keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Kipulääkkeet ja -salvat

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.


Kipulääkkeiden ja salvojen järkevä käyttö


Tulehduskipulääkkeiden käyttö lisääntyy jatkuvasti. Ne ovat nykyisin yksi eniten myydyistä lääkeryhmistä ja Suomella on maailmanennätys niiden käytössä asukasta kohti. Niiden oikealla käytöllä voidaan monien kivuista kärsivien elämää parantaa huomattavasti.

Tulehduskipulääkkeet lievittävät tulehduksen aiheuttamaa kipua pääosin estämällä ns. COX entsyymin vaikutusta. Tulehduskipulääkkeet heikentävät itse tulehdusreaktiota vähän tai ei lainkaan. On jopa mahdollista, että ne voivat aiheuttaa tulehduksen lisääntymistä ja muita epäsuotuisia vaikutuksia kroonisessa tulehduksessa.

Ranka-, nivel- ja lihasvaivoissa vaikuttaa diagnoosi harvoin lääkkeen valintaan. Ei ole olemassa erityisiä niskan, polven- tai muiden alueiden lääkkeitä. Usein joudutaan etsimään parhaiten kyseiselle ihmiselle kyseiseen vaivaan tehoava lääke. Ei ole harvinaista, että oikean lääkkeen löytämiseksi joudutaan kokeilemaan useita eri valmisteita.

Lääkkeillä on eri pituisia vaikutusaikoja. Lyhytvaikutteisia ovat asetyylisalisyylihappo, diklofenaakki, ibuprofeeni, indometasiini, ketoprofeeni, mefenaamihappo, nimesulidi, tiaprofeeni ja tolfenaamihappo. Keskipitkä vaikutus on diflunisaalilla, naproksenilla ja sulindaakilla. Pitkävaikutteisia ovat fenyylibutatsoni, meloksikaami, nabumetoni, pirkoksikaami ja tenoksikaami.

Useimmilla tuki- ja liikuntaelimistön kipua aiheuttavilla vaivoilla vaihtelee oireitten voimakkuus vuorokauden ajan mukaan. Samoin voi sairauksien aiheuttama kipuoire olla hyvinkin erilainen eri ajanjaksoina.

Jos lääkityksen tarve vaihtelee vuorokauden mittaan, kannattaa usein aloittaa lyhytvaikutteisista valmisteista. Jos illalla ei ole särkyä on järkevää ottaa lääkettä aamupäivästä. Näin on usein nivelrikosta kärsivillä potilailla. Nivelreumassa on taas usein yöksi annettava tehokkain lääkitys.

Kipulääkettä voi ottaa tuoreissa vaivoissa muutaman päivän kuurina. Pidempiaikaisissa ongelmissa on lääke hyvä ottaa kipua ennakoiden. Ei kannata odottaa kivun alkamista koska aiemmin otetulla lääkkeellä saadaan parempi teho aikaan pienemmällä annoksella.

Vaikeissa kivuissa voidaan käyttää jatkuvaa lääkitystä tavoitteena mahdollisimman suuri kivuttomuus. Usein tuki- ja liikuntaelinten vaivoissa ei päästä täyteen oireettomuuteen. Kun pahimmat kivut ovat asettuneet tai vamma alkaa parantua on lääkitystä kevennettävä ja mieluummin lopetettava kokonaan.

Tulehduskipulääkkeillä on myös haittavaikutuksia. On arvioitu, että Suomessa kuolee vuosittain ainakin 100 ihmistä tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksiin.

Yleisimmät sivuvaikutukset tulevat vatsan ja suoliston alueelta. Niitä voi olla vatsahaava, suolistoverenvuoto ja suoliston rakkuloiden puhkeaminen. Tulehduskipulääkkeiden käyttö voi jo viikossa johtaa vatsahaavan syntymiseen. Korkea ikä, aikaisempi vatsahaava, suuri lääkeannos, kahden tulehduskipulääkkeen saman aikainen käyttö, samanaikainen kortisonin tai verenohennuslääkkeiden käyttö ja sydänsairaudet lisäävät riskiä.

Seuraavaksi tavallisimmat sivuvaikutukset tulevat keskushermoston taholta esimerkiksi huimauksen tai pääkipujen muodossa. Iho- oireita esiintyy parilla prosentilla käyttäjistä.

Iäkkäämmät ihmiset käyttävät nuoria enemmän tulehduskipulääkkeitä. Heillä on myös yleisintä niiden tarpeeton käyttö.

Lääkkeitä olisi käytettävä vain kun siihen on selvä tarve. Tällöin olisi valittava mahdollisimman hyvin sopiva lääke ja sitä pitäisi ottaa mahdollisimman pienenä tehokkaana annoksena. Kun lääkityksen tarve on vähentynyt pitäisi lääkityksen annosta vähentää tai lopettaa kokonaan. Useampaa tulehduskipulääkettä ei yleensä ole järkevää ottaa samanaikaisesti.

Kipuun on tarjolla myös lääkkeitä salvojen muodossa. Niitä voidaan levittää suoraan kipualueella. Näillä valmisteilla on vähemmän sivuvaikutuksia kuin samalla lääkeaineella suun kautta otettuna.

Tutkimusten mukaan ne eivät imeydy riittävästi kovin syvällä oleviin rakenteisiin. Salvoja onkin järkevää käyttää pinnallisten lihas- ja jäännevaivojen hoitoon. Nivelvaivoissa niitä voi perustellusti käyttää käsien ja jalkojen nivelten hoitoon. Polviniveliin ja suurempiin ne eivät ilmeisesti pääse tunkeutumaan.

Mahdollisesti tunkeutumissyvyyttä voidaan parantaa käyttämällä lääkettä siteen alla tai antamalla sitä samanaikaisesti ulträänihoidon kanssa. Siteen voi tehdä siten, että salvakerroksen päälle laittaa ensin palan tiivistä paperia. Esimerkiksi voipaperia voi käyttää. Sen päälle voi laittaa muovikelmun ja päällimmäiseksi sideharsotupon pehmikkeeksi ennen laastaria.

Siteen alla iho hikoilee ja sen seurauksena lääke pystyy tunkeutumaan hikirauhasia pitkin tavallista syvemmälle ja imeytyy suuremmassa määrin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti