Kansan kipurunot

Hyvä kunto on tärkeää kaikille ja harjoittelun voi aloittaa kotonakin. Kunto.net on koonnut eri tilanteisiin sopivia ilmaisia harjoitteluvideoita tavallisille ihmisille.
Haluat matkustaa, haluat olla kotona. Mikset tekisi molempia ja kiertelisi maailmaa Lomapallon matkailuvideoiden avulla parhaissa, kaiken maailman matkakohteissa.




Verensulkusanat

Jos rauta pahan teköö,
teräs hieno hilpasoo,
Neity Maria emonen,
pistä sormesi sulonen
reikään revenneseen.
Hjenot helmasi kokoak...
Tule Kiesus tutkimahan,
sie olet palperi parhain
vian suita sulkemahan,
pulmia puhelemaan!
Paina paksu peukalosi,
lijtä sormesi lihava
tukkehexi tuiman reijjän
paikaksi pahan veräjän
Kust on lijkkunut lihoa,
sijhen lijkuta lihoa;
kust on kalvo katkennunna,
sijhen kalvo kasvattele;
jost on suonet sortununna,
sijhen suonet solmiele!
Veri seiso niinkuin seinä,
ettei maito maahan jouvvak,
kumpuhun urohon kulta,
veri tyyris tippumahan
veri torvenna tulehen,
hurmenna hurailemaan


Voiteen sanat

Mehiläinen,ilman lintu,
lennä tuonne tyyhyttele
yhdeksän meren ylitze,
meren puolen kymmenettä.
Käy kuun keheä myöten,
päivän päärmettä samoa!
Tuok mettä Mehtolassta,
simoa Tapiolasta
tuo simoa sijvelläsi,
mettä kielensi nenällä
kipiälle voitehexi,
vammoille parantehixi.
Marian makia maito
rasvana ravahtuvokoon
paikoille palaneillen,
lihan tuiki tulleille!
Jiesuxen veri punainen
voitehixi vuotavohon
raudan rainosijn pahoin.
Vojjak yldä, vojjak pääldä,
keskeldä kivuttomaxi
voida alda, voida pääldä,
kerta keskestä sipua
kerta keskiä raapak
kerta keskeä rapaja
pääldä ajvan terveexi,
alta nuurumattomaxi
alta auterettomaxi
päältä tuntumattomaxi
teekkös yöllen tervehexi,
päivällen imantehexi,
kahen puolen kaunihixi

Tautien alku

Synty neiti Pohjolasta,
imbi kylmäsä kylässä,
jok ei suostu sulhaisihin,
mjelly mjehijn hyvijn.
Kuin tulovi immin tuska,
pakko neitehen panexen
näiltä nuorilta vijoilta,
vaivoilta valantehilta
-Mull on tuska tuhniossa,
pakko hännän juuren alla
syrjin syöstäxen merehen,
kalsoin aaltoin ajaxen
aallon sisähän ajaxen
Meri-Tursas partalainen
teki neiden tijnehexi
meren kuohuvilla kovilla,
meren vankan vaalehilla.
Teki poikoa yhexän
yhdestä vatzan väestä,
pistin peukalon pituiset,
yhen sormen korkuset.
Pijlotteli poikiahan
alla vijden villapaipan,
sarkakauhtanan kahexan.
Nimitteli poikiahan:
jo se sen joxikin risti
minkä pani pakkaisexi,
mingä rijsexi risaisi,
mink on pannut paisehexi...


Hammasmadon sanat

Mato musta maan alainen,
toukka tuonen karvallinen,
läpi mättähän mäniä,
läpi heinönön hjerteliä,
hyöryläinen,pyöryläinen,
leukojen levitteliä,
hammasten hajottelija.
Etkös heitä, Hijjen rakki,
puremasta, raatamasta,
syömästä, kalvoamasta!
Heitä mjestä helloilleen,
valata vallallehen,
viskaa vihan väkehen!
Kuin et heitä, Tuonen toukka,
niin mä lijvaxi litistän,
räpäleexi räiskytän.


Kipusanat

Kunnek kipuja kijstän,
kunnek tungen turmioita?
Kipuvuoren kukkulalle:
kivi on keskellä mäkeä,
tuosa on reikeä yhexän.
Joka reikä keskinäinen,
yhexän sylen syvyinen,
sinnek kipuja kiistän
tuonne ma kipuja kijstän
tuonne ajan ajluhia
kiven kirjavan sisähän,
maxan karvasen malohon
korennolla koivusella,
valkumella vaskisella.
Ei kivet kipuja itke,
paaet vaivoja valita
joss paljohi pantauvohon,
määrätöin mätättyöhön
äjjä ängäeltänehen

Koin sanat

Koi synty kotalahessa...
Huorat huhto huntujaan,
pahat akat paitojaan
Huhto tuosa huorat housujansa,
pahat vaimot paitojansa
Juortanin jokijn suussa
Läxi koina kulkjemahan...
-Minnekkäs määt, koi?
-Jäseniä jälttämään,
märixi märättämään
märkinä märättämään
kotonehen kainalossa.
-Mene pois iholta alastomalta!
Tuonna ma sinun manoan
kosken kiljuvan kitaan
Tyrnän koskeen kovaan,
jokijn suuhun
Menekkös sinne sekahan
Rutian koskehen kovahan
Rutian koskehen rumahan
kusa puut päin putoovat,
hongat latvoin langiavat.

Niukahduksen hiveltymän sanat

Kiesus kirkohon ajavi
hevoisella hirvisellä,
kalahauvin karvaisella;
ajo ssiltoa sinistä,
maata maxan karvallista.
Hiveltyi hevoisen jalka
kivisellä kirkkotiellä,
vahasella vainiolla.
Astu maahan rattailda
suonia sovittamahan,
jäseniä jatkamahan.
-Mist on luuta luiskahtanna,
siihen luuta lijttyköhön;
mist on liutunut lihoa,
kust on liukunut lihoa
sijhen liittyön lihoa;
mist on suonta sulkahtanna,
siihen suonta solmustelen
ehommaxi ennellistä,
paremmaxi muinallista.

Paiseen (ajoksen, ruven) sanat

Salapoika Väinämöisen,
nosta miekkasi merestä,
lapiosi lainehista,
jollas ruhdat rupia
eli painat paisumia
jolla ma ruhtasen rumoa,
painan paisehet pahimmat
En puhu omalla suulla,
puhun suulla puhtahalla,
läikähytän lämbysellä
junnu Jumalan Pojan,
kautta Jesuxen sydämmen.

Riiden sanat

Lähe konna kohustani,
mato maxani raosta,
puremasta, njetämästä,
syömästä, kaluamasta!
Etkös heitä, Hijjen herjä,
Hijjen rakki raatamasta,
jäseniä jälttämästä,
luukalua luistamasta?
Mene tuonne kunnak käsken:
satalauvan lappiohon
sahalauvan lappiaan
tuhatmalkajen malohon!
Lupi luita meurehitä,
haavoja hajonneita:
liha luista liukiaapi -
tee luista luikkaahaxi,
lihasta lipeämmäxi.
Sjell on luuta liutunutta,
siell on luutoinda lihaa,
pohkiota suonitoinda;
on syyä mjehen syölähängin,
haukata halun-alaisen.

Ähkyn sanat

Menes pusku puita myöten,
menes haarnihautoja syviä!
Kusa on kyiset kinttahani,
jolla ma konnan kopristelen
hirmun kourilla kovilla,
kaikkivallan kahlehilla?
Tuonna ma sinun peto manaan:
Karilaisen kallioon,
koivon suuren koungeloon,
havun suuren halkioon.


Ähky poika Ähmeröinen,
toinen poika Tohmeroinen,
kolmansi koan nokinen,
välikulku muuan veljes.

Tuonneppa pahan manoan
kiven mustan kinterehen,
paaden paxun lappiohon
katonaisen karsinahan,
somerohon sorkuvahan
paasijn alaperijn,
ehiälle kalliolle
Tuonneppa pahan manoan
nurmeen nimettömään,
suuren pellon pjentarillen
Painates tähän paloon,
heitä heinärinteheseen
Tuonneppa pahan manoan
yli mäen männäxensä
mettän synkiän sisälle,
hongijn havu-satoin,
puihin tuulen-taittumijn,
jukasihin juurikoihin
jukoville juurillehen
Tuonneppa pahan manoan:
Savon suurille vesille,
syville meren navoille
johonga puut tyvin putoisit,
suuret hongat latvoin syösten,
takapäät paxut petäjät -
tjelle tjetämättömälle,
jost et pääse päivinäsi,
ilmesty sinä ikinä.

Anna huolia hevosen

Anna huolia hevosen,
murehtia mustan ruunan:
hevosell' on pää parempi,
pää parempi, luu lujempi.

Manaus

Otan koprat kontiolta
peukalon mehän peolta,
havukalta haahottimet,
linnulta lihan pitimet,
jolla konnan kopristelen,
ilkiän.
Mene tuonne kunne käsken,
kiviä kivistämähän,
paasia pakottamah.
Ei kivi kipuja itke,
paasi vaivoja valita.

Hammastauti

Puskut, puskut
jos sä yhen puskun,
minäpä puskun kaksi puskuu;
jos sä puskut kolme puskuu,
minäpä puskun neljä puskuu;
jos sä puskut viisi puskuu,
minä puskun kuusi puskuu;
jos sa puskut seihtemän puskuu,
minä puskun kaheksan puskuu;
jos sä puskut kaheksan puskuu,
minäpä puskun yheksän puskuu.

Yskä

Älä yskä yksinäistä,
akan tauti ainoata!
Anna akkain rykiä
piippusuien piukotella,
koukkuleukain kokia,
rykiä rykissä niskoin,
panna selkä paatehissa.

Julkaistu kirjassa Suomen kansan vanhat runot XV. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1997.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti