näihin oikein ole varmaa vastausta yhden ihmisen kohdalla olemassa. Nykykäsityksen mukaan kierukkarepeämää ei ole mitenkään pakko leikata. Tulokset leikatuilla ja leikkaamattomilla isommassa ryhmässä suunnilleen samanlaiset pidemmässä juoksussa.
Kystan suhteen ei liene tutkimuksia olemassa, mutta ilmeisesti senkään poiston ei ole arvioitu olevan välttämätöntä. Kyllä minä tähän arvioon luottaisin. Varsinkin kun ortopedit leikkaavat mielellään koska yleensä pitävät sitä oman ammattinsa suolana.
Elimistö sopeutuu kohtuullisen isoihinkin muutoksiin hyvin. Mitään korvaamatonta vahinkoa ei ole saatu aikaan sillä, että ei ole toimenpidettä tehty. Ainahan polvi voidaan myöhemmässäkin vaiheessa leikata jos oireet siihen antavat aihetta.
Voi ajatella, että polveen olisi tullu jonkin asteista yliliikkuvuutta sivusiteiden vamman jälkeen. Hyvä että reisilihakset ovat kunnossa. Siitä on joka tapauksessa hyötyä jatkossa. Ikävää että voimien optimoinnilla ei ollut vaikutusta oireisiin.
Ortopedin aika on järkevä valinta. Siellä tilannetta arvioidaan. Varmaan voidaan myös miettiä olisiko lumpio mahdollisesti ollut osittain tai kokonaan pois paikaltaan vamman yhteydessä. Sellainen vaihtoehtokin tulee mieleen. Toivotaan joka tapauksessa että saadaan parempaan kuntoon.
Olen 26-vuotias mies ja polveni ovat kipuilleet hieman yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti. Ensimmäisen vuoden oireet koskivat vain oikeaa polvea ja nyt kumpaakin. Pahimpina päivinä en pääse kyykkyyn edes tuen avulla ja parhaimpina päivinä pystyn menemään kyykkyyn pienellä avustuksella. Yleensä kivut seuraavat edellisten päivien rasitusta (esimerkiksi jos edellisenä päivänä kävellyt todella paljon portaita on polvet seuraavana päivänä usein kipeät.) Myös polvitaipeet menevät erittäin helposti jumiin esimerkiksi istuttaessa pitkiä aikoja.
Harrastan urheilua n. kaksi kertaa viikossa (lenkkeily/kuntosali) ja yritän tehdä jalkoja kivun sallimissa rajoissa. Kuntosalilla tämä on kuitenkin hyvin vaikeaa rajoitetun koukistamisen takia. Yritän myös venytellä jalkoja, sekä käyttää foam-rolleria päivittäin.
Polveni on leikattu vuosina 2007 ja 2008, kun kummastakin polvesta katkesi vuoden erolla eturistiside ja samalla vaurioitui myös kierukka. Kävin myös vuonna 2013 tähystyksessä polvikipujen takia, mutta siellä ei todettu mitään poikkeavaa. Tämän jälkeen kävin arviolta kymmenen kertaa fysioterapiassa, josta koin saavani hieman apua kipuihin, mutta vaivat eivät kuitenkaan poistuneet kokonaan. Fysioterapeutti ihmetteli ainakin sitä, että kumpikaan jalkani ei mennyt aivan suoraksi ennen kuin (kalvot?) tai vastaavat hierottiin auki. Myös kortisonia kokeiltiin yleislääkärin avustuksella, mutta tämä ei helpottanut oireita ollenkaan.
Olisiko vinkkejä mitä asialle kannattaisi tehdä? Olen käynyt tähän mennessä viidellä yleislääkärillä, kolmella eri ortopedilla ja fysioterapeutilla, eikä vaivat tunnu lähtevän mihinkään.
Onpa hankal tilanne nuorella ihmisellä. Kun ei ortopediaan/fysioterapian keinoin ole päästy eteenpäin niin kannattanee katsoa asiaa uudesta näkövinkkelistä.
Voisit käydä näyttämässä ongelmaa reumalääkärillä, niin saadan uusi katsontakulma. Ei tietenkään ole takuita että sitä kautta päästään eteenpäin mutta mielestäni se voi olla seuraava looginen askel.
Joillain ihmisillä on nivelissä luonnostaan enemmän liikettä kuin toisilla. Tämä ei ole varsinainen sairaus vaikka helpommin epämiellyttäviä tuntemuksia ja esim. lonksumista voikin olla. Polvissa voi lonksumista olla monista syistä ja on hyvin vaikea osoittaa mikä rakenne niihin olisi kullakin syypää.
Jos nämä ovat alkaneen lumpion seudun vaivoja jälkeen, niin voisi ajatella että kyykistymisessä tuleva lonksuminen syntyisi lumpion liikkuessa jotenkin epätavallisella uralla. Mahdollisesti nousten jossain vaiheessa liikettä vaikkapa sivuun normaalipaikaltaan ja lonksahtaen sitten seuraavassa vaiheessa paikalleen taas. Tiedä häntä.
Syyllä ei ole suurta merkitystä koska näistä lonksumisista ei suuremmin kannata välittää jos ei muita oireita ole. Kannattaa lopettaa kuuntelu mikä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Voi toki etsiä liikerataa missä lonksuminen ei kuulu. Saliharjoitteluohjelman voi käydä läpi tutkailleen onko alaraajojen harjoittelu riittävän tasapuolista kaikille alaraajojen lihasryhmille. Jos epätasapainoa löytyy kannattaa ohjelmaa korjata niin, että harjoittus painottuu heikompiin osiin. Ihminenhän mieluummin harjoittelee liikkeitä ja lihasryhmiä, joiden harjoitukset sujuvat parhaiten.
Toivoisin saavani tietoa liittyen epätyypilliseen polvikipuuni.
Syksyllä 2012 oikea polveni kipeytyi pyöräillessäni. Ajattelin, että kipu menisi ohitse levolla, mutta vielä n. viikon sisään varsinaisesta vammasta myös vasen polveni kipeytyi kuin itsestään. Kipu on molemmissa polvissani jatkunut siitä asti.
Epätyypillisen kivusta tekee se, että tunnen sitä vain seistessä paikallaan. Kipu alkaa aina miltein heti. Esimerkiksi kävely, tai salilla kyykkääminen ei haittaa. Bussia odottaessani tekee kivun vuoksi mieli kävellä, tai odottaa kyykyssä yms.
Ajoittain, kun olen joutunut seistä pidempiä pätkiä esimerkiksi töissä, vamma pahenee siten, että kipu on seistessä kovempaa ja mahdollisesti jatkaa kipuilua vielä istuessakin. Polvet ikäänkuin paranevat "levättyään" muutaman päivän, eli kun olen onnistunut välttämään seisomista. Paraneminen ei ole kuitenkaan koskaan täydellistä, eikä kipu ole koskaan poistunut kokonaan. Terveyskeskuslääkäri ei osannut sanoa polvista sen kummempaa. Natiivi röntgen ja verikokeet (myös reumatekijät) olivat normaaleja. Olen normaalipainoinen, aktiivinen liikkuja.
Fysioterapeutti sanoi, että niveleni ovat todennäköisesti yliliikkuvat, kehotti seisomaan hieman polvet koukussa ja antoi jumppaohjeita. Kaikkia näitä olen noudattanut, mutta niistä ei ole ollut apua. Myös polvet hieman "joustossa" seisoessa kipu on läsnä.
Mikäköhän tässä voisi siis olla kyseessä?
Ihan mielenkiintoinen tilanne. Periaatteessa on mahdollista että
selkäperäiset säteilyt, muunlainen hermoärsytys tai
verenkiertoelimistönkin vaivat voisivat olla oireiden takana. Koska
tilanne on alkanut polvien suuremman rasituksen jälkeen, niin
veikkaisin kuitenkin paikallista syytä.
Jos kyseessä olisi kantavan polvinivelen rusto-ongelmat, kuluma tai
kierukkatyyppiset vaivat, niin luulisi suuremmassa rasituksessa kuten
kyykistymisessä myös tulevan kipuja. Lumpion ongelmissa oireet tulevat
yleensä enemmän polven koukkuasennossa kuin suorassa.
Mitä sitten jää jäljelle. Polven seutuun kiinnittyy lihaksia ja niiden
kiinnittymiskohtien kiputilat voivat alkaa pyöräilyn jälkeen ja
oirekuvakaan ei ole mahdoton niiden kannalta. Jos takareisissä ja
pohkeissa olisi kireyttä, niin se voisi pitää lihasten
kiinnittymiskohdat helpommin ärtyvinä. Kokeeksi voisi lihaskireydet
fysioterapeutin kanssa kartoittaa ja tarvittaessa niiden
venyttelyohjelman muutamaksi kuukaudeksi laatia, niin näkisi saadaanko
sillä mitään muutosta aikaan.
Jos tätä kautta ei päästä eteenpäin niin tuki ja liikuntaelinvaivoista
kiinnostuneen yleislääkärin tai fysiatrin vastaanotolla voisi
polviseudun kopeloida tarkemmin läpi ja miettiä löytyykö jotain
selitystä sitä kautta. Jos ei, niin sitten riittää pohdittavaa
harvinaisempien syiden miettimisessä.
Vasen polvilumpioni meni marraskuussa sijoiltaan. Polvi ei edelleenkään taivu koukkuun eikä toisaalta meni suoraksikaan. Kävely on 'nilkuttamista' . Nyt polveen tullut lisäksi kuumotuksen tunnetta ja ihan lkäsinkosketeltavaa kuumuutta vasemmalle ulkosyrjälle. Lisäksi oikealla alasyrjällä, pistävää kipua. Aktiivisesti reisilihas ei toimi, liike ihan olematonta josvyrutän suoristaa säärtä. Passiivisesti taipuu minkä taipuu. Lääkärissä olen käynyt, mutta laihoin tuloksin. Onkohan polvesta mennyt muutakin rikki?
Ei vaikuta polvi olevan kunnossa. Lumpion sijoiltaanmenon yhteydessä voi tulla monia polven seudun rakenteiden vammoja. Tilanne kuulostaa sen verran hankalalle että jos ei yleislääkärillä tilanteeseen ole saatu selvyyttä niin menisin näyttämään ortopedille.
Näissä tärähdysvammoissa voivat monet polven seudun rakenteet saada vaurioit. Tuskin luunmurtumia kuitenkaan tullut kun tämän verran hyvin kuitenkin toipumineen tapahtunut.
Voisi arvuutella että jos ennen vammaa olisi ollut lumpion takapinnan rustopehmentymää tai kulumaa, niin kyseiset oireet sopisivat sen ärtymisen merkiksi. Limapussien tulehdukset, nivelside- ja ristisidevaivat voisivat myös kipujen pitkittymistä selittää.
Kun paraneminen kuitenkin etenee, niin ei vaikuttaisi olevan suurempaa kiirettä asiaa selvitellä. Jos oirekuvan lievittyminen pysähtyy ja vaivoja kuitenkin jää haittaavasti, niin silloin voisi hyvin lääkärille tilannetta näyttää. Toki ei ole estettä käydä lääkärissä jo aiemmin jos kyllästyy paranemistahtiin.
Juoksin puolimaratoonin syyskuun alussa. Hetki Sen jälkeen polveen tuli seuraavan laisia oireita. Polven sisäsyrjällä,hieman lumpion vierellä/vähän alaspäin,ns pehmeällä kohdalla polven sisäsyrjää,sytkäyttelyä kyykistyessä ja pyörällä ajaessa,sängylle polvilleen mentäessä,kädellä silittelemälläkin tuon sytkäyjsen saan aikaan. Olen ollut levossa,syönyt Burana kuureja,pitänyt siinä kylmää.. Hetken se oli ehkä parempi,nyt taas ruvennut oireilee kovemmin. Mikähän tuossa voisi olla vikana? Kuinka pääsisin taas juoksemaan?
Polvi on joutunut koville ja nyt muistuttaa olemassaolostaan. Melko helpostihan suuremmissa rasituksissa polvioireita voi tulla, varsinkin jos rasituksen nosto on ollut äkillistä tai on sisältänyt poikkeuksellisen paljon mäkiosuuksia.
Koska mitään selvää vammaa ei ole ollut, niin ensimmäisenä tulee mieleen polven sisäpuolen jännerakenteiden kiinnittymiskohdan ärtyminen tai limapussin tulehdus tällä alueella. Siihen oireesi voisivat hyvin sopia.
Hoitona voi itse käyttää kipulääkekuuria, kylmällä hautelua paikallisesti ja takareiden venyttelyä. Jos ei sillä tilanne asetu, niin lääkärille näyttämään. Urheiluasioista ja/tai tukielinvaivoista kiinnostunut yleislääkäri on hyvä aloituspaikka. Jos ei sieltä apua löydy, niin ortopedi, fysiatri tai urheilulääkäri on seuraava suositus yhteistyökumppaniksi.
Toki muutkin syyt, esim. nivelkierukkavaiva on mahdollinen. Lääkärin tutkimuksessa nämä on yleensä suhteellisen helppo erottaa.
http://orthoinfo.aaos.org/topic.cfm?topic=a00335
Jos lumpio on tosiaan mennyt sijoiltaan, niin samalla siinä on todennäköisesti tullut ainakin polvea sivusuuntaan tukevoittavien rakenteiden vaurioita. Muidenkin polven seudun kudosten vammat ovat toki tämän lisäksi mahdollisia. Nämä voivat vaivata pidemmänkin aikaa.
Jumppa on ihan järkevä aloitus hoitotoimien osalta. Jos eivät sillä vaivat ala rauhoittua, niin ei auta muu kuin näyttää polvea uudestaan lääkärille. Sinänsä lumpion sijoiltaanmeno pystytään usein diagnostisoimaan lääkärin tutkimuksella.
Kopeloinnin jälkeen tohtori voi sitten miettiä tarvitaanko esimerkiksi kuvantamistutkimuksia diagnoosin varmistamiseksi ja hoitolinjan määrittämiseksi. Lumpion sijoitaanmenon jälkeen voidaan tarvita leikkaustoimia tilanteen korjaamiseksi jos ei tasapainoinen tukevuus muuten palaudu. Osalla voi nopeahko leikkaushoito olla perusteltua.
Minulla meni parisen vuotta sitten polvesta kierukka, tuli erittäin laaja repeämä. Leikkauksella tehtiin osapoisto (ortopedin mukaan 2/3 kierukasta). Ilmeisesti sarvet lähinnä jäivät. Minua häiritsee leikkauskertomuksessa maininta, että kierukka oli diskoosi muodoltaan. Mitä ko. lauseella tarkoitetaan? Tarviiko minun olla huolissani saman polven toisesta kierukasta, voiko sekin olla diskoosi?
Toisekseen, polvi tuli leikkauksella kuntoon. Ei mitään oireita polvessa. Ennen kuin nyt, innostuin juoksemisesta. Nyt polveni jomottaa kokoajan leikatulta puolelta. Osaatko sanoa, että uskaltaako juoksuharrastusta haittaa vai tekeekö hallaa tulevaisuutta ajatellen? Olen siis vasta 30wee.
Diskoosilla kierukalla tarkoitetaan muodoltaan ja paksuudeltaan poikkeavaa rakennetta. Tavallisesti kierukka on kuunsirpin muotoa muistuttava. Diskoosi on enemmän puolikuun muotoinen ja paksumpi. Muotonsa ja paksuutensa vuoksi sen ajatellaan olevan jonkin verran alttiimpi vaurioille. Kuitenkin suuri osa ihmisistä pärjää hyvin diskoosienkin kierukoiden kanssa ilman tarvetta lääkärinhoitoon.
Tässä linkki aiheesta kolmannella kotimaisella.
http://orthoinfo.aaos.org/topic.cfm?topic=A00570
Kierukkaleikkaus ei tee polvesta täysin tervettä. Siinä vain poistetaan rikkoutunut osa, mikä varmaankin on ollut järkevää. Kuitenkin jäljelle jäänet osat kierukkaa voivat rikkoontua tai ärsyyntyä ja monet muut polven rakenteet voivat antaa uusia oireita.
Yleensä kierukkaleikkauksen jälkitila sinänsä ei estä lenkkeilyä. Jos vaivat ovat jatkuvia, niin varmaan kannattaa käydä tuki- ja liikuntaelinten tai urheilijoiden vaivoista kiinnostuneen lääkärin vastaanotolla miettimässä asiaa. Harvapa jaksaa kipeällä polvella pidempiä aikoja kuitenkaan lenkkeillä.
En ole varma onnistuiko kommentin lähetys, joten pahoittelut jos viesti tulee tuplana.
Huhtikuun lopussa huomasin polven kipeytyneen tanssitreeneissä. Kipu ei ollut kova, enemmänkin pieni kolotus ja se unohtuikin äkkiä, kunnes muutama tunti myöhemmin huomasin kotona jalkaa suoristaessa (olin istunut jalka koukussa pidemmän aikaa) kovaa kipua polvitaipeessa. Muutaman kerran kun olin jalkaa suoristanut ja koukistanut kipu ja jäykkyys hävisi. Huomasin saman myös toisin päin, kipu taipeessa jalkaa koukistaessa, jos se oli ollut suorana pitkään. Kävely onnistui normaalisti enkä ole huomannut polven olleen turvonnut missään vaiheessa. Viikon kuluttua kun polvi oli vieläkin jäykkä kävin työterveydessä yleislääkärillä. Lääkäri tutki polven käsin ja rajasi pois side- ja kierukkavammat, ja diagnoosi oli tulehdus (en muista puhuiko kenties nivelestä tai nivelpussista). Sain luvan tanssia ja kotiin mukaan Burana 600mg. Aikaa kului ja myöhemmin huomasin, etten pääse kyykkyyn tai istumaan ko. polven päälle, jolloin polvi olisi ns. täydellisesti koukussa ilman kovaa kipua. Kipu tuntuu taipeen lisäksi jopa kovempana polven sisäsyrjällä/lumpion vieressä, ja se on paineenomaista, kuin jokin olisi pahasti puristuksissa. Saman kivun huomaan pelkästään siinä, jos istun lattialla ja yritän vetää koukistettua jalkaa itseäni kohti, toinen jalka tulee moiteettomasti kiinni rintaan, mutta kivun takia en saa toista jalkaa yhtä lähelle (kipu voimistuu tässä asennossa kun rentoutan jalan). Muuten polvi on kivuton. Olen huhtikuun jälkeen syönyt 4 buranakuuria ja käyttänyt kipu- ja kylmägeeliä, mutta oireet ovat pysyneet samana. Kuukauden olen ollut harrastamatta liikuntaa ja kolme viikkoa olin lomalla, jolloin jalkaa ei käytetty muuhun kuin kävelemiseen (muutoin teen seisomatyötä). Nyt olisi vielä kuukausi ennen tanssikauden alkua, ja haluaisin vihdoin polven kuntoon. Mikä sinun arviosi on polvesta? Ja olettaen että lääkärin diagnoosi on oikea, onko normaalia että polvi on tulehdustilassa yhtäjaksoisesti monta kuukautta tulehduskipulääkkeistä huolimatta? Asia on vaivannut minua paljon ja alan olla epätoivoinen. Mainittakoon vielä, että olen 24-vuotias nainen eikä minulla ole aikaisempia vammoja/ongelmia polven kanssa.
Toki tulehdus tai ärtymys polvessa voi kestää pitkänkin aikaa. Koska kuitenkin vaiva estää rakkaan harrastuksen, eikä ole selvempää suuntausta parempaan, niin uusi lääkärin arvio on paikallaan. Tuk- ja liikuntaelinvammoista kiinnostunut yleislääkäri, ortopedi tai fysiatri voisi olla sopiva yhteistyökumppani. Voi olla että ultraäänitutkimusta tai magneettitutkimusta on tarvetta harkita.
Lääkäri päättää tämän asian ja mahdollisen tarvittavan kuvantamistutkimuksen laadun tutkimuslöydöksen perusteella. Polven tarkka kopelointi ja kipupaikkojen etsintä on kuitenkin olennaista vaikka päätettäisiinkin kuvata.
Joskus on polven seudussa esim. limapussin tulehduksia tai lihasjänteiden kiinnittymiskohtien ärsyyntymisiä, joiden löytäminen on haastavaa. Tuskin kuitenkaan suurempaa kulumaa polvessa on kun ikää ei vielä ole liikaa karttunut.
Kävin uudelleen työterveyslääkärillä, eri kuin aikaisemmallakerralla. Hänkin tutki polvea ja taivetta käsin ja totesikin kipeän jalan taipeen olevan aavistuksen pulleampi kuin toinen, mutta ero ei ole lähelläkään silminnähtävää eikä ensikokeilulla edes tuntunut. Saattaahan tuokin olla sattumaa. Tämä viimeisin lääkäri arveli että vika olisi ennemminkin lihasten kiinnityskohdissa (säären yläosassa ja reiden alaosassa) ja sillä akselilla tuo vetävä kipu tuntuukin. Muistan joskus toukokuussa painelleeni ja tökkineeni polven ympärystöä ja löysinkin silloin kipukohdan reiden ja polven yhtymäkohdasta. En myöskään muistanut aikaisemmassa viestissä mainita, että kipu on yleensä laantunut tai hävinnyt lähes kokonaan silloin kun olen tanssinut tai venytellyt ja lihakset ovat lämpiminä. Venyttelin äsken pitkästä aikaa ja kun takareidet olivat lämpimät, sain jopa hieman etureittä venytettyä seisaaltaan ilman kipua. Kylmilteen tämä ei ole onnistunut koukistuksesta johtuvan kivun takia.
Työterveys kattoi röntgenkuvauksen joten se otettiin, oli normaali. Sain lähetteen magneettikuvaan "varmuuden vuoksi", mutta laskua kertyy joka tapauksessa n. 200 euroa jos menen. Motifine dualiin sain reseptin, en ole aloittanut vielä.
"Mediaalimeniskissä on korpus-takasarvirajalla pieni korkeasignaalinen juoste kantaosassa. Perimeniskeaalista ödeemaa tähän ei liity eikä kyse siten liene varsinaisesta repeämästä."
Eli sisemmässä kierukassa jokin "juoste"? Käsite ei ole tuttu enkä löytänyt netistäkään tietoa.
Rustot, siteet ja kaikki muu ok, patella hieman normaalia korkeammalla sijaitseva.
Kun radiologi katsoo kuvia, näkyy aina jotain muutoksia, joiden merkitys jää jossain määrin epävarmaksi. Ihmisen keho ei näyttäydy kaikkialla täysin samanlaisena kun sitä kuvataan näillä nykyajan tarkoilla kuvantamismenetelmillä. Kudosten kiinteys, sisäisten kudosrakenteiden suunta ja esim. vesi- tai rasvapitoisuus voi vaihdella ilman että kyseessä olisi mikään sairaus tai vamma.
Juosteella tarkoitettaneen näkövaikutelmaa jonkinlaisesta kimpusta kudosrakennetta. Se ei ole mikään varsinainen sairautta merkitsevä tarkka lääketieteellinen termi vaan lienee tarkoitettu kuvailemaan näkymää.
Vaurioissa ja sairauksissa nähdään sellaisia muutoksia, joilla on todettu olevan vastaavuutta kun niitä verrataan esim. tilanteeseen leikkauksessa. Kokemus muutosten merkityksestä kehittyy lääketieteen ja yksittäisen lääkärin kokemuksen karttuessa. Hoitava lääkäri aina kuitenkin arvioi kuvauslöydöksen merkityksen jatkohoidon suunnittelun kannalta.
Teloin polvea kahteen otteeseen v.2011 eikä silloin ortopedit ja lääkärit löytänyt kivun syitä. Polvi on silloin magneetti kuvattu eikä löytynyt kuin beikerin kysta. Magneetin jälkeen röngtenissä ilmeni rustottunut lunpion jänne ja hankauma polven pinnoissa..
No asia meni silloin niin,että lääkärien hoito toimenpide oli,että potilas tottuu kipuun.
No kipuun on totuttu mutta nyt vuosia myöhemmin on polven sisäpuoli alkanut kipuilla. Eli jalkaterää vääntäessä ulospäin tuntuu kipua polven sisäsyrjässä. Esim jos laitan vasemman jalan koukkuun ja rapsuttelen isovarpaalla oikean jalan pohjetta. Niin vasemman polven sisäsyrjään sattuu niin maan perusteellisesti. Sama juttu jos makaan oikealla kyljellä ja meinaan nostaa takapuolta ylöspäin käyttäen vasemman jalan tukea niin huuto pääsee kun vasemman polven sisäsyrjään sattuu.
Ja jos makaan esim vasemmalla kyljellä niin,että oikea jalka on hetken vasemman päällä. Ja sitten aion laittaa vasemman jalan koukkuun niin siinä koukkuun laittamisessa kestää monta sekunttia koska polvea taittaessa kipu on niin kova.
Ja kaikki tahattomat tai tahalliset liikkeet missä jalkaterää kääntää ulospäin niin sattuu polven sisäsyrjään...
Tavallinen polven sisäpuolen kivun syy on nivelkierukkavaiva. Polven sisäsivulle kiinnittyy useita lihaksia. Niiden kiinnittymiskohdat tai seudun limapussit voivat ärtyä ja antaa kipuoiretta.
Mielestäni voi hyvin käydä lääkärillä näyttämässä tilannetta. Tukielinvaivoista kiinnostunut yleislääkäri saa paljon tietoa kopeloimalla kipuseutua ja testaamalla kivun syntymistä erilaisilla liikkeillä.
Usein pelkkä tutkimus voi antaa melko luotettavan diagnoosin. Kun vaivan luonne on selvempi, niin hoitotoimia ja neuvoja voidaan antaa paremmalla osuvuudella.
Olen 38 vuotias normaalipainoinen nainen. Polvet ovat oireilleet nyt pari vuotta. Vasen selkeästi pahempi. Vaiva ilmenee erityisesti istuessa yhtään pidempään. Polvet alkavat särkeä ihan valtavasti. Autolla yli puolen tunnin matka on jo lähes mahdoton. Tiukat housut provosoivat kipua entisestään. Kipu helpottuu hetken kuluttua kun polven saa suoristettua, mutta palaa hyvin pian takaisin, jos polvea joutuu pitämään uudelleen koukussa. Kyykyssä en pysty olemaan 10 s pidempään, koska polvet kipeytyvät heti. Tässäkin vasen pahempi. Nyt myös ratsastaessa polvet oikkuilevat. Luulisin reisi-ja pohjelihasten olevan hyvässä kunnossa, koska valmentaudun kouluratsastuksessa useita kertoja viikossa sekä ratsastan päivittäin. Kipulääkekuuri ei juurikaan tuo muutosta. Polvet ovat kivuttomat kun eivät ole koukistettuna. Yölläkin saatan herätä polvikipuun, jos polvet ovat jääneet koukkuun pidemmäksi aikaa tai olen nukkunut polven päällä.
Miten tässä tulisi edetä? Missä lienee vika?
Ensimmäisenä tule mieleen lumpion rustopehmentymä. Siinä polvilumpion takaseinän ja reisiluun toisiaan vastaan liukuvissa nivelpinnoissa on muutoksia. Nämä aiheuttavat kipuja liikkeessä tai puristuessaan yhteen. Polven koukistuksessa nivelpinnat painuvat toisiaan vastaan ja tämä voisi selittää kivun.
Lääkärin tutkimuksessa voidaan havaita kipua kun lumpiota painetaan alaspäin ja liikutellaan selällään maatessa. Jos röntgenkuva katsotaan tarpeelliseksi ottaa, siinä voidaan nähdä muutoksia. Usein kuvaaminen ei edes ole välttämätöntä jos oireet ja löydös ovat riittävän selvät.
Fysioterapeutin tutkimuksessa voidaan kartoittaa tekijät, jotka haittaavat lumpion ihanteellista liikkumista. Näitä voivat olla rakenteelliset tekijät tai esim. heikkous ja lihastasapaino reisilihaksissa.
Lääkärissä kannattaa käydä kun vaiva näin pitkäkestoinen. Fysioterapeuttiset toimenpiteet ovat mielestäni ensisijaisia jos kyseinen vaiva olisi kyseessä.
Tässä pari linkkiä aiheeseen:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01111
http://www.medicinenet.com/patellofemoral_syndrome/article.htm
Tämän jälkeen kipu on kuitenkin palannut aina kun joudun kävelemään vähänkin pitempiä matkoja (>5 km). Koukistaminen ja varsinkin portaissa/maastossa alas kävely tuottaa ongelmia. Viime päivinä kipu ei ole enää parantunut vaan vaivaa nyt kotonakin liikkuessa. Nivel myös rutisee ja paukkuu jonkin verran ojentaessa. Kipu on aika terävää ja tuntuu lumpion vieressä (takana?). Mielelläänhän tätä ei sano mutta alkaa tuntua jonkinlaiselta ruston kulumalta.
Mitään aiempia polvivaivoja minulla ei varsinaisesti ole ollut. Mielenkiintoista oli se, että minulla oli uudehkot kengät käytössä ja oikea lonkkani oli,ensimmäistä kertaa elämässäni, myös kipeytynyt juuri ennen kohtalokasta vuorireissua.
Tuleeko sinulle mieleen mitään ei-rustoon liittyvää vammaa, joka voisi selittää nämä oireet?
Jos arvailee mahdollisia syyllisiä vaivaan niin nivelkierukan ja polvilumpion vaivat tulevat mieleen.
Nivelkierukan osittainen repeämä voi hyvinkin olla mahdollinen. Syntyminen ei edellytä mitään suurempaa yksittäistä vammaa.
Polvilumpio kulkee polven koukistus- ja ojennusliikkeissä matalassa kanavassa. Lumpio voi mennä sijoiltaan ja sen jälkeen kulkea vähän sivussa ihanteelliselta reitiltään aiheuttaen oireita. Tämän voi sijoiltaanmenon sijasta aiheuttaa myös polvien asentovirhe.
Kun vaiva edelleen haittaa elämistä, niin kävisin yleislääkärillä näyttämässä. Voi hyvinkin olla että oireisiin on mahdollista saada apua.
Kovaa peliä on siis ollut kaukalossa. Toki kunnon isku voi aiheuttaa paikallisen verenpurkauman ja ruhjevamman. Se paranee muutaman päivän, parin viikon kuluessa. Ei ole kovin todennäköistä että jännerakenteita tai vastaavia olisi saatu poikki iskulla.
Muutama päivä kylmähoitoa esim. apteekista saatavalla kylmäpakkauksella tai jäillä minigrip pussissa. Reseptivapaita kipulääkkeitä ja pikku jumppaa polvea ojentaen ja koukistaen ilman vastusta. Vaikkapa makuulla.
Jos ei ala asettua, niin lääkärille näyttämään.
Olen kolmekymppinen nainen. Loppusyksystä lisäsin liikunnan määrää ja rasittavuutta liikaa liian lyhyessä ajassa ja polveni eivät siitä tykänneet. Ihan aluksi niitä jomotteli vain levossa ja jopa juokseminen onnistui kivutta, mutta sitten ne kipeytyivät niin että ihan muutamakin askel ja jopa paikallaan seisominen oli tuskaa. Katsoin ensin muutaman viikon, auttaako lepo, ja myös särkylääkkeitä kokeilin, mutta apua ei juuri tullut. Etureiden venyttely antoi lyhytaikaista helpotusta.
Noin kuukausi sitten kävin fysioterapeutilla. Hän ei löytänyt suurempia vikoja kuin että vasemman jalan jalkaholvi oli vähän laskeutunut ja molemmat polvilumpiot liikkuivat tavallista huonommin, vasen vähän huonommin kuin oikea. Vasen polvi onkin ollut vähän oikeaa kipeämpi. Kotihoito-ohjeiksi sain käyttää kylmäpusseja ja tehdä määrättyjä jumppaliikkeitä (etureisien vahvistamista, kyykkyliikettä joka ottaa reisiin ja pakaroihin ja varpaille nousua), ja lisäksi hän kehotti aloittamaan kävelylenkit - aluksi ihan parin minuutin lenkkejä ja siitä sitten vähitellen pidempiä.
Edistystä on tullut huimasti. Teen jo noin puolen tunnin kävelylenkkejä normaaliin, reippaaseen tahtiin eikä polviin yleensä satu lenkeillä. Pientä poikkeavaa tuntemusta on kuitenkin, ihan niin jokin vääntäisi polvia vähän huonoon asentoon ja rasitus osuisi siksi hiukan eri kohtaan kuin yleensä. Tosi suuri edistysaskel tuli pari viikkoa sitten kun hoksasin alkaa venytellä perusteellisesti etureisien lisäksi muitakin jalkojen lihaksia.
Missään vaiheessa polvissa ei ole näkynyt mitään poikkeavaa eikä kosketusarkuutta ole ollut. Alusta asti polvet on saanut normaalisti suoraksi ja koukkuun, tosin aluksi niissä oli jähmeyden tunnetta eikä tuntunut hyvältä pitää polvia pitkään koukussa. Vasen polvi on napsahtanut monesti kun nousen ylös kyykystä tai istuma-asennosta. Napsahdus ei missään vaiheessa ole sattunut. Se tuntuu siltä kuin jokin polvessa liikkuisi vähän poikkeavalla tavalla ja napsahtaisi sitten kohdalleen. Napsuminen on vähentynyt merkittävästi. Joinain aamuina vasemmassa polvessa on ollut ikävä tuntemus, joka on helpottanut, kun olen pari kertaa koukistanut ja suoristanut polvea ja sen ansiosta jokin on ikään kuin napsahtanut kohdalleen. Tätäkin sattuu nyt jo harvemmin.
Muuten pystyn jo liikkumaan melko normaalisti (tosin jos olen päivän mittaan liikaa jalkojen päällä niin se kyllä kostautuu), mutta kyykkyyn/istuma-asentoon meneminen ja ylös nouseminen alkaa tuntua ikävältä jos sitä tekee paljon päivän mittaan. Osasyy ehkä siinäkin että pitkään välttelin sellaista rasitusta niin että otin aina käsillä tukea jostain. Nyt olen yrittänyt lisätä rasitusta vähitellen ja polvet kestävät sitäkin jo jonkin verran paremmin, mutta ero normaaliin on vielä aika suuri.
Kipu ei ole missään vaiheessa tuntunut missään tietyssä kohtaa polvea vaan se on vaihtanut paikkaa tiuhaan. Välillä se tuntuu polven alapuolella, välillä yläpuolella; välillä enimmäkseen polven keskellä, välillä sisäsyrjällä, välillä ulkosyrjällä. Tällä hetkellä tuntuu että eniten auttaa sopiva liikunta ja venyttely. Kokeilin akupunktiota ja sen jälkeen polvet olivat jonkin aikaa kuin uudet, kenties lihasten rentoutumisen ansiosta, mutta sitten innostuin liikkumaan liikaa ja tuli vähän takapakkia. Sukkahousut tai farkut tuntuvat paremmilta kuin löysät housut, ehkäpä lievä puristus saa veren kiertämään paremmin. Öinen jomottelu loppui kun lakkasin käyttämästä kylmäpusseja iltaisin, nähtävästi polvet eivät jostain syystä tykänneet kylmästä.
Kysymys kuuluu: Uskaltaisiko tässä nyt luottaa siihen, että kysymys on harmittomasta lihasperäisestä vaivasta, joka menee tällä itsehoidolla ohi ajan myötä, vai pitäisikö olla huolissaan siitä että polvissa voisi kuitenkin olla jotain oikeaa vikaa? Jotenkin sitä aina tulee pyöritelleeksi mielessään kaikenlaisia kauhuskenaarioita.
Ei kuulosta siltä että polvessa olisi välttämättä mitään vaikeampi sairaustiloja. Nivelen märkäinen tai muu tulehdus ei vaikuta todennäköiseltä.
Nivelkierukan vaivat voivat aiheuttaa tämän tapaisia oireita. Nissä voi olla myös naksumisen tunnetta. Toki muutkin rakenteet voivat antaa ääntä, esim. jänteet kun liukuvat luisten kyhmyjen tai vastaavien yli.
Koska vaiva on menossa parempaan suuntaan, ei ole estettä jatkaa samaan tyyliin itsehoidolla. Jos paraneminen pysähtyy tai tulee lisä-ärsyyntymistä, niin lääkärillä käynti on paikallaan.
Olen yrittänyt paikantaa tuota vasemman polven napsahdusta. Mielestäni se tuntuu aika selvästi polven edessä, jokin (polvilumpio tai jänne?) ikään kuin pomppaa paikaltaan. Nivelkierukkavaivoissa naksuminen kai paikantuu enemmän polven sivulle, nivelrakoon?
Oikea polveni on ollut hyvin epäonninen viime vuosina. Kipeytyi ensi kerran auton pahan ulosajon seurauksena 3-vuotta sitten, istuin pelkääjän paikalla ja ilmeisesti polvi otti osumaa. Silloin otettiin varjoaineen kanssa tt-kuvat ja puhuivat ristisiteiden repeämisestä. Kyseessä kuitenkin vamma jota ei tarvinnut leikata (suottaapi olla että vastahakoisuuteni leikkauksiin on vaikuttanut päätökseen). Polvi kuntoutui kuukaudessa toimintakuntoon ja urheilu kuntoon.
Toinen vamma samaan polveen tuli moottoripyörä kolarissa, urheilulääkäri oli mielestänsä VARMA sisänivel kierukan vammasts ja antoi lähetteen tähystykseen johon en suostunut menemään sillä multa on jo toinen jalka tuhottu leikkauksilla. Polvi sitten siitä ajan kanssa parani, veiköhän kivuttomuus puolisen vuotta ha senkin jälkeen aina aika ajoin tuntuu kipua mennä kyykkyyn.
No nyt sitten, en tietääkseni ole satuttanut polvea mitenkään, mutta viikko sitten heräsin aamulla kipuun polvilumpiossa, kipu oli niin paha etten voinut laittaa edes kireitä urheiluhousuja jalkaan,vaan joudun kulkemaan löysissä housuissa. Mitä enemmän on painetta, sitä enemmän koskee. Sattuu mennä kyykkyyn, mutta pystyn sen tekemään kyllä. Kipu tuntuu suoraan polvilumpion päällä, ei yläpuolellä. Polvi on turvonnut ja punainen, mutta ei mielestäni hälyttävän turvonnut. Kun ylhäältäpäin kattelee molempia jalkoja niin tuon oikean polven lumpio näyttää plussapallolta ja toinen normaali.
Ja siis olen hyväkuntoinen pieni ihminen, urheilen työkseni aamusta iltaan.
Mikähän polvessani mahtaisi olla?
Kyseessä voisi olla polvilumpion etupuolella olevan limapussin tulehdus. Yleensä se syntyy polven vamman tai suoran paineen aiheuttaman rasituksen, esimerkiksi pitkän polvillaan työskentelyn, jälkeen. Se voi kehittyä myös bakteeritulehduksen seurauksena esim. jonkun pienen ihon rikkoutumisen jälkeen. Reumaa ja muita tulehduksellisia tukielinsairauksia sairastavilla se on tavallisempi.
Lääkäri voi usein todeta sen omaan tutkimukseen perustuen. Joskus voidaan käyttää kuvantamistutkimuksia kuten ultraääntä, tietokone- tai magneettikuvaa. Joskus voidaan tarvita röntgenkuvaus esim. murtuman poissulkemiseksi.
Jos kyseessä on tämä vaiva, hoitona voidaan käyttää polven asettamista lepoon, tulehduskipulääkkeitä, kylmää tai kortisonipistoksia.
Tässä linkki yhteen aihetta käsittelevään sivustoon kolmannella kotimaisella.
https://www.knee-pain-explained.com/knee-bursitis.html