Siirry pääsisältöön

Vammat

Vammat


Kaikki elimistön kudokset voivat vaurioitua ulkoisen voiman vaikutuksesta. Mitä suurempi ulkoinen voima kohdistuu vammautuvaan elimeen sitä todennäköisempää on, että merkittäviä kudosvaurioita syntyy.

Suorassa iskussa voi kudoksiin tulla ruhjevammoja tai haavoja, lihakset ja jänteet voivat revähtää tai revetä , luihin voi tulla ruhjevammoja tai ne voivat murtua. Samoin voi käydä vääntöjen tai vetämisen seurauksena.

Haava syntyy helpoiten terävän esineen vaikutuksesta. Lyhyet ja pinnalliset haavat, joissa haavan reunat eivät ole irti toisistaan, paranevat useimmiten ilman suurempi hoitotoimia jos ne eivät pääse tulehtumaan.

Jos haavaan on päässyt likaa voi sen yleensä huuhdella pois vaikkapa vesihanan alla. Sen jälkeen voi haavan päälle laittaa laastarin tai steriilin siteen. Jos haavan reunat ovat erillään, haava on likainen tai se on syntynyt puremasta kannattaa sitä käydä näyttämässä lääkärille.

Jos jäykkäkouristusrokotusta ei ole annettu tai sen saamisesta on yli 10 vuotta, on haavan saannin yhteydessä käytävä lääkärillä joka tapauksessa rokotesuojan tarkistamiseksi.

Lihas voi revetä suoran tylpän väkivallan seurauksena tai jos siihen kohdistuu suurempi venyttävä voima kuin mitä se kestää. Näin voi käydä esim. urheilusuorituksen yhteydessä. Tällöin tuntuu repeämän alueella paikallinen voimakas kipu. Pienemmissä vammoissa voi kipu olla voimakkaampaa vasta seuraavana päivänä.

Jos repeämä on pinnallisessa lihaksessa, voi olla tunnettavissa kuoppa repeämän kohdalla. Lihaksen supistus on kivulias ja lihasvoima vähentynyt. Diagnoosi voidaan varmistaa ulträäni- tai magneettitutkimuksella, joilla nähdään hyvin myös repeämän aste ja suuruus ja erotetaan se samantapaisesta vaivasta, lihaskrampista.

Jännevammat syntyvä useimmin lihaksen ja jänteen rajoille tai jänteen kiinnittymiskohdassa luuhun. Itse jänne on niin vahvaa, että harvoin repeää ilman takana olevia rappeutumamuutoksia. Repeämän oireena on kipu liikesuorituksen yhteydessä ja tämän jälkeinen toiminnan huonontuminen liikkeissä, joihin kyseinen jänne ottaa osaa. Diagnoosin voi useimmiten varmistaa ultraäänellä tai magneettitutkimuksella.

Nivelsiteet voivat revetä varsinkin jos niihin kohdistuva veto ei kohdistu nivelsiteen säikeiden suuntaan. Jos veto tapahtuu säikeiden suunnassa niin nivelside saattaa irrottaa palasen luuta kiinnittymiskohdastaan ennemmin kuin repeää. Nivelsiteet revähtävät yleensä nivelen vääntyessä epätavalliseen asentoon ulkoisen voiman seurauksena. Tavallisin nivelsidevamma on nilkan nyrjähdyksen yhteydessä sattuva.

Luu vaatii murtuakseen merkittävää väkivaltaa. Voiman suunnalla on myös merkitystä. Murtuman yhteydessä on vamma- alue kivulias, turvonnut ja arka kosketellessa. Jos alue on ulkoisesti epänormaalin muotoinen, on murtuman todennäköisyys suuri. Painaessa luuta kauempaa voi murtumakohdassa tuntuva kipu auttaa diagnoosin teossa. Viimeistään röngenkuvauksella yleensä murtuma löytyy.

Kaikki merkittävät vammat on hyvä näyttää lääkärille. Ensiapuna vammoissa voi käyttää kolmen koon hoitoa eli kylmähoitoa, kohoasentoa vamma- alueelle ja kompressiota eli puristusta.

Lisätietoa vammoista:

Lääkäriseura Duodecimin terveyskirjaston artikkeli vammoista.

Kommentit

  1. Hei,

    Kaaduin kompastuessa rappusissa suoralle oikealle kädelle .Minulla on yliojentuvat nivelet joka puolella melkeimpä. Oikea käsi kipeytyi kyynärpäästä (vartaloa lähellä oleva kohta,ja siitä alaspäin). 1kk aikaa tapahtuneesta ,ja käsi vain tulee kipeämmäksi. Yön aikana se tuntuu kangistuvan ja jähmettyvän ,ja sattuu saada se aamuisin suoraksi. Ojentaminen koskee ,ja koukistaminen sekä tietyt venytykset tekee kipeää.Onko tälläisessä tapaturmassa mahdollista että siellä on joku jänne tai nivelside vauoitunut? Voiko vamma tulehduttaa kyynärpään? Ajattelin varata ajan yksityiselle jos sen saisi esim.-ultrattua . Jos joku jänne olisi vaurioitunut ,niin pystyisikö kättä kuitenkin käyttämään ? Tuntuu että normitoimia pystyy tekemään ,mutta nuo tietyt asennot on pahoja ja ikäänkuin paineen /nesteen tuntu siellä on. Käsi ei ulkpoisesti näytä poikkeavalta.
    Kiitos!

    VastaaPoista
  2. Ilman muuta kuvauksen harkinta tuntuisi olevan paikallaan. Jos tarve varmistuu lääkärin tutkimuksessa, niin röntgen yleensä syytä ensin ottaa murtuman poissulkemiseksi ja jatko sitten tarpeen mukaan. Toki yksityisellä tehdään, mutta voidaan kyllä hoitaa kunnallisellakin puolella.

    VastaaPoista
  3. Hei! Kiitos vastauksestasi. Pääsinkin jo magneettiin eilen yksityiselle 20.7 . Käsi on tullut vain kipeämmäksi. Radiologi oli huoneessa kun olin lähdössä ja utelinkin häneltä etukäteistietoa...elikkä kyllä siellä oli vahinkoa käynyt. Lihas oli revennyt kahdesta kohtaa sisäreunalta irti .Ei ihan kokonaan ,mutta radiologi sanoi että kyseessä suurehkot repeämät. Lisäksi toisella puolen oli verenpurkaumaa. Välit /raot näkyikin hyvin selvästi magneetissa ,kun itsekin ne heti kuvasta huomasin. Kuulemma 3kk ainakin kestää parantua.
    MUTTA yksi kysymys olisi.. Hän sanoi että hyvältä näyttäisi ,ja leikkausta ei tarvitsisi.Mutta kuulemma kirurgi sen päättää mitä tehdään. Miten tälläisissa tapauksissa edetään? Jos käsi ei lähde paranemaan ,niin pakko kai se jollain on kuntoon saada? Tietenkin tässä nyt on aikaa parannella..mutta miten se lihas voi kiinnittyä siihen luuhun uudestaan kun näytti olevan aikalailla kaukana siitä luusta?
    Olen kilpaurheilija ja teen raskasta ruumillista työtä tehtaassa,että käsi pitäs kuntoon saada.
    Sairasloma on varmaan väkisinkin pitkä tässä tapauksessa?
    Kiitos.

    VastaaPoista
  4. Repeämä arpeutuu yleensä ajan kanssa paremmin tai huonommin ja jos lihas ei ole kokonaan poikki niin muut säikeet voivat ottaa toiminnassa suuremman roolin.

    Kirurgi on tosiaan paras asiantuntija sanomaan miten kannattaa edetä. Kohtuulliselle käytölle ei useinkaan ole estettä. Toki kilpaurheilun vaatima toiminnallinen taso on suurempi ja hoitolinjan ja -tavoitteen taso korkeampi. Lopputulokselle luonto ja vamman laatu asettaa kuitenkin omat rajansa riippumatta siitä mitä tarvittaisiin.

    Työterveyslääkäri on sitten kirurgin arvion jälkeen asiantuntija sairasloman suhteen. Jos omat työt eivät onnistu, niin omalla työnantajalla voidaan miettiä väliaikaisesti työn keventämisen tai muiden töiden löytymisen mahdollisuuksia ainakin jos sairasloma pitkittyy.

    VastaaPoista
  5. Se on nykyään neljän K:n sääntö: Kipulääke, Kylmä, Kohoasento,Kompressio :)Kivunhoito on tärkeä aloittaa heti tapahtuman/trauman jälkeen.

    VastaaPoista
  6. Tervehdys

    Olen 53-vuotias mies, ja taustalla on nyt jo 40 vuoden mittainen liikuntahistoria. Kestävyysjuoksijana 1980-luvulla Suomen mestaruuksia ja maaotteluita. Juoksua takana lähes 200.000 kilometriä, mutta ihan niin paljon ei mahdollisesti enää edessä.

    Aina viime vuosiin asti olen edelleen juossut 100 kilometrin kahta puolta, myös monipuolisella tavalla, ja vuoteen on kuulunut 1-2 maratonia ajallisesti 2.50 kahtapuolta. Viime syksynä ilmaantui oikeaan jalkaterään vaiva, joka vaikutti talven yli liikuntaan niin, että onnistui vain 3-4 kertaa viikossa tapahtunut 30-40 minuutin juoksu rauhallisella vauhdilla.

    Varsinainen ongelma tulee kuitenkin tässä. 1.3. liukastuin lounasruokalassa lattialla olleeseen kastiketahraan, ja sen seurauksena oli erittäin voimakas oikean jalan altameno. En kaatunut, mutta siinä tarjotinta kantaessasi jouduin tekemään kaikkeni pysyäkseni pystyssä. Samalla tuntui voimakas kipu akilliesjänteen ja pohkeen alueilla. Lauantaina sitten ensiapuun ja sunnuntaina 3.3. toisen kerran tarkemmalla tavalla. Myöhemmin postitse tulleessa lomakkeessa kerrottiin muun muassa ...Hematoomaa mediaalisesti deltan distaalipuolella melko laajasti kantaluun päällä. Nilkka testaten stabiili ylemmän nilkkanivelen osalta, kantaluu.......soituu normaalisti...Lisfranckin nivel testaten aristamaton ja metatarsuksissa ei arkuutta.

    Diagnoosi S92.3 Distorsio tarsi l.dx/Y94.8/W01

    Sain ensiavun jälkeen dynocastin, jota sitten pidin 2-3 viikon ajan. Jalka oli voimakkaasti turvoksissa, mutta on normalisoitumassa hitaasti. Osittain tämän seurauksena jänteen (pohjelihaksen alun ja kantapään keskiosassa) tuntuva kuoppa erottuu nyt selvemmin (oli jo vamman sattuessa), ja sitten eilen lueskelin kirjallisuutta aiheesta akillesjänteen osittainen repeämä. Kävely onnistuu ontuen. Varsinaista kipua ei ole. Päkiänousu ei onnistu ollenkaan. Tavallaan ei haittaa normaalielämää. Kysymys nyt lähinnä tähän amatööritutkijan epäilykseen repeämisestä: jos näin, niin miten hoitotoimenpiteet. Onnistuuko leikkaus edelleen kuukausi tapahtuneesta, vai tuleeko kyseeseen konservatiivinen hoito. Millaista tietoa on olemassa aikaisemmista tapauksista.

    Terveys edellä elämää on eletty, ja liikunnalla on niin suuri rooli elämässäni, että haluan saada asian järjestykseen mahdollisimman pian. Kovin pitkä oli tilitykseni, mutta toivon siitä olevan apua juuri siitä syystä.

    VastaaPoista
  7. Onhan siinä juoksuhistoriaa kunnioitettavasti. Kateeksi käy. Juoksun on hieno laji. Jalat ovat kovilla mutta minkäs teet.

    Kuoppa kovasti viittaa siihen, että jokin rakenne on siellä vaurioitunut. Akillesjänteen repeämään kuvauksesi myös hyvin sopii. Olisiko siellä jo aiemmin ollut pienempi repeämä, joka sitten on levinnyt lisää sopivassa kulmassa tulleen riuhtaisun seurauksena. Vaikka akillesjänne on hyvin vahva rakenne, niin sopivassa suunnassa tuleva rasitus voi antaa vammoja, vaikka sen voima ei niin mahtava olisikaan. Varsinkin jos jo aiemmin on pienempää muutosta ollut olemassa.

    Ainakin jos päkiällä kävely ei lainkaan onnistu, niin ortopedilla kävisin keskustelemassa. Kuukaudessa ei ole mitään menetetty ja harvoin meillä tavallisilla tallaajilla heti akillesvammojen epäilyssä veitseen muutenkaan tartutaan. Toivotaan, että tossuille tulee vielä käyttöä kun ilmojakin näyttäisi alkaa tulevan.

    VastaaPoista
  8. Suuri kiitos vastauksesta. Totisesti harmittaa tämäntyylinen vammautuminen. Ja ei tuo kuukausi mikään aika todellakaan ole, hitaasti joka tapauksessa täytyy sitten joskus taas juoksu aloittaa.

    Lääkäri hoiti mielestäni asiaa hyvin tilanteeseen nähden, ja antoi ohjeeksi sen, että palaa juoksuun, kun pystyt kävelemään kivutta kilometrin. Mutta tuohon aika pohje/jännealue oli kaikkineen vielä niin turvoksissa, että esim. nyt havaittavan kuopan olemassaoloa ei voinut riittävässä määrin havaita.

    Tiistaina menen kuitenkin nyt ensin terveyskeskukseen ja siitä sitten eteenpäin niin pitkälle kuin tarvitsee. Parhaana harjoitusvuotena juoksin yli 9000 km ja kuukautena lähes 900 km: nyt kun pääsisi vuositasolla taas jonnekin tuonne keskivaiheille, niin sen kautta olisi taas tiedossa elämäniloa enemmän kuin riittävästi.

    Kiitos vielä toistamiseen ja hyviä lenkkejä, tai mitä oma liikuntasi onkaan, sinulle.

    VastaaPoista
  9. Kiitoksia. Valitettavasti polvet eivät enää kestä juoksua. Voihan sitä tehdä muutakin mutta juoksu on niin helppoa ja parhaat kicksit kyllä irtoaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pohje- nilkka- ja jalkakipu

Jalka kannattaa koko ihmistä läpi elämän Alaraaja joutuu jatkuvasti kantamaan koko ihmisen painon kun nilkka sekä jalka huolehtivat kontaktista alla olevaan pintaan. Pohkeen tukirakenteen muodostavat kaksi pitkää luuta, kooltaan suurempi sääriluu eli tibia ja sen viereen ulkosyrjälle kiinnittyvä pohjeluu eli fibula. Pohkeessa on voimakkaat lihakset, jotka kiinnittyvät akillesjänteen avulla kantapäähän. Ylemmän nilkkanivelen muodostaa sääri- ja pohjeluun alapäät, joiden välissä on nilkkaluista telaluu eli talus. Jalka on hyvin monimutkainen rakenne. Nilkasta alaspäin lukien on jalassa 26 luuta. Rakenne turvaa liikkumiskyvyn erilaisissa tilanteissa. Pohjekipu Lihaskivut Pohjelihakset voivat kipeytyä liiallisen rasituksen, harjoittelun tai lihasrentoutuksen puutteen johdosta. Valmistautumattomien pohjelihasten äkillinen rasitus tai suora isku voi myös aiheuttaa kipuja. Kova juoksuharjoittelu ylämäkeen on huomattava rasite pohkeille. Lihasten kipeytyminen runsaamman harjoittelu

Vatsakipu

Jos muuta vikaa ei löydy, stressiä syytä vähentää Vatsaontelossa on suuri joukko elimiä ja niissä monia mahdollisia tauteja, jotka voivat aiheuttaa kipuoireita. Yleensä diagnoosia ei voida asettaa ilman lääkärintutkimusta, tarvittavia kuvauksia ja laboratoriokokeita. Ruoansulatuselimistön kivut ovat usein jollain tavalla yhteydessä ruokailuun. Mitä lähempänä oireileva alue on ruoansulatuskanavan alkupäätä, sitä nopeammin vatsakivut yleensä ilmaantuvat ruokailun jälkeen. Kipu alavatsassa voi olla myös sukuelinten tai virtsateiden vaivojen aiheuttama oire. Ruokatorven tulehdus, ole pystyssä syönnin jälkeen Ruokatorven alaosan kivut voivat johtua siitä, että hapanta vatsalaukun sisältöä kulkeutuu väärään suuntaan ja se ärsyttää ruokatorvea. Yleisin vaivalle altistava tekijä on ruokatorven alaosan sulkijalihaksen huonontunut toiminta tai palleatyrä. Vaivat tuntuvat rintalastan takana polttona ja närästyksenä, helpommin makuuasennossa heti ruokailun jälkeen. Hapan mahan sisä

Silmäkipu

Silmän tulehduksissa on aina näyttö lääkärille tarpeen Tavallisimpia silmän kipuja aiheuttavia syitä ovat erilaiset tulehdukset. Nuhakuumeisiin liittyy usein silmän sidekalvon tulehdusoireita. Tällöin silmässä on ärsytyksen tunnetta ja sidekalvossa todetaan punerrusta. Sidekalvo on normaalisti läpinäkyvä, silmämunan peittävä pinnallisin kalvo. Sen tulehdukset voivat olla allergisia ja virusten tai bakteerien aiheuttamia. Bakteeritulehdukset alkavat usein toisesta silmästä ja siirtyvät sitten myös toiseen silmään. Niihin liittyy monasti silmän rähmimistä ja punerrusta. Jos bakteeritulehdusta ei todeta, hoitona riittävät oireita lievittävät, limakalvoja supistavat silmätipat. Paikallisesti annettu antibioottihoito tehoaa tavallisesti bakteeritulehduksen. Myös luomissa esiintyy usein tulehduksia. Punerruksena esiintyvä luomen reunan tulehdus on helposti huomattavissa. Henkilön on itse vaikeampi havaita muutoksia luomen alla. Vaivat rauhoittuvat yleensä silmän hoitoon tarkoit