tiistai 10. huhtikuuta 2012

Pääkipu


Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.
Haluat matkustaa, haluat olla kotona. Mikset tekisi molempia ja kiertelisi maailmaa Lomapallon matkailuvideoiden avulla parhaissa, kaiken maailman matkakohteissa.


Testaa pääkivun oirekyselykaavake!

Jos olet menossa lääkärille pääkivun vuoksi, voit täyttää tämän kaavakkeen ja lähettää sen omaan sähköpostiisi. Sieltä voit tulostaa sen itsellesi mukaan vastaanotolle, tai jos lääkärisi ottaa vastaan sähköpostia, voit välittää sen edelleen hänelle ennen vastaanottoa. Näin saat varmemmin kerrottua ja kirjattua vaivoistasi olennaiset tiedot. Lääkärisi voi myös saada ongelmistasi selvemmän kuvan ja hänelle jää enemmän aikaa tutkia ja miettiä vaivasi hoitoa. Voit myös tulostaa kaavakkeen tyhjänä ja täyttää sen käsin.

Palvelu ei maksa mitään. Sen turvallisuus on tavallisen sähköpostin luokkaa, joten älä lähetä siinä arkaluonteisia tietoja. Täyttämäsi kaavake lähetetään itse kirjoittamaasi omaan sähköpostiosoitteeseesi.

Täytä pääkivun oirekyselykaavake!

Pääkipu on harvoin vaarallista,mutta usein pelottavaa

Päänsärky on hyvin yleinen oire. Yli 80 prosenttia ihmisistä arvioidaan ajoittain kärsivän päänsärystä. Se ei ole läheskään aina merkki sairaudesta, vaan pää voi olla kipeä vaikkapa flunssan, liiallisen juhlimisen, ylirasittuneisuuden tai ratkaisemattomien ongelmien seurauksena.

Erittäin harvoin päänsäryn takaa löydetään henkeä uhkaavaa sairautta. Lääkärin tutkimus on kuitenkin tarpeen, jos vaiva haittaa elämistä tai muuttaa muotoaan. Uusi äkillinen ja voimakas päänsärkyoire on aina selvitettävä pikaisesti. Päänsärkyyn on tehokkaita hoitokeinoja, joten yksin ei särkyään kannata jäädä murehtimaan.





Lihasjännityspäänsärky vaivaa joka kolmatta

Lihasjännityspäänsärystä kärsii noin kolmannes suomalaisista aikuisista. Aiemmin sen ajateltiin johtuvan liiallisesta jännityksestä pää- ja niskalihaksissa, jossa verenkierron huononeminen aiheuttaa kipuja. Tarkkaa syntymekanismia ei kuitenkaan tunneta. Jännityspäänsärky voi johtua keskushermostoperäisestä syystä. Selitykseksi on tarjottu mm. toimintahäiriötä aivojen osien välisissä yhteyksissä.

Jännityspäänsärkypotilaat ovat monasti herkkiä reagoimaan kipuun. Heillä on myös ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta tavallista useammin. Jännityspäänsärystä kärsivien väitetään olevan tavallista tunnollisempia ja täydellisiin suorituksiin pyrkiviä luonteita. Perinnöllisyydellä on todennäköisemmin merkitystä. Erään tutkimuksen mukaan jännityspäänsärystä kärsivän lähiomaisella on yli kolminkertainen riski saada itsekin sama vaiva.

Jännityspäänsärystä johtuvaa kipua kuvaillaan useimmiten puristavana pannan tunteena pään ympärillä, kiristyksenä, repimisenä, viiltoina tai jäykkyytenä lihaksissa. Päänahkakin voi olla arka. Tuntemukset ovat yleensä molemmin puoleisia, mutta ne voivat vaikuttaa vain toisella puolella päätä. Kipu ja päänsärky tuntuu usein eniten takaraivolla, otsalla ja ohimoilla tai päälaella. Tavallisimmin särky pahenee iltapäivällä.

Eroten migreenistä jännityspäänsärkyyn ei yleensä liity näköoireita kuten sokeita pisteitä tai vilkkuvia valoja, oksennusta tai vatsakipuja, toispuoleisia tuntemuksia tai puhehäiriöitä. Migreenissä fyysinen rasitus yleensä lisää pääkipu, näin ei välttämättä ole asia jännityspäänsäryssä.

Jännityspäänsärky voidaan jakaa jaksottaiseen ja krooniseen tyyppiin. Jaksottaiset kohtaukset kestävät vain joitakin päivä. Jos päätä särkee yli puolet kuukauden päivistä, kyseessä on krooninen jännityspäänsärky. Jaksottainen tyyppi voi myös muuttua krooniseksi.

Yleensä esioireita ei esiinny. Särky ei ole erityisen voimakasta, mutta se voi tuntua päiviä ja viikkoja, joskus vieläkin pidempään. Särky on yleensä jatkuvatyyppistä eikä se niinkään esiinny kohtauksittain.

Stressi ja kiire voi pahentaa tai saattaa laukaista vaivan. Varsinkin tietokoneella työskennellessä, autolla ajaessa tai muissa vastaavissa toiminnoissa, oireet voivat lisääntyä. Joskus vaivaan liittyy epämiellyttävää huimauksen tai epävarmuuden tunnetta. Myös pahoinvointia voi esiintyä. Yleensä ulkoilu ja liikunta helpottavat särkyoireita. Vapaa-aikana oireet useimmiten lieventyvät.

Tutkittaessa havaitaan, että lihakset ovat usein arat sekä niskan että pään alueella. Sen sijaan mitään merkkejä hermotoimintojen häiriöistä ei ole. Jos takaraivossa on kipuja, niin usein tutkittuna niskarusetin eli yläniskan lisäksi niskalihakset ovat laajemminkin arat. Ohimoissa voi myös olla kipuja kuten muissakin pään alueen lihaksissa. Se missä kipu tuntuu kulloinkin pahiten, voi vaihdella.

Koneellisissa lisätutkimuksissakaan ei yleensä löydetä poikkeavaa. Kaularangan röntgenkuvassa oikoryhti voi olla merkkinä kohonneesta lihasjännityksestä.

Hoitona käytetään yleensä tulehduskipulääkkeitä, lihaksia rentouttavia lääkkeitä, masennuslääkkeitä, fysikaalista hoitoa ja akupunktiota. Ongelmallisimmissa tilanteissa myös hypnoosi tai biofeedback-hoito saattaa olla käyttökelpoinen tapa oman rentoutumiskyvyn hallitsemisen parantamiseksi.

Fysikaalisessa hoidossa on tärkeää aluksi saada lihakset rentoutumaan. Jos hyvin jännittyneillä lihaksilla ryhdytään raskaampaan voimailuun, kuten kuntosaliharjoiteluun suurilla painoilla, se voi johtaa oireiden pahenemiseen. Lievemmissä tapauksissa hoito voidaan aloittaa suoraan voimistelullakin. Itsehoitona voi lihasjännityspäänsäryssä käyttää ensiapuna tulehduskipulääkkeitä pakkauksessa olevien ohjeiden mukaan.

Työpaikan ja kotitöiden oikeista työasennoista kannattaa huolehtia. Päivän mittaan on syytä pitää useita lyhyitä taukoja. Niiden aikana voi tehdä kevyitä voimisteluliikkeitä niskan ja hartian seuduilla.

Päätetyötä tehtäessä on hyvä tarkistaa, että näppäimistön edessä on tilaa, jolle voi laskea käsien painon. Näyttö ei myöskään saa olla liian korkealla. Vinossa asennossa työskentelyä on vältettävä. Monitoriin ei saa tulla haittaavia heijastuksia valoista. Tarvittaessa on hankittava päätetyöskentelyyn sopivat lasit.

Pitkiä yhtäjaksoisia työrupeamia on vältettävä. Joka tunti olisi pidettävä muutama vaikka lyhytkin tauko. Autolla ajettaessa kannattaa pitää ratista alhaalta kiinni. Hartioita on syytä rentouttaa aina kun se vain on mahdollista.

Työskennellessä on hyvä välillä tarkistaa, ovatko lihakset turhan jännittyneet ja rentouttaa niitä. Jos ihmisellä on taipumusta työntää päätä eteenpäin päätetyötä tehdessä, hänen pitää tarkkailla tilannetta ja korjata asentoaan useita kertoja päivän aikana.

Nukkuessa niska ei saa olla vinossa. Tähän voi yrittää päästä muokkaamalla tyynyä niin, että uniasennossa tyyny ei nosta päätä vinoon. Kyljellä maatessa tarvitaan pään alle korkeampi tuki kuin selällään oltaessa, jolloin voi riittää pieni tuki kaularangan alle. Tarjolla on myös erikoistyynyjä, joita voi kokeilla. Jos vaihtaa usein nukkuessaan asentoa, vaikeata on löytää sopivaa tyynyratkaisua.

On hyvä hankkia sellainen liikuntaharrastus, jossa lihakset kestojännityksen vastapainoksi vuorotellen supistuvat ja rentoutuvat. Myös yleiskunnosta on syytä pitää huolta.

Lihasjännitystä aiheuttavia harrastuksia kannattaa välttää. Sellaisia ovat esimerkiksi virkkaus, kutominen ja lukeminen makuulla. Urheilussa kannattaa saada aikaan monipuolista rasitusta lihaksille. Uidessa on hyvä opetella eri tyylejä; vuorotellen vaikkapa kroolia ja selkäuintia. Rintauintia on syytä uida kilpailutyylillä niin, että pää on välillä suorana veden alla. Jos ei halua kastella tukkaa tai silmiä, voi käyttää uimalakkia ja uimalaseja.

Riittävästä rentoutumisesta on huolehdittava. Säännölliset elämäntavat vähentävät vaivoja. Valvomista tulisi välttää.



Migreeni vaivaa useammin naisia

Migreeni on tyypillisimmässä tapauksessa helposti erotettavissa jännityspäänsärystä. Valitettavasti molemmat vaivat voivat joskus esiintyä samanaikaisestikin ikään kuin ruokkien toinen toistaan.

Ennen varsinaista migreenikohtausta henkilöllä voi olla ennakoivia oireita, kuten näkö-, tunto-, puhe- tai liikehäiriöitä. Tämä ns. auravaihe voi kestää useita minuutteja. Näköhäiriöitä voi olla molemmissa silmissä. Ne voivat tulla näön sumentumisen, siksak kuvioiden, sokean pisteen, tunnelinäön, vilkkuvien valojen, tähtien tai silmäkipujen muodossa. Aura yleensä ilmaantuu 10-15 minuuttia ennen varsinaista migreenikipua. Kaikilla ei kuitenkaan esiinny auraa. Aura yleensä poistuu varsinaisen kohtauksen alettua.

Migreenikipu voi olla voimakas. Se usein alkaa aina samalla puolella päätä ja on voimakkaampi tietyllä puolella. Klassisessa migreenissä kipu on luonteeltaan toispuoleinen ja sykkivä tai hakkaava ja sen kera voi esiintyä pahoinvointia ja oksentelua, lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta, ripulia, tärinäoireita, vilunväristyksiä, hikoilua, heikkouden tunnetta tai ruokahaluttomuutta, sydänoireita, verenpaineen muutoksia tai sanojen löytämisen vaikeutta jaksottaisesti.

Migreenin kipuvaiheen aikana ihmisen toimintakyky voi täysin lamaantua. Kuitenkin kohtausten välinen aika on yleensä täysin oireetonta. Nukkuminen, kylmä ja pimeys helpottavat, mutta fyysinen rasitus pahentaa kipuja. Kohtauksen aikana valo ja voimakkaat äänet häiritsevät, sillä kaikki aistit ovat herkistyneet.

Joillain voi esiintyä kohtauksen jälkeen krapulan tyyppinen olotila jolloin unen tarve on lisääntynyt ja ajattelu ei kulje selkeästi.

Taudin synnyssä on perimällä suuri merkitys. Migreeniä esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Useimmiten oireet alkavat ennen 35 ikävuotta, mutta voivat puhjeta vasta vaihdevuosi-iässäkin. Migreeniä sairastavan äidin tytär saa vaivan 50 prosentin todennäköisyydellä. Tauti voi periytyä parinkin oireettoman sukupolven yli.

Jotkut ravintoaineet saattavat laukaista migreenikohtauksen. Tällaisia ovat suklaa, punaviini tai juusto. Migreeniä voivat aiheuttaa myös ruoan lisäaineet, esim. nitraatit, natriumglutamaatti ja aspartamaatti.

Marinoidut ruoat ja etikkasäilykkeet sekä ruoat, joiden valmistuksessa tapahtuu käymistä, voivat laukaista migreenikivun. Pähkinät, pizza, hyvin kylmät ruoat ja juomat on myös yhdistetty kohtauksen alkamiseen.

Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki nämä ravintoaineet aiheuttavat yhdellä ihmisellä päänsärkyä. Kyseessä voi olla vain yksi aine, jolloin muita ruokia voi syödä normaalisti. Jos ravintoaine aiheuttaa migreeniä, se yleensä aiheuttaa päänsäryn jokaisella nauttimiskerralla.

Melu tai voimakas valoärsyke, lämpötilan muutokset (saunominen), hajut (tupakansavu), stressi tai sen loppuminen voivat aikaansaada kohtauksen.
Migreenin ja muiden verisuoniperäisten päänsärkyjen syy on ilmeisesti pään verisuonien supistuminen kohtauksen alkuvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa verisuonet laajenevat. Tässä yhteydessä vapautuu paikallisesti aktiivisia aineita, jotka saavat aikaan tulehdustyyppisiä muutoksia ja kipuja.

Miksi näin tapahtuu, on edelleen epäselvää. Ilmeisesti migreeniä sairastavien ihmisten aivojen verisuonet reagoivat muita herkemmin ärsykkeille. Migreeni on naisilla riskitekijä aivoverenkierron häiriöille. Riski tulee merkittävästi suuremmaksi, jos henkilö käyttää ehkäisypillereitä tai tupakoi.

Migreeniä epäiltäessä on tärkein tutkimusmenetelmä oireiden kartoitus ja lääkärin tekemä huolellinen tutkimus. Nykyisin tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella voidaan helposti varmistaa, ettei päänsärkyä aiheuta aivokasvain tai jokin muu vaarallinen syy.

Päänsärkypäiväkirja on hyvä tapa seurata päänsärkyoiretta, muistaa kivun kesto ja voimakkuus sekä kipualue, otetut lääkkeet ja niiden vaikutus ja mahdolliset ulkopuoliset laukaisevat tekijät. Sen avulla lääkärisi on helpompaa löytää parempia hoitokeinoja vaivaasi.

Tärkeintä kohtausten hoidossa ovat lepo ja lääkehoito. Kylmä kääre helpottaa myös oloa. Usein suositellaan tunnin lepoa, vaikka oireet lääkityksellä rauhoittuisivatkin. Nykyisin on monia tehokkaita valmisteita, joista lääkärin vastaanotolla voi etsiä kullekin sopivimman kohtauslääkkeen. Joskus tarvitaan jatkuvaa estohoitoa, mikäli kohtauksia tulee kovin usein. Neurologian erikoislääkärit ovat migreenin ja sen lääkehoidon parhaita asiantuntijoita.

Kohtauslääkkeinä käytetään tulehduskipulääkkeitä, triptaaneja tai ergotamiinia sisältäviä valmisteita. Kipulääkkeeseen voidaan yhdistää myös pahoinvointia hillitsevää lääkitystä. Tarvittaessa voidaan lääkitystä antaa peräpuikoina.Ennalta ehkäisevää lääkitystä voidaan myös käyttää. Yleensä tällöin lääkitys on jatkuva ja tarkoituksena on estää kohtaukset, vähentää niiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta.

On parasta ottaa kipulääke heti kivun ensimmäisten merkkien ilmaantuessa, Parhaaseen ja nopeimpaan mahdolliseen kivun lievitykseen pääsemiseksi on hyvä levätä, jos mahdollista niin pimeässä huoneessa.

Ennaltaehkäisevää lääkitystä voidaan myös käyttää. Tällöin sitä otetaan säännöllisesti jotta voitaisiin ehkäistä kohtauksia tai tehdä niitä lievimmiksi.

Akupunktiohoito voi joskus olla dramaattisen tehokasta migreenissä. Biofeedback tyyppisestä rentoutushoidosta voi olla hyötyä.

Jos migreenin laukaisee jokin aine, ärsyke, kiire, niskaa rasittava työ tai stressi, sitä pitäisi tietysti pyrkiä jo ennalta välttämään. Käytännössä tämä on usein vaikeaa muiden kuin ravintoaineiden ja saunomisen osalta. Varsinkin stressitilanteita ja työn paineita on hankala saada kokonaan loppumaan. Oikeita työasentoja voi kuitenkin aina pyrkiä noudattamaan.

Joka tapauksessa laukaisevia tekijöitä kannattaa välttää niin paljon kuin mahdollista. Jotkut ihmiset saattavat saada migreenin asettumaan jättämällä ravinnostaan pois kipua aiheuttavat ruoat ja juomat. Ne selviävät monasti omakohtaisella kokeilulla. Laukaisevia tekijöitä voi myös kartoittaa pitämällä päänsärkypäiväkirjaa, johon merkitään kohtaukset, niihin johtaneet tilanteet sekä nautitut ruoat ja juomat.

Itsehoitoon pitäisi kuulua sopivasta unirytmistä huolehtiminen. Unta pitäisi saada riittävästi mutta ei kuitenkaan liikaa. Lihasrentoutusharjoituksia voi myös kokeilla omahoitona.

Migreeni voidaan joskus pitää kurissa estämällä verensokerin liiallinen laskeminen. Tällöin syödään päivän mittaan useammin, mutta pienempiä annoksia, jotta veren tasainen sokeritaso pysyy yllä.

Migreenipotilaan kannattaa lopettaa tupakointi ja runsas kahvin juonti, koska se voi pahentaa päänsärkyoiretta.

Jännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät usein samalla henkilöllä. Tällöin taudit voivat pahentaa toistensa oireita. Migreenissä lihakset jännittyvät, mikä taas saattaa helpommin laukaista kohtauksen. Tässä tilanteessa molempia vaivoja pitää hoitaa samanaikaisesti.



Päänsärky vieroitusoireena, kahvi ja lääkkeet monesti syinä

Migreenin ja muidenkin kiputilojen hoidossa on otettava huomioon, että osalla ihmisistä voi myös liiallinen lääkkeiden käyttö aiheuttaa päänsärkyä. Tämä koskee niin aiemmin runsaasti käytettyä ergotamiinia kuin myös kaikkia muita särkylääkkeitä - mukaan lukien uudet migreenilääkkeet. Kun ihminen tottuu lääkkeeseen, se kyllä auttaa pääkipuun. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua lääkepitoisuuden vähentyminen voi aiheuttaa vieroitustyyppistä päänsärkyä.

Päänsärkyä voi aiheuttaa jonkin aineen sekä käyttö että myös käytön lopetus, myös lääkkeiden liikakäyttö voi saada aikaan päänsärkyä. Tavallisimmat vieroituspäänsärkyä aiheuttavat aineet ovat kofeiini, estrogeeni ja opioidit. Myös nitraatit, kipulääkkeet. ehkäisypillerit, kortisonilääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet ja monet muut lääkeaineet voivat aiheuttaa tätä ongelmaa. Vieroituspäänsäryn diagnoosi voidaan vahvistaa vasta kun muut syyt on poissuljettu ja jos päänsärky häviää tai vähenee kun aineen käyttö on lopetettu.

Oireena on tavallisesti jatkuva lievä päänsärky joka on pahinta aamuisin ja joka helpottuu nopeasti kipulääkkeen oton jälkeen. Muina oireina voi olla pahoinvointi, ahdistuneisuus, huomio- ja keskittymiskyvyn alentuminen, vähäenergisyys ja muistiongelmat. Pääkipu tuntuu tylppänä jomotuksena pään molemmilla puolilla otsalla, ohimoilla ja niskassa.

Ergotamiinilla riippuvuuden kehittymiseen riittää joka toinen päivä otettu lääkeannos. Käsitys tulehduskipulääkkeiden riskirajoista vaihtelee. Jo 20 lääkeannosta kuukaudessa voi aiheuttaa vieroitustyyppistä oiretta. Ainakin sata lääkeannosta kuussa käyttävällä on selvä riski saada tämän tyyppisiä ongelmia.

Tässä tilanteessa lääkärin kanssa kannattaa muuttaa lääkitystä. Valtaosa ihmisistä pääsee liiallisesta lääkkeiden käytöstä eroon, jolloin myös päänsäryt vähenevät.

Runsaasti kahvia juovilla ihmisillä voi olla aamupäänsärkyä, kun veressä ei vielä ole totuttua määrää kofeiinia. Samoin heillä saattaa olla päivän aikana päänsärkyä, joka johtuu samasta syystä. Jo kolme kuppia päivässä aiheuttaa riippuvuutta kofeiinista.

On osoitettu että kun kahvin päivittäinen käyttö lopetetaan, se muuttaa aivojen verenkiertoa. Tämä on todennäköisesti vieroituspäänsäryn syynä. Aivofilmissä on myös todettu samaan aikaan muutoksia joiden uskotaan liittyvän heikkouden tunteeseen.

Tällöin henkilön kannattaa lopettaa kokonaan kahvin käyttö. Vieroitusoireita voi ilmaantua, mutta kun ne menevät ohi, niin päänsärytkin vähentyvät. Jos kahvi on kovin rakasta, muutaman viikon päästä voi taas sitä nauttia, mutta korkeintaan kupin päivässä.



Muut verisuoniperäiset päänsäryt, naisilla usein kuukautisten aikaan

Aiemmin ajateltiin että ns. verisuoniperäisissä päänsäryissä olisi pääasiallinen kivun syy aivojen verisuonten laajeneminen. Tähän ryhmään kuuluvat migreenin lisäksi harvinaisemmat ns. cluster-päänsärky, sarjoittainen päänsärky, ja toksinen päänsärky. Niiden perussyytä ei tunneta.

Keskushermoston, erityisesti hypotalamus-alueen säätelyhäiriön arvellaan olevan tekijänä cluster-päänsäryn käynnistymisessä. Siinä kipu on yleensä toispuoleista ja erittäin voimakasta. Samanaikaisesti on kyynelvuotoa silmän seudussa. Sierain voi mennä tukkoon ja kohtauksia saattaa olla useita päivän aikana. Särkyjakso kestää viikoista kuukausiin. Sen jälkeen seuraa useimmiten oireeton vaihe kuukausien tai jopa vuosien ajan. Joskus vaivat voivat kroonistua.

Diagnoosi perustuu pääosin oireisiin. Tosinaan kohtauksen aikana silmän mustuainen supistuu, silmäluomi laskeutuu ja sidekalvo punoittaa. Kohtaus voi alkaa nukkumisen, saunomisen tai alkoholin nauttimisen jälkeen. Säryn aikana ei lepo helpota oloa, kuten migreenissä yleensä, vaan makuulla olo saattaa jopa pahentua.

Hoito voidaan aloittaa tulehduskipulääkkeillä. Jos niillä ei saada riittävän hyvää tehoa aikaan, uudempia migreenilääkkeitä kannattaa kokeilla. Puhtaan hapen hengittäminen auttaa myös usein, mutta sen järjestäminen käytännössä on hankalaa. Särkyjakson katkaisussa on käytetty myös kortisonikuuria.

Naisilla on usein päänsärkyä kuukautisten aikoihin. Raskauden aikana nämä vaivat voivat jäädä pois. Myös migreeni yleensä helpottaa raskauden alettua, mutta joillain henkilöillä voivat oireet pahentuakin.

Ensimmäinen migreenikohtaus ilmaantuu 15 prosentilla naisista odotusaikana. Joskus ehkäisypillerit pahentavat migreenioireistoa, mutta pienellä osalla naisista oireet rauhoittuvat pillerien käytön aikana.

Joillakin ihmisillä esiintyy voimakasta, lyhytaikaista päänsärkyä fyysisen rasituksen yhteydessä.

Miehillä voi olla yhdynnässä ennen siemensyöksyä tämäntyyppistä vaivaa. Sen uskotaan olevan verisuoniperäistä. Perusteelliset tutkimukset on järkevää tehdä, jotta oireiden harmittomuudesta voidaan saada varmuus.



Rasituspäänsärky

Jotkut saavat voimakasta lyhytaikaista päänsärkyä fyysisen rasituksen jälkeen. Uskotaan että tämä olisi verisuoniperäistä. Tätä on kolmea eri tyyppiä ja sitä esiintyy noin 1 % ihmisistä fyysisen rasituksen, yskän tai seksuaalisen aktiivisuuden yhteydessä.

Kipu alkaa tyypillisesti hyvin nopeasti laukaisevan rasitustekijän alun jälkeen. Kipu on yleensä hyvin voimakasta ja sitä kuvaillaan päätä halkaisevaksi tai räjähtäväksi. Suurimmalla osalla kipu on molemmilla puolilla päätä mutta se voi olla paikallistakin.

Suurin osa rasituspäänsärystä on hyvälaatuista mutta jos tämän tyyppinen vaikea päänsärky kehittyy ihmiselle, on syytä käydä tilannetta näyttämässä asiantuntijalle koska joissain tapauksissa voi kallon sisäinen syy tai muu neurologinen ongelma olla oireen takana.



Poskiontelotulehdukset tulevat usein nuhan jälkeen

Lähes joka kolmas pääkivun takia hoitoon hakeutuvista kärsii poskionteloiden tulehduksista. Poskiontelot ovat kallon luiden sisässä. Tulehtuessa niiden limakalvot turpoavat ja onteloihin voi kertyä eritteitä. Poskionteloista ulos johtavat aukot saattavat myös tukkeutua, jolloin tulehduseritteen lisääntyminen synnyttää painetta. Tavallisimmin oireilevat poskiontelot, mutta myös otsa-, seulaluu-, ja kitaluuontelot voivat tulehtua.

Poskiontelotulehdusten riski on suurempi, jos ihmisellä on taipumusta allergiaan tai hän tupakoi. Tauti kehittyy usein erilaisten hengitystietulehdusten yhteydessä. Edesauttavina anatomisina tekijöinä voivat olla nenän väliseinän väärä asento tai nenäpolyypit. Vieras esine nenässä, uiminen tai painevamma voi myös vaikuttaa asiaan.

Tyypillisesti päänsärky alkaa kun ihminen on vilustunut ja tai nopeasti sen jälkeen. Poskiontelotulehduksen oireisiin voi kuulua päänsäryn lisäksi painon tunnetta poskissa tai silmien takan. Voi olla myös kipua poskissa tai hampaissa tärinän tai äkkiliikkeiden yhteydessä. Koska eritettyä kertyy yön aikana onteloihin, kipu voi olla pahempaa aamuisin. Lämpötilan vaihtelut, kuten siirtymineen kylmään ulkoilmaan, voivat pahentaa kipua.

Nenä voi olla tukkoinen ja keltaista tai vihreää eritettä voi valua myös nieluun. Nenän limakalvot voivat olla turvonneet ja muita tulehduksen merkkejä voi olla yleisen heikkouden, huonovointisuuden ja lievän lämmön muodossa.

Lääkärin tutkimuksessa saattaa päätä eteenpäin kallistettaessa olla tuntemuksia poskionteloiden kohdalla. Silloin koputtelu poskipäille on yleensä kivuliasta. Diagnoosi varmistuu röntgen- tai ultraäänitutkimuksella. Varmin tapa päästä diagnoosiin on tehdä poskiontelopunktio, jossa vaivaa samalla hoidetaan. Tällöin on mahdollista ottaa näyte bakteerien antibioottiherkkyyttä varten.

Poskiontelotulehdusta hoidetaan yleensä antibioottikuurilla, kun tilannetta ei saada rauhoittumaan nenän limakalvoja supistavilla tipoilla tai allergialääkityksellä. Jos tauti ei antibiootein asetu, hoitoon tarvitaan monasti poskiontelopunktiota.

Itsehoitona voi käyttää reseptivapaita nenätippoja, jotka supistavat nenän limakalvoja. Tipat on hyvä panna nenään selällään maaten. Kun lääke on tiputettu vasempaan sieraimeen, on syytä odottaa hetkinen ja kääntyä sitten vasemmalle kyljelle. Näin lääke pääsee tunkeutumaan poskionteloon. Vastaavasti oikean sieraimen tiputuksen jälkeen käännytään oikealle.

Nuhatippoja ei saa käyttää pitkää aikaa yhtäjaksoisesti, koska ne voivat silloin itse aiheuttaa nuhaoiretta. Ainakaan yli viikkoa ei kannata niitä käyttää yhteen menoon ilman keskustelua lääkärin kanssa.

Huoneilma on hyvä pitää kosteana. Höyryä on hyvä hengittää nenän kautta joko kuumassa suihkussa tai kuumaa vettä sisältävästä astiasta.

Poskionteloiden päälle laitettu lämmin kääre helpottaa kipuja. Samoin suihkussa kannattaa purskutella lämmintä vettä nenän kautta sisään ja ulos. Joidenkin mausteiden väitetään avaavan tukkoisia limakalvoja. Kokeilla voi vaikkapa valkosipulilla tai cayennenpippurilla voimakkaasti maustettuja ruokia.



Psyykkiset syyt, masennus usein vaikuttaa asiaan

Psyykkiset sairaudet voivat vaikuttaa päänsärkyihin, mutta psykiatriset sairaudet ovat kuitenkin harvoin päänsäryn pääasiallisena aiheuttajana. Suurin osa päänsäryistä, jotka ovat yhteydessä psyykkisiin vaivoihin, ovat vain olemassa samaan aikaan toisistaan riippumatta. Jotta päänsärkyä voisi pitää psyykkisen sairauden aiheuttamana, pitäisi sitä esiintyä vain samaan aikaan kuin psykiatrinen vaiva ilmenee.

Psyykkiset tekijät voivat vaikuttaa pääkipuihin erilaisten keskushermoston mekanismien ja reittien kautta. Hermoston välittäjäaineilla voi olla rooli tässä yhteydessä. Vaikutus näyttää olevan molemman suuntainen. Ihmiset joilla on kroonista päänsärkyä, ovat suuremmassa riskissä sairastua masennukseen ja ne joilla on depressio kärsivät muita useammin päänsäryistä. Migreeniä sairastavilla sotilailla todettiin kaksi kertaa suurempi riski kärsiä masennuksesta, ahdistuksesta ja trauman jälkeisestä stressistä kuin niillä sotilailla, joilla ei ollut migreeniä.

Masennuksen yhteydessä päänsärky on usein luonteelta tylsä ja koko pään alueella, ei kuitenkaan kovin voimakas. Se voi kestää vuosia tai läpi koko elämän. Masennuspäänsäryt tyypillisesti voivat tulla samaan aikaan päivää tai viikkoa, esimerkiksi aina viikonloppuisin tai loman ensimmäisenä päivänä.

Yli 84 prosenttia masentuneista kärsii myös päänsärystä. Kun masennus on pahimmillaan, niin on usein myös päänsärky hankalin. Kun masennus helpottaa, niin päänsärkykin voi haitata vähemmän.

Jos pääkipu on yhteydessä masennukseen tai johonkin muuhun psyykkiseen ongelmaan, ei kannata tukeutua pelkästään kipulääkkeisiin vaan järkevämpää on pyrkiä hoitamaan psyykkiset vaivat samaan aikaan asianmukaisesti. Joskus on sekä vaivasta kärsivän, että hoitavan lääkärin vaikea huomata masennusta alkuvaiheessa.

Lyhytaikaiset masentuneisuuden tunteet kuuluvat normaaliin elämään. Vakavasti masentunut ihminen huomaa usein itse mielialansa muuttuneen. Joskus voivat monimuotoiset fyysiset ja psyykkiset oireet, saamattomuus, muistin huononeminen tai lisääntynyt ärtyneisyys olla ensimmäisiä merkkejä masennuksesta.

Mikäli ihmisellä on masentunut mieliala suurimman osan aikaa lähes joka päivä vähintään kahden viikon ajan ja lisäksi muita oireita kuten kiinnostuksen tai mielihyvän tunteen menetystä, vähentynyttä toimintatarmoa tai lisääntynyttä väsymystä, itseluottamuksen tai itsetunnon menetystä, asiaankuulumatonta syyllisyyttä, toistuvia kuolemaan tai itsetuhoon liittyviä ajatuksia, tunnetta heikentyneestä keskittymis- tai ajattelukyvystä, kiihtyneisyyttä tai lamaantumista, unihäiriötä, ruokahalun vähentymistä tai lisääntymistä niin, että se vaikuttaa painoon, voi ihminen kärsiä vakavasta masennuksesta.

Masennuksen diagnoosi vaatii kuitenkin lääkärin arvion. Psykiatrit ovat tällä alueella parhaita asiantuntijoita. Masennuksen lääketieteelliset hoitomahdollisuudet ovat koko ajan parantuneet. Keskusteluhoidoilla on tärkeä rooli masennuksen hoidossa. Uudet lääkkeet ovat entistä tehokkaampia ja antavat vähemmän sivuvaikutuksia. Koko yhteiskunta on joutunut huomioimaan henkiset ongelmat uudella tasolla. Valitettavasti käytännössä kaikki masennuksesta kärsivät eivät saa riittävää hoitoa.

Kun ihminen kokee olevansa jännittynyt ja pelokas ilman järkevää syytä sanotaan hänellä olevan ahdistuneisuutta. Se alentaa stressinsietokykyä ja voi lisätä stressihormonien eritystä sekä laukaista päänsärkyä. Arvioidaan että ahdistuneisuudesta kärsivillä on kohonnut riski saada kroonisia päänsärkyoireita. Naisilla on korkeampi riski sairastua niin ahdistuneisuuteen kuin myös päänsärkyihin.



Pääkipu raskauden aikana

Pääkipu on tavallinen vaiva raskauden aikana. Se voi ilmaantua missä tahansa raskauden vaiheessa. Alkuvaiheen aikana sitä voi aiheuttaa lisääntynyt hormonitaso. Tietysti myös huono nukkuminen, stressi ja huonot asennot jotka aiheuttavat lihasjännitystä, voivat olla syyllisiä missä tahansa raskauden vaiheessa.

Joskus migreeni voi helpottua raskauden aikana, näin ei aina kuitenkaan tapahdu. Joskus oireet voivat jopa pahentua. Jos raskaus on mahdollinen, on tärkeää tarkistaa migreenilääkitys, jotta voidaan olla varmoja ettei siitä ole haittaa lapselle. Raskauden loppupuolella päänsärky voi olla oire kohonneesta verenpaineesta.

Monilla naisilla on päänsärkyä kuukautisten aikaan. Tämä voi loppua raskauden ajaksi. Jotkut ehkäisyvalmisteet voivat pahentaa migreeniä, pienellä osalla voivat ehkäisypillerit päinvastoin lieventää päänsärkyä.


Aivokasvain, päänsärky harvoin merkki kasvaimesta

Päänsäryn yhteydessä pelätään usein aivokasvaimen mahdollisuutta. Se on kuitenkin erittäin harvinaista yksinomaan päänsärystä kärsivien henkilöiden keskuudessa. Vain noin 8%:lla on päänsärky ensimmäisenä aivokasvaimen oireena.

Aikuisilla aivokasvaimen ensimmäinen oire aikuisella on tavallisesti epileptinen kohtaus, johon ei liity aivovammaa tai alkoholin käyttöä. Useimmiten aivokasvainpotilailla on myös muita oireita kuten persoonallisuuden muutoksia, näköhäiriöitä ja lihasheikkouksia tai halvausoireita, eikä yksinomaan päänsärkyä.

Aivokasvainpotilaalla esiintyvä päänsärky on perinteisesti ajateltu tulevan useimmiten aamulla ennen ylösnousua ja loppuvan muutamassa tunnissa. Tyypillisenä on pidetty kivun ilmaantumista nukkuessa tai makuuasennossa. Sitä on kuvailtu tylppänä laadultaan ja siihen liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Usein se pahenee seurannassa tullen entistä useammin ja vaikeampana, muuttuen joskus jopa pysyväksi.

Uusi päänsärkyoire tai muutokset päänsäryn rytmissä, luonteessa, paikassa tai voimakkuudessa voi olla huolestuttavaa. Samoin uusi rasituspäänsärky joka kehittyy fyysisen rasituksen kuten raskaamman ponnistelun, juoksemisen tai yskimisen jälkeen, olisi hyvä tarkastaa.

Muut syyt

Hampaiden ja muiden suualueen tulehdukset, purentaongelma kuten myös silmäongelmat, leukanivelen toimintahäiriöt ja kolmoishermosärky voivat myös aiheuttaa päänsärkyä. Katso sivut Leukakipu ja Kasvokipu.




Muut vaaralliset päänsäryt, oireet usein rajut

Vaarallisia päänsärkyjä voivat olla aivokalvontulehdukset, aivotulehdukset ja aivoverenvuodot. Näissä tilanteissa päänsärky on yleensä niin rajua ja voimakasta, että lääkäriin on hakeuduttava ilman epäröintiä.

Aivokalvontulehduksessa eli meningiitissä ja aivotulehduksessa tai aivokuumeessa eli enkefaliitissa on yleensä joitain tulehduksen merkkejä. Aivokalvontulehdus voi alkaa hyvin nopeasti ja rajusti, jos se on bakteerin aiheuttama. Lapsilla tulehdus leviää tavallisesti pisaratartuntana.

Meningiitti eli aivoja ja selkäydintä peittävien kalvojen bakteeritulehdus ja sepsis tai verenmyrkytys eli veren bakteeritulehdus, voivat olla vaikeita diagnostisoida alkuvaiheessa. Näin on varsinkin lapsilla koska ensimmäisinä oireina on yleensä kuume, oksentelu, pääkipua ja huonovointisuus, aivan kuten monissa muissa lievemmissä sairauksissa.

Aivokalvontulehduksessa esiintyy yleensä kuumetta, vilun väristyksiä, päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua sekä valonarkuutta ja niskajäykkyyttä. Tällöin lapsi ei pysty koukistamaan edes autettuna päätään polviin. Niskajäykkyysoireet voivat puuttua vastasyntyneiltä ja nuorilta imeväisikäisiltä. Ärtyneisyyttä ja tajunnantason häiriöitä saattaa olla aina tajuttomuuteen saakka

Meningiitti tutkimussäätiö on julkaissut tutkimukseen perustuvat ohjeet joissa kuuden oireen perusteella voidaan paremmin erottaa meningiitti ja sepsis muista flunssa muistuttavista sairauksista. Nämä kuusi oiretta ovat: kipu raajassa, ihottuma, niskajäykkyys, valonarkuus, sekavuus, kylmät kädet ja jalat. Kaikilla aivokalvontulehdus- ja sepsispotilailla ei aina suinkaan ole kaikkia näitä oireita.

Aivoverenvuoto aiheutuu verisuonivauriosta aivoissa. Se voi kehittyä mille alueelle tahansa. Tätä voi edesauttaa esimerkiksi korkea verenpaine, verisuonten synnynnäiset poikkeamat tai aivovamma. Joskus ei mitään selvää syytä löydy. Laaja aivoverenvuoto johtaa kuolemaan noin puolella muutamassa päivässä.

Oireet kehittyvät yleensä äkillisesti ilman ennakko-oireita usein jonkun aktiviteetin aikana ja ne pahenevat seurannassa. Oireisiin voi kuulua neurologisia oireita kuten tajunnan menetys, puhevaikeuksia, tasapaino- tai liikehäiriöitä, halvausoireita, kouristuksia jne.

Myös päänsärkyä voi olla. Se voi herättää ihmisen unesta, lisääntyä asennonmuutoksen, kumartumisen, yskimisen tai muun rasituksen yhteydessä. Varsinkin vanhemmilla ihmisillä voi päänsärky olla lievää tai sitä ei välttämättä esiinny lainkaan.


Pääkipu, mahdollisen vaaran merkkejä

Päänsärky, johon liittyy kouristelua, sekavuutta, tajunnan menetys tai pyörtyminen.
Päänsärky, johon liittyy vartalon toisen puoliskon tunnottomuutta, heikkoutta tai halvausoireita.
Päänsärky päävamman jälkeen.
Päänsärky, johon liittyy näön, puheen tai kävelyn vaikeutta.
Päänsärky, johon liittyy sekavuutta tai ymmärtämisvaikeuksia.
Päänsärky, joka laukeaa rasituksessa.
Voimakas päänsärky, johon liittyy korkeaa kuumetta, mahdollisesti pahoinvointia, valonarkuutta ja oksentelua.
Päänsärky, johon liittyy pahoinvointia tai oksentelua jos se ei ole selvästi yhteydessä krapulaan tai flunssaan.
Päänsärky, johon liittyy jäykkä niska ja lämpöä.
Päänsärkyä, johon liittyy korva- tai silmäkipua.
Voimakas äkillinen päänsärky, joka ei rauhoitu.
Pääkipu, joka on pahempi kuin mikään aikaisemmin ollut pääkipu.

Lääkärissä käynti tarpeen

Aiemmin tutkitun päänsäryn luonne muuttuu toisenlaiseksi tai tiheämmäksi.
Uudenlainen voimakas pääkipu.
Päänsärky, jossa on lämpöilyä.
Päänsärky, joka estää työnteon, nukkumisen tai muita normaaleja päivittäisiä toimia.
Päänsärky aamuyöstä, johon mahdollisesti liittyy pahoinvointia tai oksentelua.
Päänsärky, joka vaatii jatkuvaa lähes päivittäistä lääkkeiden käyttöä.
Pitkäaikainen, aiemmin tutkimaton päänsärky.
Toistuvat päänsärkyoireet lapsella.
Masennukseen liittyvä päänsärky.
Henkilöä itseään huolestuttava päänsärky.
Naisten hormonitasapainon vaihteluihin liittyvät päänsäryt.

Yleensä voi hoitaa itse

Ohimenevät pääkivut virustulehdusten ja flunssien yhteydessä.
Ohimenevät pääkivut, jotka liittyvät väsymykseen tai ylirasittuneisuuteen.
Pääkipu krapulassa.
Perusteellisesti tutkittu, mutta samanlaisena pysyvä päänsärky.

Lisätietoa pääkivuista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli päänsärystä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli jännityspäänsärystä.
Therapia Fennica päänsärystä.
Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli migreenistä.
Käypähoito suositus migreenistä.

Lisätietoa pääkivuista englanniksi:

Mayo klinikan sivut jännityspäänsärystä.
Medline Plus jännityspäänsärystä.
Wikipedia migreenistä.
WebMD diaesitys. Visuaalisesti migreenistä.
Mayo klinikan sivut migreenistä.
Medline Plus migreenistä.
Medicinenet.com cluster päänsärky.
Mayo klinikan sivut cluster päänsäryt.
Mayo klinikan sivut poskiontelotulehdusten oireista mukana myös päänsärky.
Wikipedia punaviini päänsärystä.
EzineArticles.com päänsäryistä rasituksen jälkeen.
Patient.co.uk vierotuspäänsäryistä.
Headaches.org päänsärystä ja masennuksesta.
WebMD migreeni ja raskaus.
Merck Manuals aivokasvaimista.
HealthDesk aivokasvaimista lapsilla.
Mayo klinikan sivut aivokasvaimien oireista mukaan lukien päänsärky.
eMedicine aivoverenvuodosta.
HealthDesk aivoaneurysmasta.
eMedicineHealth syistä verenpurkautumiin.
Meningitis Research Foundation ohjeet siitä miten on syytä epäillä aivokalvontulehdusta tai verenmyrkytystä.
FreeMD pään ja aivojen anatomiasta.



Kipu.net englanninkielisten kirjojen kirjakauppa. Kirjoja päänsärystä. Powered by amazon.co.uk.

21 kommenttia:

  1. Kommentti on siirretty aiemmasta kipu.net palvelusta.
    Nimimerkki: Mimosa
    kysymys: Hei!

    Minulla on riesanani jatkuva päänsärky.Särky tuntuu korvassa, poskessa, silmässä, niskassa, kaulassa, kitalaessa ja olkapäässä aina oikealla puolella. Olen ollut muutamassa onnettomuudessa, ei kovin vakavassa, mutta joka kerta tälli on osunut ylävartaloon. Oikeaan olkapäähän jäi osittainen jänteenrepeämä jonnekin sisuksiin.
    Kipua on tutkittu jonkin verran, olen käynyt hoidoissa, jumpassa ja syönyt lääkkeitä, mutta ei tähän auta mikään!
    Vaiva rajoittaa elämääni monella tavalla. Töissä on usein vaikea keskittyä ja yleensäkin vaikea olla. Usein on kieltäydyttävä ravintolaan menemisestä ja moniin sosiaalisiin tilanteisiin osallistumisesta. Kaikkein pahinta on , että koska kaikesta huolimatta huolehdin kunnostani ja itsestäni, näytän terveeltä ja hyväkuntoiselta, minua ei oteta todesta. Jotkut päivät täytyy taistella läpi. Illalla nukkumaan mennessä aina toivon, että aamulla se on parempi. Turha toivo, vaiva senkuin pahenee. Joskus toivoisin vain voivani nukkua loputtomiin hämärässä ja hiljaisuudessa kisut kainalossa.
    Luonteeltani olen tunnollinen, mutta en mikään stressierkki. Päinvastoin, käyn mielelläni kylpylöissä, löhöilen,olen kotosalla, hölkkäilemässä jne. Nykyään tuntuu, että kaikesta on ikäänkuin terä poissa.
    Jos joku keksii neuvon millä säryistä pääsee eroon, tarjoan vaikka hyvän lounaan...

    VastaaPoista
  2. itsellä on paljon päänsärkyä tietyssä kohdassa päätä????mitä se on??

    VastaaPoista
  3. Vähän niukat tiedot, joiden perusteella en pysty mitään järkevää sanomaan.

    VastaaPoista
  4. Poistakaa tekstin taustalta pallokuvio. Migreeniherkät ihmiset ei voi lukea tätä - niin kuin en minäkään. Kiitos

    VastaaPoista
  5. Kiitos ehdotuksesta. Tutkaillaan asiaa. Aikaa tulee joka tapauksessa viemään.

    VastaaPoista
  6. Nyt tausta tekstin osalta muutettu yksiväriseksi. Toivotaan että on parempi.

    VastaaPoista
  7. Tämän palstan kuviointi ja väritys (teksti ja tausta, niiden kontrasti) on tragikoomista. Ei tätä pysty lukemaan ilman, että pää ja silmät tulevat kipeiksi..

    VastaaPoista
  8. On kovaa on.

    Mutta ei huolta. Nyt voi saman aineiston lukea myös valkealla pohjalla. Onnistuu kun klikkaa linkkiä "Valkea tausta" Kipu.net logon alla yläreunassa.

    VastaaPoista
  9. Mistä johtuu epätodellinen olo? Se on ollut mulla jo kauan ja tulee aina silloin tällöin ja kestää useamman päivän, ellei viikonkin. Unenomainen, ei oikein tiedä elääkö vaiko ei. Päälaella tuntuu välillä kihelmöintiä, muuten hartiat ei kovinkaan jumissa, vaikka taipumusta on välillä jännittää hartioita. Usein tulee myös kylmä, varsinkin kun rentoutuu. ...? Inhottava olo jonka kanssa ei jaksais enää olla niin lamaantunut..Jos menee tutkimuksiin, mihin kannattais mennä? Aiemmin on tutkittu useampi vuosi sitten epilepsia ja neurologiset perustestit. Kaikki oli ok. Silloin kun on tää tunne, saattaa olla myös vaikeaa olla kontaktissa uusien ihmisten kanssa(keskittymisvaikeuksia ja alkaa huimata)

    Minna

    VastaaPoista
  10. Hyvä, että epilepsian tyyppiset tilat on tutkimuksilla suljettu pois. Jos on tällaisia lihasjännitykseen sopivia oireita, niin voihan sitä niitä hoitamalla katsoa helpottaisiko tilanne.

    Yksinkertaisinta olisi tällöin hakeutua hyvälle hierojalle. Lihasten rentouttaminen muutamalla hierontakerralla voisi antaa vinkkiä siitä ollaanko oikealla polulla. Fysioterapeutti voi neuvoa lihaksia rentouttavaa jumppaa. Yleinen jännitystaipumus tai stressaavat tilanteet voivat tämän tyyppistä oirekuvaa pahentaa. Huimausoire on tällöin tavallista.

    Jos ei lihasrentoutuksesta ole apua, niin yleislääkärin vastaanotto on varmaan paras paikka miettiä mitä kannattaisi tehdä.

    VastaaPoista
  11. olen 30-vuotias nainen ja kärsin jatkuvista päänsäryistä, joka päivä. Näin on ollut lapsesta lähtien. En edes tiedä mitä on olla ilman päänsärkyä. Lääkärissä olen rampannut usein, kukaan ei ole syytä särkyihin löytänyt. Tällä hetkellä olen viimeisilläni raskaana ja olen päättänyt että kun vauva on syntynyt, on pakko löytää joku syy särkyihin.Fysioterapia, eikä akupunktio auttanut.. Elämä on todella raskasta. Nyt myös esikoisellani (8-v) samat ongelmat -> päivittäistä päänsärkyä. Tänään menen hänen kanssaan lääkäriin.

    VastaaPoista
  12. Onpa todella inhottavaa. Lääkehoito raskauden aikana on vielä haastavampaa kuin muina aikoina. Kun olet lääkäreiltä jo riittävästi nähnyt, niin vaaralliset, etenevät sairaudet lienee kuitenkin suljettu pois. Joskushan on niin, että mitään vaikeampia sairauksia ei löydy, vaikka oireet ovatkin jatkuvia.

    Tämä on nähtävä hyvänä asiana. Silloin voi keskittyä hoidon miettimiseen. Pidemmällä tähtäimellä kannattaisi varmaan käydä perin pohjin läpi lääkehoidon tarjoamat mahdollisuudet. Ne ovat kuitenkin nykyaikana kohtuullisen hyvät. Päänsärkyasioista kiinnostunut neurologi tai yleislääkäri voisi olla hyvä yhteistyökumppani tässä projektissa.

    Ikävää ettei akupunktiosta ollut hyötyä. Periaatteessa ei lääkkeellisistä hoitomuodoista, hypnoosihoidosta on joskus apua. Täytyy vain toivottaa onnea ja kestävyyttä sopivan hoidon etsintään.

    VastaaPoista
  13. Hei!

    Sain eilen pahan yskäkohtauksen, minkä aikana tuli aivan älytön takaraivokipu. Tipahdin kivusta polvilleen, mutta se ei kestänyt kuin vajaan minuutin. Nyt päähän ei koske lainkaan, mutta heti kun ponnistelen tai teen jotain, alkaa takaraivossa "surisemaan" aaltoilevasti ja ikään kuin vanne rupeaisi kiristämään takaraivolla.

    VastaaPoista
  14. Voisi hyvin olla niskalihasperäistä vaivaa. Saattaa olla että on jo asettunutkin.

    Itse voi aluetta hoitaa kylmäpakkauksella, hieroskella tai houkutella kumppanin sitä varovaisesti tekemään. Jos kipuja on, niin muutama päivä tulehduskipulääkettä voi olla paikallaan. Toki jos vaiva vain pahenee, niin lääkärille näyttämään.

    VastaaPoista
  15. Mistä voisi johtua, ajoittainen muutaman päivän kestävä ohimokipu oikealla puolella päätä? Samalla tuntuu, että oikean puoleinen silmä tulee "kipeäksi".

    Kipu ei ole mitenkään kova, mutta on jatkuvaa ja alkanut vaivaamaan että mistä voisi johtua.

    VastaaPoista
  16. Ilmeisesti ei mitään pidempää nuhaa tai muita ylempien hengitysteiden oireita ole. Jos näin olisi, niin lihasjännitystyyppinen ongelma tulee ensimmäisenä mieleen. Jos lihaksissa pään ja niskan alueella tuntuu arkuuksia ja kireyttä, niin ajatus saa vahvistusta.

    VastaaPoista
  17. Mulla on ollut 2 viikon ajan jokapäivä lievää päänsärkyä, alkaa vähän heräämisen jälkeen ja jatkuu koko päivän, helpottaa urheillessa. Lisäksi nyt on ollut yhden muutaman päivän pahoinvointia, pahoinvointi on kovinta nukkumaan mennessä. Mikähän on, pelkään älyttömästi!!!

    VastaaPoista
  18. Hei!

    Ei kuulosta kovin vaaralliselta ensi kuulemalta. Erilaiset flunssat, lihasjännitys jne. voi tämän tyyppisiä vaivoja aiheuttaa.

    Kun kovin pelottaa niin kannattaa käydä lääkärissä. Turha yksin suuren pelon kanssa elää, siihen on mitään syytä.
    Kannattaa myös lääkärille sanoa, että oireet kovasti pelottavat.

    VastaaPoista
  19. Joo kaverit ja vanhemmatkin ovat sitä mieltä että stressiä ja jännitysniskaa,ei vakavaa. Helpottaa kuulla ettei kuulosta aivokasvaimelle. Kävin 2kk sitten aamupahoinvoinnin takia lääkärissä,sain närästyslääkkeitä ja ne helpottivat oloa, sekin säikäytti silloin ja pientä pahoinvointia edelleen,mistähän tämä sitten johtuisi?

    VastaaPoista
  20. Ei diagnooseja valitettavasti voi tehdä pelkän oirekuvan perusteella. Menee arvailuksi mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Lääkäriin käymään jos vaivat kovin huolestuttavat, niin saa yhden päänsäryn syyn vähemmäksi.

    VastaaPoista
  21. Hei minulla on ollut 3kuukauden ajan jokapäiväistä päänsärkyä ja pahoinvointia vähän samaa kun tuolla aiemmalla anolla...

    VastaaPoista